Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3

Harkkohytti eli harkkouuni[1] on aikaisemmin raudan valmistuksessa käytetty yksinkertainen sulatusuuni, joka erotuksena masuuniin oli kertatäyttöinen, eli raudan tuotanto ei ollut jatkuvaa, vaan uuni täytyi välillä tyhjentää ja täyttää uudelleen. Harkkohytti tehtiin muuraamalla harmaasta kivestä tai tiilestä se jätettiin ylhäältä avoimeksi, jotta se voitiin täyttää ja tyhjentää sieltä käsin. Raudan valmistus tapahtui täyttämällä hytti kerroksittain sydellä ja malmilla. Harkkohytin alaosassa oli reikä, josta puhallettiin palkeilla ilmaa hyttiin sysien palaessa, jolloin puhalletun ilman happi reagoi hehkuvien hiilien kanssa synnyttäen hiilimonoksidia, joka pelkistää raudan. Näiden nahkaisten palkeiden käyttövoimana saattoi olla vesiratas, tai sitten niitä käytettiin käsivoimin. Harkkohytin sulatus kesti puolesta yhteen vuorokauteen. Raudan pelkistyessä syntyi hytin pohjalle kuonapitoinen sulain eli harkko, joka sitten harkkohytin tyhjentämisen yhteydessä nostettiin harkkohytin yläpäästä ulos ja vietiin aluksi pilkottavaksi ja valkohehkuiseksi tulistamisen jälkeen tiiviimmäksi taottavaksi. Rauta täytyi sitten hiilestää ja karkaista, jotta siitä voitiin valmistaa esimerkiksi työkaluja. Harkkohyteissä valmistettu rauta oli kuitenkin usein hataraa ja kuonaista eikä soveltunut hyvin taottavaksi.[1][2][3][4]

Harkkohytti

Harkkohyttejä käytettiin Suomessa erityisesti 1800-luvulla teollisesti raudan valmistukseen järvimalmista ja suomalmista. Näiden malmien kosteus ja epäpuhtaudet pyrittiin poistamaan polttamalla niitä nuotiossa ennen harkkohyttiin laittamista. Tätä kutsuttiin pasuttamiseksi. Harkkohyttien avulla raudanvalmistusta harjoitettiin myös varsinkin Itä-Suomessa talonpoikien kotitarveteollisuutena, koska alueella oli runsaasti järvi- ja suomalmia saatavissa

Spämmäri on tosikko😘

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaista keksivät täällä meille ettei löydettäisi samoille teille.

Itse päätät mitä etsit ja löydät.

Pakkomielteinen spämmäys on merkki mielisairaudesta 😘

Limoniitti on yleisnimitys vesipitoisille rautaoksidisaostumille, joita tavataan järvien ja soiden pohjassa, joissa ja lähteiden reunoilla. Siitä on esiintymispaikasta riippuen käytetty nimityksiä järvimalmi, lähdemalmi tai suomalmi.[1]

Limoniittia

Järvimalmi

muokkaa

Järvimalmi on järvien pohjasta löytyvää rauta(III)oksidipitoista hiekkaa (rautamalmia), jonka Fe-pitoisuus on noin 20–47 %. Järvimalmia eli limoniittia esiintyy Suomessa pääasiassa sisämaan järvialueilla. Malmia on hiekkapohjaisissa järvissä rantojen läheisyydessä 1–5 m:n syvyydessä 20–200 cm:n paksuisina kerroksina. Järvimalmi on uusiutuva luonnonvara. Limoniitti syntyy rautapitoisten kivi- ja maalajien rapautuessa eroosion seurauksena. Tällöin rauta(II)- ja rauta(III)-ioneja joutuu pohjaveteen, joka puolestaan kulkeutuu järviveteen. Rauta(III)oksidin alhaisen liukoisuustulon vuoksi järvessä malmi alkaa saostua. Limoniitti muodostuu jonkin kiinteän esineen, kuten kiven tms. ympärille, jonka jälkeen malmia kertyy lisää kerros kerrokselta. Noston jälkeen järvimalmia alkaa pian saostua uudelleen samoille paikoille. Järvimalmi sisältää myös mangaania ja fosforia. Kansanomaiset nimet limoniitille ovat hölmä, malavi, rautamaa, malvi ja rautamulta. Järvimalmi uusiutuu noston jälkeen kymmenessä vuodessa, minkä jälkeen ”malmisato” voidaan jälleen korjata talteen.

Järvimalmin eri tyypit

muokkaa

Järvimalmia on useita eri tyyppejä. Malmi saattaa olla väriltään keltaista, punaista, ruskeaa tai lähes mustaa. Mitä mustempaa malmi on, sitä suurempi on Fe(II)-oksidien pitoisuus, kun taas Fe(III)-oksidit tuottavat punertavan ruskean värin. Järvimalmi voi olla koostumukseltaan huokoista ja haurasta tai se voi esiintyä pyöreinä, litteinä tai herneenmuotoisina palasina tai suurina levyinä.

Eräissä germaanisissa ja balttilaisissa kielissä suo- ja järvimalmia on nimitetty punaista tarkoittavalla sanalla, jota vastaa esimerkiksi nykyruotsin röd. Suomen sana rauta perustuu joihinkin näistä järvimalmin nimityksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luettelo maaherroista 😜😍 hitto et repesin. Hyvä vaan saada kaikennäköistä tietoa tässä nyt. On luppoaikaa.

Meni otsikko ohi ja luulin sitä sun poikaystävälistaksi

Tällainen kommentointi vaan on spämmiä ruokkivaa. Samaa ohista!

Eipä kiinnosta. Keskusteluhan sä koitat tuolla tyrehdyttää niin keskustelu jatkukoon 😁

Kun se teidän keskustelu on just sitä ohista mitä kukaan ei jaksa lukea, kun otsikko on että lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Täällä on aina ollut mielenterveystapauksia, joiden pakkomielteet ja neuroosit helposti pahenevat tällaisissa paikoissa. Kunnes sitten aina ihan yhtäkkiä hiljenevät. Mikä tarkoittaa, että kyllä huonosti voiva ihminen vielä pääsee psykiatriseen hoitoon Suomessa.

Tämä

Suomalmi

muokkaa

Suomalmi kerrostuu soihin pintaturpeen alle. Kun pinta kääritään auki, sen alapuolelta saadaan esiin ruosteisen tummanruskeat kerrokset, usein kiiltäviä malmikokkareita, jotka nostetaan lopuksi kuivumaan. Suomalmi käsitellään samalla tavalla kuin järvimalmi.

Raudanjalostus

muokkaa

Järvimalmia esiintyy toisinaan litteinä tai kuperina kiekkoina, ”jättiläisen palttoonnappeina”.

Suomessa järvimalmi oli ennen kaivostoiminnan laajamittaista aloittamista tärkein raudanvalmistuksen raaka-aine. Järvimalmia on pelkistetty rautakauden alusta talonpoikaisissa maakuoppauuneissa ja harkkohyteissä. Pelkistimenä on toiminut puuhiili. Niiden hyötysuhde oli huono: vain noin neljäsosa malmin sisältämästä raudasta saatiin talteen, ja hiiltä kului liki kymmenkertainen määrä raudansaantoon verrattuna (nykyaikaisissa masuuneissa hiilen kulutus on noin puolet raudansaantoon nähden). Keskiaikainen pätsi, jota lietsottiin palkeilla, paransi sekä saantoa että hyötysuhdetta. Ensimmäiset todelliset masuunit, joista rauta saatiin sulana takkirautana ulos, rakennettiin 1600-luvulla. Laajimmillaan limoniitin käyttö oli 1880-luvulla, kunnes nykyaikaisten louhintatekniikoiden ja räjähteiden käyttöönotto alensi kaivosmalmien hinnan niin alas, ettei limoniitti enää kyennyt hintakilpailuun.

Järvimalmiruukkeja olivat muun muassa Juankosken rautaruukki 1746, Salahmin rautaruukki 1810, Jyrkkäkosken rautaruukki 1831, Haapakosken rautaruukki 1842, Huutokosken rautaruukki 1859 ja Sourun rautaruukki 1868. [2] Myös Ilomantsin Möhkössä toimi järvimalmia käyttävä rautaruukkivuodesta 1849 vuoteen 1907. Takkirauta myytiin joko suoraan Pietarin markkinoille tai vietiin Värtsilään saman yhtiön toiselle ruukille mellotettavaksi.[3] Värtsilän ruukkikin käytti järvimalmia.

Suomalaisten rautaruukkien masuunit käyttivät järvimalmia pitkälle 1800-luvun lopulle. Vuonna 1901 oli vireillä vielä 59 valtausta järvimalmin nostamiseksi[4] kunnes rautakaivosten rautamalmi syrjäytti sen raudan raaka-aineena. Nykyaikana kokeellinen arkeologia ja elävän historian toimintakäyttää limoniittia raudan valmistukseen.

Spämmääjä ei pysty tuottamaan järkevää tekstiä itse, siksi kopioi sen 😘

Tuo maaherralistaus ei sit oo multa. En kaipaa sua enää Per-Sven! 

Ruukki sai alkunsa kun raahelainen kauppaneuvos ja piispa Frans Mikael Franzénin veli Zachris Franzén(1787–1852) hankki viljelyoikeuden Sonkajärvellä sijainneisiin Jyrkän ja Ronkalan rappiolla olleisiin kruununtiloihin. Franzén osti pian tilat omakseen ja hän hankki myös malmioikeudet läheisiin järviin. Jyrkkäkosken ruukki sai toimiluvan 1831. Ruukille rakennettiin masuuni ja kankivasarapaja. Rakennustöitä haittasivat vaikeat kulkuyhteydet mutta masuuni aloitti raudantuotannon joulukuussa 1835.

Ruukin toimintaa haittasi alusta saakka se, että valmiit tuotteet jouduttiin kuljettamaan pitkien matkojen päähän muun muassa Kuopioon, Raaheen, Mikkeliin ja Viipuriin. Franzénin kuoltua hänen seuraajansa ja vävynsä Fredrik Sovelius myi ruukin maatiloineen sekä kotitarvesahoineen ja -myllyineen 1853 Varkauden ruukin hoitajalle Johan Erik Malmborgille 8 000 hopearuplan hinnasta. Vuonna 1855 ruukki siirtyi viipurilaiselle kauppaneuvos Paul Wahlille.

Wahlin aikana ruukin raudantuotanto kasvoi noin 250 kippuntan vuosituotannosta parhaimmillaan 700 kippuntaan. Ruukin tuottama rauta meni Wahlin Varkauden putlaus- ja valssilaitoksen käyttöön. Ruukki sai 1874 uuden skotlantilaistyyppisen masuunin.

Jyrkkäkosken ruukki suljettiin kannattamattomana 1909 mutta se oli vielä uudelleen toiminnassa 1915–1919 raudan hinnan noustua ensimmäisen maailmansodan aikana korkeaksi. Ruukin rakennuksista on säilynyt uudempi masuuni, 1830-luvulla rakennettu ruukin johtajan asuintalo Herrala, työntekijöiden asuinrakennus, talousrakennus ja sauna. Uuden masuunin viereen 1938 rakennettu mylly on nykyisin kahvilana.

Museovirasto on määritellyt Savon järvimalmiruukit, joihin kuuluvat Jyrkkäkosken ohella myös Salahminja Haapakosken ruukit valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.

Vierailija kirjoitti:

Pakkomielteinen spämmäys on merkki mielisairaudesta 😘

Siinä tapauksessa tämä ketju kuhisee mielisairaita

Vierailija kirjoitti:

Tuo maaherralistaus ei sit oo multa. En kaipaa sua enää Per-Sven! 

Hehe, äläs nyt. Tunnistettu ;)

Työttömyydellä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Se ei ole vain taloudellinen ongelma, vaan se vaikuttaa laaja-alaisesti elämänlaatuun, mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen.

Tässä on kooste työttömyyden keskeisistä haitoista:

1. Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi

Psyykkinen oireilu: Työttömyys aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja huolestuneisuutta.

Masennus ja häpeä: Pitkittynyt työttömyys lisää masennusriskiä ja voi aiheuttaa voimakasta häpeän tunnetta.

Itsetunnon heikkeneminen: Työn puute voi horjuttaa ammatillista identiteettiä ja heikentää minäkuvaa.

Ulkopuolisuuden kokemus: Työelämän ulkopuolelle jääminen voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja merkityksettömyyden tunteeseen.

2. Fyysinen terveys

Sairastavuuden lisääntyminen: Työttömyys heikentää koettua terveydentilaa ja lisää sairastavuutta.

Unihäiriöt: Stressi ja arjen rakenteen puute johtavat usein unettomuuteen.

Elintavat: Työttömyys voi lisätä päihteiden käytön riskiä ja vaikeuttaa terveellisten elintapojen ylläpitämistä.

Terveydenhuollon saatavuus: Työttömyys voi heikentää pääsyä työterveyshuollon piiriin.

3. Taloudelliset haitat

Tulojen pieneneminen: Ansioiden putoaminen työttömyysturvalle aiheuttaa konkreettisia taloudellisia vaikeuksia.

Velkaantuminen: Pitkäaikainen työttömyys lisää riskiä taloudellisiin vaikeuksiin ja velkaantumiseen.

4. Työura ja osaaminen

Osaamisen heikkeneminen: Pitkäaikaistyöttömyys voi johtaa ammattitaidon ruostumiseen (ns. osaamisen arpeutuminen).

Vaikeus työllistyä uudelleen: Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa voi olla palata työelämään.

"Arpeutuminen": Työttömyys voi vaikuttaa negatiivisesti tulevaan palkkatasoon ja työuran kehitykseen.

5. Sosiaaliset vaikutukset

Sosiaaliset suhteet: Työttömyys voi aiheuttaa jännitteitä perheessä ja ihmissuhteissa.

Arjen rakenteen menetys: Työn tuoma rytmi katoaa, mikä vaatii uudenlaista elämänhallintaa.

6. Yhteiskunnalliset haitat

Taloudelliset kustannukset: Työttömyys maksaa yhteiskunnalle miljardeja työttömyysturvamenojen ja menetetyn verotulon muodossa.

Huoltosuhteen heikkeneminen: Työttömien määrän kasvu rasittaa julkista taloutta.

Spämmääjä sai kaivatultaan pakit, laittoi tota sen WA.n täyteen 😘

Spämmääjä on vain huomionhakuinen lapsiaikuinen 😘

Paul Wahl & Co oli vuosina 1850–1909 toiminut suomalainen yritys, joka harjoitti Itä-Suomessa sahaustoimintaa, raudanvalmistusta sekä laivojen, erilaisten koneiden ja sähköteknisten tuotteiden valmistusta. Viipurissa pääkonttoriaan pitänyt Paul Wahl & Co harjoitti myös laivanvarustusta ja tukkukauppaa. Yrityksen perustaja oli viipurilainen kauppaneuvos Paul Wahl vanhempi (1797–1872). Paul Wahl & Co:n toiminta päättyi talousvaikeuksien ja Wahlin perillisten erimielisyyksien vuoksi 1909 ja sen tuotantolaitokset siirtyivät A. Ahlström Osakeyhtiön ja W. Gutzeit & Co. -osakeyhtiön omistukseen.

Varkauden telakka ja konepaja

muokkaa

Paul Wahl & Co:n Varkauden konepajalla rakennetut höyryalukset S/S Heinävesi I ja S/S Heinävesi II.Paul Wahl & Co:n Varkauden konepajalla rakennettu S/S Armas kuvattuna kesällä 2009.

Paul Wahl osti 1834 yhdessä helsinkiläisen Erik Längmanin (1799–1863) kanssa VarkaudenHuruskosken rannalla toimineen järvimalmiakäyttäneen rautaruukin jonka Gustaf Wrede oli perustanut 1815. He perustivat ruukin yhteyteen myös sahan ja vuonna 1846 laitokset siirtyivät kokonaan Wahlin omistukseen.

Wahl perusti Varkauteen konepajan 1851 mutta konepaja, masuuni ja valimo tuhoutuivat pari vuotta myöhemmin 1854 tulipalossa. Wahl lopetti nyt raudan valmistuksen Varkaudessa mutta rakensi konepajan uudelleen Ämmäkosken rannalle. Varkauden Pirtinniemeen rakennettiin 1866 laivatelakka sekä sen yhteyteen höyrykattila- ja puusepänverstaat.

Huruskoskelle rakennettiin 1870-luvulla putlaus- ja valssilaitos. Ensimmäinen höyrylaiva valmistui Varkauden telakalta 1864. Wahlin konepajassa rakennettiin myös erilaisia koneita muun muassa sahateollisuuden käyttöön. Vuonna 1900 Wahlin Varkauden laitoksilla (konepaja, valssaamo, telakka ja saha) työskenteli lähes 1 000 henkilöä. Wahlin laitokset siirtyivät 1909 A. Ahlström Osakeyhtiön omistukseen.

Sahalaitokset

muokkaa

Paul Wahl & Co. omisti yhdessä toisen viipurilaisen yrityksen Hackman & Kumpp. kanssa RautalammillaKerkonkosken sahan. Saha aloitti toimintansa 1858 ja se oli toiminnassa ajoittaisia tuotantoseisokkeja lukuun ottamatta vuoteen 1885. Hackman myi tällöin osuutensa sahasta Paul Wahl & Co:lle ja sahan maat ja rakennukset jäivät Wahlin omistukseen ja siirtyivät sitten 1909 A. Ahlström Osakeyhtiölle. Paul Wahl & Co:lla oli lisäksi sahoja muun muassa Puumalan Miettulassa (per. 1876), Suovussa Kuopion lähellä, Ämmäkoskessa Kajaanissa, Muuramessa, Suur-Hietasessa Kotkassaja Ummeljoella Anjalassa. Paul Wahl & Co. oli myös huomattava maanomistaja, vuonna 1909 sillä oli maata noin 200 000 hehtaaria.

Rautaruukit

muokkaa

Wahl omisti Jyrkän rautaruukin (per. 1831) Sonkajärvellä jonka yhteydessä toimi 1890-luvulle saakka kankirauta- ja naulapajat. Ruukin tuottama rauta meni Wahlin Varkauden laitosten käyttöön. Jyrkän ruukki suljettiin kannattamattomana 1909 mutta se oli vielä toiminnassa 1915–1919 raudan hinnan noustua ensimmäisen maailmansodanaikana korkeaksi. Lisäksi Wahl osti 1874 Vieremältä1829 perustetun Salahmin ruukin ja rakensi sen yhteyteen masuunin. Salahmin ruukki tuotti masuunissaan järvimalmista noin 1 000 tonnia takkirautaa vuodessa ja tämä tuotanto meni Wahlin Varkauden tehtaiden käyttöön. Salahmin ruukki lopetti toimintansa 1908. Wahl oli hankkinut 1882 itselleen Korkeakosken ruukin joka oli lopettanut toimintansa 1872. Tämän ruukin toimintaa ei käynnistetty kuitenkaan uudelleen. Wahlilla oli voimassa 1901 vielä 12 kpl valtausta järvimalminnostamiseksi, mutta 1900-luvulla rautakaivosten rautamalmi syrjäytti sen raudan raaka-aineena.

Sähköteollisuus

muokkaa

Wahlilla oli Viipurissa sähköteknisten laitteiden valmistusta. Sähkölaitteiden valmistus aloitettiin Varkaudessa 1887 mutta valmistus siirrettiin 1888 Viipuriin. Wahl omisti Viipurissa myös sähkönjakeluyhtiön joka toimitti sähköä Viipurin valaistukseen. Vuonna 1900 yritys rakensi Viipurin pohjoispuolella sijainneeseen Lavolankoskeenvesivoimalan josta sähkö johdettiin 33 kilometrin pituista voimalinjaa pitkin Neitsytniemen muuntoasemalle Viipuriin. Voimalaitos aloitti toimintansa syksyllä 1900 ja se tuotti vuodessa noin 0,5 miljoonaa kilowattituntia sähköä Viipurin tarpeisiin. Vuonna 1910 Elekricitets- och Gasaktiebolag Paul Wahl & Co siirtyi saksalaisen AEG:n omistukseen.

Spämmääjä pystyy tekemään tuota koko päivän, sillä ei ole muuta elämää kuin tämä ketju 😘

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkomielteistä kiusantekijää ei haittaa, vaikka siinä omakin päivä (tai vaikka koko elämä) menee pilalle, kunhan saa tehdä kiusaa. He ovat valmiita näkemään paljon vaivaa tämän päämäärän eteen ja maksamaan siitä lähes minkä tahansa hinnan.

Oletko huomannut ne muut jotka spämmivät tänne joka päivä ohista?

Sivusta

Kaikki mikä ei jollekulle avaudu, ei välttämättä todellakaan ole mitään ohista. Ne ovat usein esim tunnisteita, joita ei ole tarkoitettukaan sinun ymmärrettäväksi. Puhallapa nyt muutama pitkä uloshengitys ja kokoa itsesi. Tämä palsta ei muutenkaan saisi näytellä liian suurta ja kuolemanvakavaa roolia kenenkään elämässä. Yritä rentoutua ja välttää kiihdyttämästä itseäsi.

Eli sun mielestä esimerkiksi päivittäinen ei minulta -ilmoittelu on jotenkin tarpeellista

?

En tiedä tarpeellisuudesta (suhteellinen käsite) mutta ei siitä mitään haittaakaan ole. Se on lisäksi alle puolen sekunnin pienellä sormenliikkeellä ikuisiksi ajoiksi taakse jäänyttä elämää.