Polyamoria - mikä on todellinen syy sille?

Vierailija kirjoitti:

Se, että ihminen ei ole luontaisesti yksiavioinen eläin. Yksiavioisuus on kirkon ja yhteiskunnan keksimä traditio jota on lähdetty noudattamaan sokeasti ja siitä on tullut vuosisatojen aikana normi.

Jos ihmistä oikeasti rakastaa ei kyllä halua olla kenenkään muun kanssa kun sen yhden. Pettäminen on perseestä ja väärin.  Ja on ajanut tragedioihin.

Joutsenet, ankat muut linnut sitovat itsensa valitsemaansa kumppaniin 100% . Koto elamaksi.

Mina en on mikaan apina ja kun olen puolisoni valinnut en kaipaa muita.

Toista se oli nuorempana, kun kaikki oli kaikkien kanssa. Silloin vasta  etsittiin elamankumppania.

Jokainen elaa tavallaan. Mutta kuten aiti ei voi antaa huimiota kymmennelle lapselle samalla tavalla kuin yhdelle tai kahdelle on polysuhteissa aina joku epasuhta. 

Vierailija kirjoitti:

Polyamoria on niille ihmisille jotka tykkää hokea muille miten mustasukkaisia ja kontrollinhaluisia he ovat. Se kertoo jo jostain patologiasta, ettei keksi touhulleen mitään muuta hyvettä kuin sen että muut ovat huonoja.

Niin, jotain outoa on siinä että tälläisellä keinolla koetetaan nostaa omaa arvoa suhteessa toisiin. Vähän säälittävääkin.

Haaremi on yksi polyamorian versio jolle on painava syy. Mies voi saada hyvän intiimielämän siitä huolimatta että joku vaimoista on menettänyt seksuaalisuutensa vaihdevuosien takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että ihminen ei ole luontaisesti yksiavioinen eläin. Yksiavioisuus on kirkon ja yhteiskunnan keksimä traditio jota on lähdetty noudattamaan sokeasti ja siitä on tullut vuosisatojen aikana normi.

Höpö höpö. Yksiavioisuus on ihmisen jälkeläisten (ja puolisoiden) kannalta hyvä asia. Se ei ole kirkon keksimä, vaan evoluution aikaansaama. 

 

Ei todellakaan ole evoluution aikaansaannosta. Nimeä nisäkäslajit, jotka ovat yksiavioisia.

Niinpä.

Jälkeläisten kannalta on parasta, että niistä huolehtii emo ja uros, joka ei tapa niitä, sekä perhekunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on todellinen syy yksiavioisuudelle? Epäluottamus? Mustasukkaisuus? Kontrollin tarve? Aivan yhtä hyvin kysymyksen asetus voi olla tämä. 

Yksiavioisuuden konsepti:

- on joku joka välittää sinusta ja josta sinä voit välittää

- joka joka haluaa omistaa sinut ja jonka sinä haluat omistaa

- syvä luottamus

- syvä ystävyys

- joku joka on sinun puolellasi

 

jne. Ei tuollaista tärkeätä konseptia voi jakaa toisten ihmisten kanssa, samasta syystähän sitä omaa kumppania ei usein haluttaisi jakaa edes hänen menneisyytensä exien ja muiden hoitojen kanssa, koska tuollainen suhde on niin haavoittuvainen ja arvokas

 

Epäluottamus toisiin ihmisiin on täysin perusteltua tässä maailmassa, mustasukkaisuus seuraa jos suhteessa/konseptissa on säröjä eikä se voi toimia kuten sen pitäisi, ko

Ei toista ihmistä voi omistaa eikä toisen menneisyyden suhteista terve ihminen ole mustasukkainen. Ei vakuuta tämä selittely yhtään. Tuohon verrattuna polyamoria on paljon terveempi konsepti. Ja mistä ihmeestä tulee ajatus, että polyamorisessa suhteessa jäisi paitsi syvästä ystävyydestä ja ennen kaikkea luottamuksesta? Tämä ajattelutapa ei voi tulla muusta kuin tarpeesta projisoida omia epävarmuuksia ihmisiin jotka elävät eri tavalla.

Mitä kollektiivista hyötyä polyamoriasta on? Ei mitään. Ainoa mahdollinen hyödyn saaja on se jolla on itsellään monta suhdetta ITSEÄÄN varten. Vai puolisonko etua ajatellen hypätään toisen kanssa? Lastenko etu se onkin? Turha teeskennellä olevansa jotenkin parempi ihminen TM, kun ei ole yhtään mustasukkaisuutta tai minkäänlaista kontrollia, toisin kuin kamalan rajoittuneilla ihmisillä jotka sitoutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että ihminen ei ole luontaisesti yksiavioinen eläin. Yksiavioisuus on kirkon ja yhteiskunnan keksimä traditio jota on lähdetty noudattamaan sokeasti ja siitä on tullut vuosisatojen aikana normi.

Jos ihmistä oikeasti rakastaa ei kyllä halua olla kenenkään muun kanssa kun sen yhden. Pettäminen on perseestä ja väärin.  Ja on ajanut tragedioihin.

Juurihan tuossa joku kritisoi mun väittämää, että polyamoristit eroaa monogamisteista siinä, että polyt kykenevät tuntemaan romanttista rakkautta yhtäaikaa montaa ihmistä kohtaan, ja monot ei. Kuulemma monogamistit kykenee tähän ihan yhtälailla. Ehkä voitte väitellä asiasta yhdessä hänen kanssaan? 

Vierailija kirjoitti:

Mitä kollektiivista hyötyä polyamoriasta on? Ei mitään. Ainoa mahdollinen hyödyn saaja on se jolla on itsellään monta suhdetta ITSEÄÄN varten. Vai puolisonko etua ajatellen hypätään toisen kanssa? Lastenko etu se onkin? Turha teeskennellä olevansa jotenkin parempi ihminen TM, kun ei ole yhtään mustasukkaisuutta tai minkäänlaista kontrollia, toisin kuin kamalan rajoittuneilla ihmisillä jotka sitoutuu.

Polyamoriaan ei ole pelkästään oikeutta moniin suhteisiin itselle, vaan polyamoriassa sama oikeus suodaan niille kumppaneillekin. Että kyllä varmaan moni kokee ajattelevansa puolison etua suodessaan tälle vapauden. 

Vierailija kirjoitti:

Mitenkähän ap sitten selittäisi aseksuaalien polyamorian. 

Miksi seksiaddikti näkisi vaivaa useamman suhteen eteen ja sitoutuisi useampaan henkilöön? 

Miksei seksi-addikti ilahtuisi monesta vakipanosta jolle saa jokaiselle lirkutella rakastavansa tätä? Jos muutkin ovat samasta taikinasta tehtyjä niin kukaan ei pahoita mieltäänkään?

Niissä suhteissa on paljon epäluuloa, mustasukkaisuutta ja kateutta.

Vaikkei ihminen olisi biologialtaan yksiavioinen, ei tavallinen ihminen myöskään kykene hyviin rakkaussuhteisiin yhtä aikaa useamman kanssa.

Pikemminkin peräkkäisiin muttei yhtäaikaisiin.

Polyamoria ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Haaremi on yksi polyamorian versio jolle on painava syy. Mies voi saada hyvän intiimielämän siitä huolimatta että joku vaimoista on menettänyt seksuaalisuutensa vaihdevuosien takia.

"Hyvä intiimielämä" eli myrkyttää jotakin naista (ihan sama ketä) elämänsä aikana 20 000 kertaa myrkkyspermallaan?

Kerrotko vielä, miksi tuollaista saastaa pitäisi katsella yhteiskunnassa päivääkään? Jos on pakko tyhjentää myrkkyjä jonnekin niin suosittelen viemäriä tai vaikka jotain purkkia minkä hautaat ydinjätteen tavoin jonnekin peruskallioon. Sinun palliesi sisältö ei ole kenellekään "hyväksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkähän ap sitten selittäisi aseksuaalien polyamorian. 

Miksi seksiaddikti näkisi vaivaa useamman suhteen eteen ja sitoutuisi useampaan henkilöön? 

Miksei seksi-addikti ilahtuisi monesta vakipanosta jolle saa jokaiselle lirkutella rakastavansa tätä? Jos muutkin ovat samasta taikinasta tehtyjä niin kukaan ei pahoita mieltäänkään?

Koska ei ole kyse vakipanoista. En usko yhdenkään seksiaddiktin jaksavan kaikkea sitä keskustelua tunteista, rajoista jne., mitä polyamoriaan liittyy. Ja miksi seksiaddikti muodostaisi sitoutuneita suhteita pelkkää seksiä varten? Eikö ne vakipanot ilman sitoumuksia olis siihen kätevämpiä? 

Vierailija kirjoitti:

Haaremi on yksi polyamorian versio jolle on painava syy. Mies voi saada hyvän intiimielämän siitä huolimatta että joku vaimoista on menettänyt seksuaalisuutensa vaihdevuosien takia.

Haaremi on kuin mikä tahansa muukin statussymboli. Sen tarkoitus on viestiä muille miehille, että rahaa on. Se on erikoisuus, poikkeama. Ei millään tavallisella, muihin olemassaolon määreisiin perustuvaa elämää viettävällä miehellä ole ikinä ollut yhtään useampaa vaimoa kuin kykenee elättämään. Historiallisesti se on tarkoittanut tasan yhtä kappaletta, jo tuhansia vuosia ennen Kristuksen syntymää. Itse asiassa kuka tahansa mies myös modernissa maailmassa tietää sanoa että mitä harvempi vaimo, sen vähemmän päänvaivaa.

Todellisuudessa miehillä ei ole kykyä ylläpitää haaremia, sillä ei ne naiset ole olleet siellä hyvästä tahdostaan, vaan orjina. Jollain yhdistelmäajoneuvon kuljettajalla ei ole rahkeita edes yhden tavallisen maatiaiskissan orjuuttamiseen.

Edes Islam, tuo miesten paratiisi, ei suo miehen ottavan toista vaimoa ellei hän kykene olemaan tasapuolinen vaimojensa kanssa. Se tarkoittaa käytännössä sitä että jos ostat yhdelle lahjan, ostat toiselle. Jos vietät yhden kanssa aikaa, vietät toisen kanssa saman ajan. Perus-Pena ei haluaisi edes sitä sekuntia antaa omasta ajastaan pois, pili kädessä vain fantasioidaan haaremista vaihtoehtoisten elokuvien parissa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä kollektiivista hyötyä polyamoriasta on? Ei mitään. Ainoa mahdollinen hyödyn saaja on se jolla on itsellään monta suhdetta ITSEÄÄN varten. Vai puolisonko etua ajatellen hypätään toisen kanssa? Lastenko etu se onkin? Turha teeskennellä olevansa jotenkin parempi ihminen TM, kun ei ole yhtään mustasukkaisuutta tai minkäänlaista kontrollia, toisin kuin kamalan rajoittuneilla ihmisillä jotka sitoutuu.

Jep, kyse on ennemminkin orgiatyyppisestä mielenlaadusta, missä ei millään ole mitään väliä ja jos vuohikin joutuu siitoksen kohteeksi niin ei haittaa. Jotkut eläinlajitkin ovat tällaisia, että kun pallit pakottavat, niin on aivan sama kuka on kohteena, se voi olla myös toisen lajin edustaja. Joukkor aiskauksissa toistuu myös tuo "emme ole mustasukkaisia, kaikki jaetaan" -ajattelu. Sanomattakin selvää että itseään ja omaa seksuaalisuuttaan kunnioittava ihminen ei osallistu mihinkään tällaiseen sekoiluun

Luule mitä luulet. Maailma ei sun luulojen mukaan pyöri, eikä asiat soitä todeksi muutu. Olen elänyt polyamorisessa suhteessa viimeisen 12 vuotta ja harrastan seksiä ehkä pari kertaa vuodessa kun se ei juurikaan minua ole koskaan kiinnostanut ja haluan sitä äärimäisen harvoin. Olisin lokeroitavissa lähes aseksuaaliksi jos harrastisin mitään lokeroita. Revi siitä riippuvuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkähän ap sitten selittäisi aseksuaalien polyamorian. 

Miksi seksiaddikti näkisi vaivaa useamman suhteen eteen ja sitoutuisi useampaan henkilöön? 

Miksei seksi-addikti ilahtuisi monesta vakipanosta jolle saa jokaiselle lirkutella rakastavansa tätä? Jos muutkin ovat samasta taikinasta tehtyjä niin kukaan ei pahoita mieltäänkään?

Koska ei ole kyse vakipanoista. En usko yhdenkään seksiaddiktin jaksavan kaikkea sitä keskustelua tunteista, rajoista jne., mitä polyamoriaan liittyy. Ja miksi seksiaddikti muodostaisi sitoutuneita suhteita pelkkää seksiä varten? Eikö ne vakipanot ilman sitoumuksia olis siihen kätevämpiä? 

Koska vakaampi saatavuus. Addiktin täytyy saada fiksinsä ihan jatkuvalla syötöllä.

Vierailija kirjoitti:

Luule mitä luulet. Maailma ei sun luulojen mukaan pyöri, eikä asiat soitä todeksi muutu. Olen elänyt polyamorisessa suhteessa viimeisen 12 vuotta ja harrastan seksiä ehkä pari kertaa vuodessa kun se ei juurikaan minua ole koskaan kiinnostanut ja haluan sitä äärimäisen harvoin. Olisin lokeroitavissa lähes aseksuaaliksi jos harrastisin mitään lokeroita. Revi siitä riippuvuutta. 

No sinä olet sitten emotionaalinen addikti tai mitä ikinä siitä suhteesta nyt sitten saatkaan. Joka tapauksessa oksettavaa.

Olin todella rikki traumaattisen suhteen jälkeen, joten en kaivannut mitään mihin pitäisi sitoutua kauhean intensiivisesti. Avoimessa avioliitossa elelevä kaveri alkoi tunnustaa romanttisia tunteita, ja sanoi ettei itsekään kykene intensiiviseen sitoutumiseen, kun on työ, lapset ja puoliso. Aloitimme jutun, mutta hyvin nopeasti selvisi että kyse onkin vain siitä, että tyyppi on yksinäinen kun puoliso hiissaa toisen henkilön herkkutattia joka toinen viikonloppu. Minun olisi sitten tarvinnut olla passissa silloin kun sopii. Näillä kahdella oli valtavaa draamaa keskenään: kumppanin/vaimon/puolison kanssa (tääkin oli muusu, kuten jonkun toisen vastaajan tuntema poly) avattu avioliitto oli ollut avoin vain sille kumppanille. Hän oli tottunut olemaan se menevä osapuoli, samalla kun mies repi tukkaa päästään kotona miettien tuleeko toinen takaisin. Sitten kun minä tulin kuvioihin, puolisolle oli todella iso pala kun mies vietti aikaa kanssani. Puheluitakin alettiin vahtia, vaikka silloin kun oltiin vain kavereita, saatiin soitella rauhassa.

En lopulta jaksanut enää, kun huomasin olevani vain pelinappula ja lyömäase, vaikka alussa oli kaunista puhetta siitä että "me luodaan oma merkityksemme, monisuhteisuudessa rakkaus on aidompaa" ymsp. Mielestäni lopulta he käyttivät toisiaan ja muita itsekkäästi, enkä enää eheydyttyäni ja parannuttuani ole kajonnutkaan niin kipeisiin juttuihin. Olen yhden miehen nainen, ja vierelle kelpaa vain samanmielinen mies.