Polyamoria - mikä on todellinen syy sille?

Vierailija kirjoitti:

nosto

Kahdeksan minuuttia aloituksesta ja tää typerys jo "nosto"

kas kun ei "up"

Rumat miehet ovat liian epätoivoisia kieltäytyäkseen niistä - vaihtoehtona "inceliys" tai ikisinkkuus. Rumilla naisilla taas tyytymättömyys siihen yhten rumaan hyväksikäytettävään kumppaniin tai sitten narsismi, joka on oikeastaan sama asia tässä yhteydessä.

Sitten on toki myös pariskuntia, joissa intohimo on lähes kuollut ja sitä joudutaan hakemaan muualta - silloin ei tosin yleensä seurustella sivusuhteiden kanssa vaan se on enemmänkin vain seksiä ja hetkitäistä oleilua, ja palataan sinne ydinperheeseen aina päivän päätyttyä.

Eikös se vähän näin mene?

Koko kommenttiketju täynnä ennakkoluuloja, kun joku niitä yrittää korjata niin ei se noin mee!!!1 Todella älykästä keskustelua. Tunnen perheellisiä polyamorisia ihmisiä, eivät je poikkea yksiavioisista mitenkään mielenterveyden tai lastensa huolehtimisen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla miehen 'iso' ja seksiaddiktio ja vallanhalu miehellä sekä naistten läheisriippuvuus ja kylmä laskelmointi. Mutta myös luonnonvoimat on pelissä mukana, enemmän tai vähemmän.

Näin on kai toimittu jo kivikaudella, jossa johtavalla miehellä on useita naisia siitettäväksi. Kristinuskon yksiavoisuus on paljon uudempi ihanne tai 'keksintö', joka ei kai koskaan ole kovin hyvin toteutunut.

Naise kilpailevat hyvistä siemenistä ja ovat valmiita keskinään 'jakamaan' niiden tuottajan ihan itsekkäistä syistä -> jotta jälkeläiset olisivat mahdollisimman elinvoimaisia ja saisivat syntyessään korkean aseman heimon hierarkiassa.

Nyt on katottu pikkasen liikaa luontodokumentteja. 

Jos asia olisi näin, kaikki toimisivat näin. Silti vain 0,5% parisuhteista on avoimia, loput 99,5% eivät halua jakaa puolisoaan ja ovat mustasukkaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että ihminen ei ole luontaisesti yksiavioinen eläin. Yksiavioisuus on kirkon ja yhteiskunnan keksimä traditio jota on lähdetty noudattamaan sokeasti ja siitä on tullut vuosisatojen aikana normi.

Toisaalta jo kivikauden ihmiset olivat yksisuhteisia.

 

Niin, minä vähän ihmettelen näitä näkemyksiä siitä kuinka ihminen olisi vasta kristinuskon myötä alkanut kontrolloida seksuaalisuutta. En ihan usko tuota. Mitä tapahtui lapsille, joista kukaan ei ilmeisesti tiennyt kenen he olivat? Kun nyt tänä päivänä miehet eivät siedä ajatusta siitä että tulisivat elättäneeksi toisen miehen lapsia. Onko tämäkin tullut vasta kristinuskon myötä ja oliko silloin " ennen" miehet elättäneet kaikkia lapsia joita perheeseen/ sukuun syntyi? 

Kivikauden ihmisten yksiavioisuudesta meillä ei tietenkään ole mitään todisteita. Mutta seksuaalisuuden kontrollointi ei tietenkään ole Kristinuskosta peräisin, vaan paljon vanhempaa perua. 

Mä voisin ottaa vaikka 5 miestä

Vierailija kirjoitti:

Rumat miehet ovat liian epätoivoisia kieltäytyäkseen niistä - vaihtoehtona "inceliys" tai ikisinkkuus. Rumilla naisilla taas tyytymättömyys siihen yhten rumaan hyväksikäytettävään kumppaniin tai sitten narsismi, joka on oikeastaan sama asia tässä yhteydessä.

Sitten on toki myös pariskuntia, joissa intohimo on lähes kuollut ja sitä joudutaan hakemaan muualta - silloin ei tosin yleensä seurustella sivusuhteiden kanssa vaan se on enemmänkin vain seksiä ja hetkitäistä oleilua, ja palataan sinne ydinperheeseen aina päivän päätyttyä.

Eikös se vähän näin mene?

Lisään, että tämä perustuu omiin havaintoihin. Skenaarioita voi toki olla muunkinlaisia aina pervoilusta sikailuun ja välinpitämätömyyteen ja rakkaudettomuuteen.

Mikä on todellinen syy yksiavioisuudelle? Epäluottamus? Mustasukkaisuus? Kontrollin tarve? Aivan yhtä hyvin kysymyksen asetus voi olla tämä. 

"Erittäin monella polyamorisella on ollut ihan normaali monogaminen suhde, kun he ovat tajunneet olevansa polyamorisia. Silloin on tietenkin kerrottava sille yhdelle kumppanille asiasta, eikä se ole manipulointia tai kiristystä, vaan rehellisyyttä. 

En käsitä, miksi kirjoitit asiasta sukupuolittuneesti."

Voisitko hieman tarkentaa tuota sanavalintaasi: "ovat tajunneet olevansa polyamorisia"? Meinaatko että se on kuin jonkinlainen tila tai sairaus? Vai luuletko että muut, yhteen ihmiseen sitoutuneet eivät ikinä ajattele muita "silleen", kun pappi tai tuomari lausuu taikasanan? Miksi kaikista mielihaluista pitää tehdä patologinen tila tai identiteetti? Minäkin haluaisin syödä vain karkkia ja suklaata, tuhlata rahat peleihin ja lopettaa työni, mutta en tee niin sillä olen vastuussa läheisistäni enkä voi olla itsekäs.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on todellinen syy yksiavioisuudelle? Epäluottamus? Mustasukkaisuus? Kontrollin tarve? Aivan yhtä hyvin kysymyksen asetus voi olla tämä. 

Biologia. Vastaus on näin yksinkertainen. Tietysti on mahdollista, että jotkut apinat on aikanaan panneet laumassa ja joillakin on jäänne tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että ihminen ei ole luontaisesti yksiavioinen eläin. Yksiavioisuus on kirkon ja yhteiskunnan keksimä traditio jota on lähdetty noudattamaan sokeasti ja siitä on tullut vuosisatojen aikana normi.

Toisaalta jo kivikauden ihmiset olivat yksisuhteisia.

 

Niin, minä vähän ihmettelen näitä näkemyksiä siitä kuinka ihminen olisi vasta kristinuskon myötä alkanut kontrolloida seksuaalisuutta. En ihan usko tuota. Mitä tapahtui lapsille, joista kukaan ei ilmeisesti tiennyt kenen he olivat? Kun nyt tänä päivänä miehet eivät siedä ajatusta siitä että tulisivat elättäneeksi toisen miehen lapsia. Onko tämäkin tullut vasta kristinuskon myötä ja oliko silloin " ennen" miehet elättäneet kaikkia lapsia joita perheeseen/ sukuun syntyi? 

Hautalöydöistä ja muista arkeologisista löydöistä pystyy kyllä tutkimaan esim. perheenjäsenten sukulaisuussuhteita. Samoin tutkimuksissa on todettu, että todennäköisesti kivikaudella elettiin pienperheissä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on todellinen syy yksiavioisuudelle? Epäluottamus? Mustasukkaisuus? Kontrollin tarve? Aivan yhtä hyvin kysymyksen asetus voi olla tämä. 

Tämä ei ole se gotcha jota toivoit. Monisuhteisuus ei todellakaan poista mustasukkaisuutta, epäluottamusta tai kontrollin tarvetta.

Jonkunlainen kiintymyshäiriö, ei ole ehkä saanut tarpeeksi huomiota ja rakkautta lapsena, niin haluaa sitä "joka puolelta" eikä uskalla jättää rakkautta yhden henkilön varaan. Täytyy olla muita koko ajan, jos joku lakkaakin rakastamasta. 

Ainakin oman kokemuksen mukaan tällaiset on olleet normaalia enemmän huomion- ja hyväksynnänkaipuisia eivätkä osaa olla yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä on todellinen syy yksiavioisuudelle? Epäluottamus? Mustasukkaisuus? Kontrollin tarve? Aivan yhtä hyvin kysymyksen asetus voi olla tämä. 

Yksiavioisuuden konsepti:

- on joku joka välittää sinusta ja josta sinä voit välittää

- joka joka haluaa omistaa sinut ja jonka sinä haluat omistaa

- syvä luottamus

- syvä ystävyys

- joku joka on sinun puolellasi

jne. Ei tuollaista tärkeätä konseptia voi jakaa toisten ihmisten kanssa, samasta syystähän sitä omaa kumppania ei usein haluttaisi jakaa edes hänen menneisyytensä exien ja muiden hoitojen kanssa, koska tuollainen suhde on niin haavoittuvainen ja arvokas

Epäluottamus toisiin ihmisiin on täysin perusteltua tässä maailmassa, mustasukkaisuus seuraa jos suhteessa/konseptissa on säröjä eikä se voi toimia kuten sen pitäisi, kontrollin tarve on piste, johon jotkut ajautuvat koettaekseen säilyttää omansa, epätoivon ilmentymä, lopun alkua

Vierailija kirjoitti:

Mitenkähän ap sitten selittäisi aseksuaalien polyamorian. 

Miksi seksiaddikti näkisi vaivaa useamman suhteen eteen ja sitoutuisi useampaan henkilöön? 

 

Mitä tarkoittaa aseksuaalien polyamoria? 

Vierailija kirjoitti:

Jonkunlainen kiintymyshäiriö, ei ole ehkä saanut tarpeeksi huomiota ja rakkautta lapsena, niin haluaa sitä "joka puolelta" eikä uskalla jättää rakkautta yhden henkilön varaan. Täytyy olla muita koko ajan, jos joku lakkaakin rakastamasta. 

Ainakin oman kokemuksen mukaan tällaiset on olleet normaalia enemmän huomion- ja hyväksynnänkaipuisia eivätkä osaa olla yksin. 

Ei vaan pikemminkin välttelevä kiintymyssuhde, eli halutaan pitää kumppani(t) jonkin verran etäällä. Polyamoria on yksi keino tähän. Ei siis niinkään rakkauden kaipuu, vaan rakkauden kammo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkähän ap sitten selittäisi aseksuaalien polyamorian. 

Miksi seksiaddikti näkisi vaivaa useamman suhteen eteen ja sitoutuisi useampaan henkilöön? 

 

Mitä tarkoittaa aseksuaalien polyamoria? 

Haluaa romanttisia suhteita, joissa ei ole seksiä eikä seksuaalista jännitettä. t. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on todellinen syy yksiavioisuudelle? Epäluottamus? Mustasukkaisuus? Kontrollin tarve? Aivan yhtä hyvin kysymyksen asetus voi olla tämä. 

Yksiavioisuuden konsepti:

- on joku joka välittää sinusta ja josta sinä voit välittää

- joka joka haluaa omistaa sinut ja jonka sinä haluat omistaa

- syvä luottamus

- syvä ystävyys

- joku joka on sinun puolellasi

 

jne. Ei tuollaista tärkeätä konseptia voi jakaa toisten ihmisten kanssa, samasta syystähän sitä omaa kumppania ei usein haluttaisi jakaa edes hänen menneisyytensä exien ja muiden hoitojen kanssa, koska tuollainen suhde on niin haavoittuvainen ja arvokas

 

Epäluottamus toisiin ihmisiin on täysin perusteltua tässä maailmassa, mustasukkaisuus seuraa jos suhteessa/konseptissa on säröjä eikä se voi toimia kuten sen pitäisi, ko

Ei ainakaan minun suhteissani ole mitään "omistamista". Muut kohdat allekirjoitan, mutta lisäisin sen, että ainakin itselläni yksisuhteisuuden (puhun suhteista mieluummin kuin "gamiasta") konsepti on se, että oma kiinnostus, vetovoima ja tunteet kohdistuvat vain yhteen ihmiseen enkä tunne tarvetta muille suhteille. Koen silti, että kyllä ihminen on yksisuhteisenakin vapaa tekemään mitä haluaa. En esim. minä ole olematta muiden kanssa siksi, että se ei olisi sallittua, vaan teen sen siksi, että en halua sellaista suhde-elämää. Ja jos olen rakastunut ja tunnen vetoa yhtä ihmistä kohtaan, en silloin tunne samoin muita kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

"Erittäin monella polyamorisella on ollut ihan normaali monogaminen suhde, kun he ovat tajunneet olevansa polyamorisia. Silloin on tietenkin kerrottava sille yhdelle kumppanille asiasta, eikä se ole manipulointia tai kiristystä, vaan rehellisyyttä. 

En käsitä, miksi kirjoitit asiasta sukupuolittuneesti."

 

Voisitko hieman tarkentaa tuota sanavalintaasi: "ovat tajunneet olevansa polyamorisia"? Meinaatko että se on kuin jonkinlainen tila tai sairaus? Vai luuletko että muut, yhteen ihmiseen sitoutuneet eivät ikinä ajattele muita "silleen", kun pappi tai tuomari lausuu taikasanan? Miksi kaikista mielihaluista pitää tehdä patologinen tila tai identiteetti? Minäkin haluaisin syödä vain karkkia ja suklaata, tuhlata rahat peleihin ja lopettaa työni, mutta en tee niin sillä olen vastuussa läheisistäni enkä voi olla itsekäs.

"Ovat tajunneet olevansa moniavioisia" = se oma kumpani ei olekaan seksuaalisesti niin kiinnostava, ihan hyvä tyyppi, pakollinen tuki sekä turva ja ehkä myöskin taloudellinen välttämättömyys, mutta lisää miesten huomiota ja hyvää seksiä on saatava jostakin korvaamaan varsinainen rakkauden, huomion ja intohimon puute.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan joskus nähneeni amerikkalaisen polyamorisista suhteista kertovan ohjelman ja se kertoi mielenkiintoisella tavalla näiden suhteiden todellisuudesta. Ja vaikeistakin ristiriidoista niiden sisällä. On omistushalua, mustasukkaisuutta, tyytymättömyyttä, kyvyttömyyttä sietää toisen valitsemaa kumppania yms. ongelmia.

Polyamoriasta syntyy helposti mielikuva että on kyse erityisen suvaitsevaisista ja vailla mustasukkaisuutta olevista henkilöistä. Näin ei ole vaan ongelmat voivat olla todella pahoja, traumataustoista ja kiintymyssuhdeongelmista nousevia. Esim. joku voi suostua polyamoriaan vain siksi e

Erittäin monella polyamorisella on ollut ihan normaali monogaminen suhde, kun he ovat tajunneet olevansa polyamorisia. Silloin on tietenkin kerrottava sille yhdelle kumppanille asiasta, eikä se ole manipulointia tai kiristystä, vaan rehellisyyttä. 

 

En käsitä, miksi kirjoitit asiasta sukupuolittuneesti.

Vai ovatko kuitenkin vain tajunneet olevansa huonossa suhteessa joka heitä hyödyttää kuitenkin jollain tavalla, mutta ovat niin munattomia, että eivät uskalla lähteä sen hyödyn menettämisen pelossa, joten keksivät tällaisia tarinoita selittääkseen ahneuttaan?

-eri