Olin koulukiusaaja, tämä sai minut lopettamaan kiusaamisen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulun typerin kiusaaja kuoli tsunamissa, koululla järjestetty hiljainen hetki oli aika turha.

Yleensä elämä pistää puntit tasan. Olen huomannut. Sitä kannattaa odottaa. Tämänkin voi sanoa kiusatulle lapselle ja nuorelle ihmiselle. Joskus menee kauan, mutta sitten tapahtuu jotakin ikävää sille kiusaajalle.

Itse asiassa se menee niin, että elämässä hyvät jutut kasaantuvat tietyille tyypeille ja huonot jutut toisille. Sosiologiassa tästä puhutaan matteus-vaikutuksena. Toki todennäköisesti kiusaajallekin tapahtuu ikäviä asioita, mutta ei kiusaamisen vuoksi vaan ihan vain siksi, että pitkään elämään mahtuu myös vastoinkäymisiä.

eri

Eli puntit menee tasan?

- eri

Ei. Todennäköisemmin kiusattu kokee elämässään paljon enemmän kurjuutta ja vastoinkäymisiä kuin keskiluokkaisten perheiden kiusaajat. Kiusattu joutuu ikävien asioiden kierteeseen ja kiusaaja hyvien juttujen kierteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän se taitava kiusaaminen sitten mahtaa olla?

Taitava kiusaaminen on yksilöllistä. Se vaatii ihmistuntemusta, koska eri ihmisillä on erilaiset kipukohdat. Lisäksi taitava kiusaaminen on hienovaraista. Esimerkiksi kouluympäristössä tehokasta voi olla virnistys tai ele sopivassa kohdassa. Juuri tähän tarvitaan empatiataitoa monen muun asian lisäksi.

Jaa. Eipä ainakaan minua kiusanneet sitten olleet kovin taitavia. Heidän plörinänsä oli lähinnä kärpäsen surinaa luonnon keskellä.

Vierailija kirjoitti:

"Kognitiivinen empatia auttaa esim. työhaastattelussa, kun osaa tiedollisesti asettua työnantajan asemaan. Taitava kiusaaminen vaatii nimenomaan tunnepohjaista empatiakykyä, koska tehokkain kiusaaminen iskee tunnetasolla arkoihin paikkoihin. Psykopaatit ja narsistit ovat harvemmin kovin taitavia kiusaajia."

Mutta silloinhan kiusaaminen tehoaa suhunkin hyvin, jos otat kaiken niin tunteella!

Normaali, henkisesti terve ihminen on tunteva olento. En kyllä itse aio kehittää persoonaani kohti tunteetonta robottia, suojatakseni itseäni kostonhimoiselta psykopaatilta, joka varjonyrkkeilee itsensä kanssa. Ymmärrätkö, vai menikö aivot mykkyrälle? En aio muuttua kiusaajani kaltaiseksi, ei yksinkertaisesti kiinnosta lähteä mukaan leikkiinsä.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kiusasin. En edes ajatellut, pilkkasin yhden luokkalaisen lukemista ja matkin englannin lausumista. Luokkakaverit ja opettajakin nauroi. Jälkikäteen on harmittanut kun olen tajunnut että kiusasin. 

Olisin varmaan lopettanut, jos opettaja tai joku aikuinen olisi vaan ärähtänyt että teen väärin. Aikuisilla on kuitenkin jonkinlaista auktoriteettia lapsiin, voi vedota että teet jotain typerää. 

Sinulla taitaa tuo tajuamisen taso olla melko alhainen, kun kyllä melko pienikin lapsi jo käsittää sen kun loukkaa muita ja ymmärtää, että tekee väärin ilman jo että täytyy siitä muistuttaa. Näin mietin. 

Kiusaajilla on yleisesti heikommat sosiaaliset taidot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kognitiivinen empatia auttaa esim. työhaastattelussa, kun osaa tiedollisesti asettua työnantajan asemaan. Taitava kiusaaminen vaatii nimenomaan tunnepohjaista empatiakykyä, koska tehokkain kiusaaminen iskee tunnetasolla arkoihin paikkoihin. Psykopaatit ja narsistit ovat harvemmin kovin taitavia kiusaajia."

Mutta silloinhan kiusaaminen tehoaa suhunkin hyvin, jos otat kaiken niin tunteella!

Normaali, henkisesti terve ihminen on tunteva olento. En kyllä itse aio kehittää persoonaani kohti tunteetonta robottia, suojatakseni itseäni kostonhimoiselta psykopaatilta, joka varjonyrkkeilee itsensä kanssa. Ymmärrätkö, vai menikö aivot mykkyrälle? En aio muuttua kiusaajani kaltaiseksi, ei yksinkertaisesti kiinnosta lähteä mukaan leikkiinsä.

Täh? Juurihan sä kirjoitit, että itse kiusaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän se taitava kiusaaminen sitten mahtaa olla?

Taitava kiusaaminen on yksilöllistä. Se vaatii ihmistuntemusta, koska eri ihmisillä on erilaiset kipukohdat. Lisäksi taitava kiusaaminen on hienovaraista. Esimerkiksi kouluympäristössä tehokasta voi olla virnistys tai ele sopivassa kohdassa. Juuri tähän tarvitaan empatiataitoa monen muun asian lisäksi.

Näinhän se psykopaatti luulee. Hän luulee olevansa taitava manipuloimaan ja olevansa hyvä ihmistuntija. Ymmärtämättä, että useimpien tuntevien ja empaattisten ihmisten katse on erittäin tarkka. Kiusaajat kyllä tunnistetaan ja heidän tekonsa ovat useimmille kuin kirjaa lukisi, läpinäkyviä. Intuitio viimeistään aiheuttaa epämukavan tunteen ihmisen lähellä.

Itselläni meni vatsa sekaisin tällaisen ihmisen läheisyydessä. Intuitio huusi hoosiannaa jo ennen kuin tunsin tai tiesin hänestä mitään. Hän alkoikin myöhemmin kiusata systemaattisesti ja osoittautui psykopaatiksi.

Tunteeton psykopaatti taas ei ymmärrä eikä usko intuitioon vaan halveksuu sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kognitiivinen empatia auttaa esim. työhaastattelussa, kun osaa tiedollisesti asettua työnantajan asemaan. Taitava kiusaaminen vaatii nimenomaan tunnepohjaista empatiakykyä, koska tehokkain kiusaaminen iskee tunnetasolla arkoihin paikkoihin. Psykopaatit ja narsistit ovat harvemmin kovin taitavia kiusaajia."

Mutta silloinhan kiusaaminen tehoaa suhunkin hyvin, jos otat kaiken niin tunteella!

Normaali, henkisesti terve ihminen on tunteva olento. En kyllä itse aio kehittää persoonaani kohti tunteetonta robottia, suojatakseni itseäni kostonhimoiselta psykopaatilta, joka varjonyrkkeilee itsensä kanssa. Ymmärrätkö, vai menikö aivot mykkyrälle? En aio muuttua kiusaajani kaltaiseksi, ei yksinkertaisesti kiinnosta lähteä mukaan leikkiinsä.

Täh? Juurihan sä kirjoitit, että itse kiusaat.

En kirjoittanut. Olen erittäin kuin lainaamasi, eikä hänkään sanonut kiusaavansa vaan kuvasi kiusaajan mielenmaisemaa. Aika iso ero.

Vierailija kirjoitti:

En olisi lopettanut kiusaamista, vaikka kiusatun äiti olisi tullut läksyttämään. Olisin vain pilkannut siitäkin.

P@ska ihminen olet. Mikä oikeus sinulla on pilata jonkun muun loppu elämä? Ja noille 11 yläpeukuttajalle, miksi edes synnyit? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kiusaajilla on monesti jollainlailla huono olla itsensä kanssa.. :)

No minulla ei ainakaan tietoisesti ollut. Kaikki oli hyvin. Opettajat koittivat puuttua kiusaamiseen, samoin vanhempani, mutta ei se auttanut. Vasta kun kiusatun tytön äiti tuli KOULULLE ja läksytti kaikkien edessä, se auttoi.

Ap

Johonkin se kiusatun tytön "ärsyttävyys" sinussa osui kuitenkin, kun piti kiusata. Pystytkö nyt aikuisena reflektoimaan mikä se oli? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kiusaajilla on monesti jollainlailla huono olla itsensä kanssa.. :)

No minulla ei ainakaan tietoisesti ollut. Kaikki oli hyvin. Opettajat koittivat puuttua kiusaamiseen, samoin vanhempani, mutta ei se auttanut. Vasta kun kiusatun tytön äiti tuli KOULULLE ja läksytti kaikkien edessä, se auttoi.

Ap

Sama. Ei mullakaan mitään ongelmia ollut kotona eikä koulussa, eikä muutenkaan paha olla. En osaa sanoa miksi kiusasin yhtä tyttöä. Jotain huvia siitä kai sain. Ei auttanut vanhempien puhuttelut. Olin kuuntelevinani, mutta oikeasti en korvaani lotkauttanut. Ainoa mikä minut olisi saanut lopettamaan, olisi ollut toisten luokkakavereiden puuttuminen. Siis jos ne tyypit, keitä luokallani eniten arvostin, olisivat osoittaneet suoraa halveksuntaa kiusaamista kohtaan, ja avoimesti paheksuneet toimintaani, ja osoittaneet ettei se heidän mielestään olisi ollut millään tavalla hauskaa, vaan ainoastaan halveksittavaa. Jos näin olisi tapahtunut, olisin varmasti vähin äänin lopettanut. Luulen, että aika monen kiusaajan kohdalla on samoin tänäkin päivänä. Kiusaamisen lopettamisen avaimet on niillä kaikkein coolemmilla ja eniten ihailluilla tyypeillä, joilla on rautainen itsetunto, ja joiden kavereita kaikki haluaisivat olla. Tällaisilla luokkien alfa-oppilailla olisi valtahalutessaan lopettaa kiusaaminen.

Kiusaajia tuntuu tosiaan usein ärsyttävän asiat. Sattuuko se? Siis se, että se ärsytys on ihan siellä kiusaajan omassa päässä ja mielessä?

Kiusaajat eivät yleensä ymmärrä edes sitä, että heitä pidetään noloina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi lopettanut kiusaamista, vaikka kiusatun äiti olisi tullut läksyttämään. Olisin vain pilkannut siitäkin.

 

P@ska ihminen olet. Mikä oikeus sinulla on pilata jonkun muun loppu elämä? Ja noille 11 yläpeukuttajalle, miksi edes synnyit? 

Yläpeukku tällaiseen kommentiin tuskin tarkoittaa hyväksymistä, vaan asian ymmärtämistä. On oikeasti virhe kuvitella että kaikki kiusaajat voi itse huonosti. Osa on vaan yksinkertaisesti liian keskenkasvuisia raakileita osatakseen asettua aidosti toisen asemaan. Lapsellsia, ja kiusaavat tyyliin koska mä voin. Usein ei ole vain yksi kiusaaja, vaan kiusaaja porukka, jolle se tietyn kohteen kiusaaminen on vähän kuin joku sairas harrastus. Yhdessä sitten naureskellaan omille ja toinen toistensa mitä ilkeimmille ja muka kekseliäille kommenteille ja tavoille kiusata.

Ikävä kyllä ne kiusattujen traumat on ikuisia, eikä parane millään.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat eivät yleensä ymmärrä edes sitä, että heitä pidetään noloina.

Siksi muiden pitäisikin avoimesti osittaa että halveksivat kiusaamista. Kaikkien niiden, jotka eivät kiusaa, pitäisi asettua yhdessä kiusaajia vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä ne kiusattujen traumat on ikuisia, eikä parane millään.

Totta. Vaikka ne kiusatutkin varmasti aikuisena ymmärtävät, että monesti kiusaaminen on johtunut vaan kiusaajan lapsellisuudesta ja ymmärtämättömyydestä, eikä todellisuudessa merkitse mitään, niin kyllä se kiusaaminen varmasti jälkensä jättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä ne kiusattujen traumat on ikuisia, eikä parane millään.

Totta. Vaikka ne kiusatutkin varmasti aikuisena ymmärtävät, että monesti kiusaaminen on johtunut vaan kiusaajan lapsellisuudesta ja ymmärtämättömyydestä, eikä todellisuudessa merkitse mitään, niin kyllä se kiusaaminen varmasti jälkensä jättää.

Jaa, itse en edes muistele koko asiaa. Olen nykyisin vauras ja menestynyt, joten miksi minua kiinnostaisi menneet asiat. Ei leijonakaan välitä muurahaisten mielipiteistä.

Olen samaa mieltä tämän väittämän kanssa. Vaikka kiusaajan elämä ulkoisesti näyttää täydelliseltä, ja sellaiselta, ettei hänellä pitäisi olls mitään syytä rehota, niin voi olla silti näkymättömissä asioita, minkä vuoksi hän kiusaa. 

Mielestäni kukaan ei ilman syytä muutu narsistiksi, sosipaatiksi, psykopaatiksi tai niiden piirteitä omaavaksi. Lapsuuden unohdetty trauma, tai jopa päävamma voivat aiheuttaa häiriöitä aivojen ja tunne-elämän kehityksessä. Kiusaajille ei saisi syöttää ajatusta, että he vain ovat pahoja, vaan käydä läpi tunteita ja omaa käyttäytymistä ammattilaisen kanssa, vaikka niiden syytä lapsi tai vanhemmatkaan eivät osaa löytää. 

Silti, kiusattu on mielestäni silti laitettava etusijalle. Vain koska toisella voi olla selittämätöntä pahaa oloa, ei ole silti syytä käyttää kaikkea huomiota sen parantamiseen, vaan kiusaamisen loppumiseen ja kiusatun auttamiseen myös. Jos kiusaaminen ei lopu niin kiusaaja itse vaihtaa yksin koulus muualle, jos hänellä on kaverit mukana kiusaamisessa, niin kaikki eri kouluihin vaan. 

Parhaiten tehoaa kun lähtee kokonaan pois kiusaajan vaikutuspiiristä. Mun vanhemmat puhui kiusaajalle, opettajat yritti jotain ja mikään ei muuta kuin pahensi tilannetta. Mutta kun lähdin lukioon jonne ei tullut ketään meidän koulusta joka olisi tiennyt että minua pitää kiusata, loppui kaikki kiusaaminen.