Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3
Kommentit (10714)
Spämmääjä on niin turha, laittakaa sille jaxuhalit 🤗😘
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt kaipais ketään. Kaipaan omaa aikaa 😜😍
Spämmääjä, mikä meni tunteisiin? 😘
Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille...
🥰🥰🥰🥰🥰🥰🥰
Haber–Bosch-menetelmä on nykyaikainen ja taloudellinen ammoniakin valmistusmenetelmä, jonka kehittivät saksalaiset tiedemiehet Fritz Haberja Carl Bosch vuonna 1909.
Haber–Bosch-menetelmä: 1. höyryreformointi, 2. ilman lisäys, 3. CO:n hapetus, 4. CO2 poisto, 5. ammoniakkisynteesi, 6. ammoniakin nesteytys
Haber–Bosch-menetelmä syrjäytti täysin aikaisemmin ammoniakin tuotannossa käytetyt valokaari- ja syanidimenetelmät.
Ammoniakki
muokkaa
Ammoniakki on yksinkertainen typen ja vedynyhdiste: NH3, jossa on yksi osa typpeä ja kolme osaa vetyä. Ammoniakki valmistetaan näistä kaasuista samassa annostelusuhteessa: kolme osaa puhdasta vetyä ja yksi osa puhdasta typpeä. Ammoniakkia käytetään mm. lannoitteidenvalmistukseen[1].
Synteesiin tulevien kaasujen on oltava puhtaita epäpuhtauksista. Näiden kahden kaasun optimaalista seosta kutsutaan synteesikaasuksi.
Reaktioseoksen valmistus
muokkaa
Vedyn valmistusmuokkaa
Aikaisemmin puhtaan vedyn valmistukseen käytettiin veden hajottamista vedyksi ja hapeksi elektrolyysissä, mutta tämä menetelmä poistui aikanaan käytöstä taloudellisempien menetelmien tieltä.
Vetyä valmistetaan hajottamalla maakaasua(pääosin metaania CH4) vesihöyryllä höyryreformointiprosessissa, joka on taloudellisesti edullinen menetelmä (vrt. elektrolyysi). Reaktio yksinkertaistettuna:
CH4 + H2O CO + 3H2
Maakaasun on oltava hyvin puhdasta, se saa sisältää vain hyvin pieniä määriä epäpuhtauksia, jotta reformoinnista saadaan riittävän puhdasta vetyä.
Höyryreformointi tapahtuu johtamalla reaktiosäiliöön kuumaa vesihöyryä ja metaania jotka puristetaan 4–5 MPa paineeseen (40–50 kertaa ilmakehän paine) ja kuumentamalla 1 200 K:n lämpötilaan. Käsittelyn jälkeen kaasu johdetaan kokonaisuudessaan katalyytin läpi jäähtyneenä puoleen prosessin lämpötilasta, lopputuloksena hiilimonoksidia CO ja vetyä H2.
Typen lisääminenmuokkaa
Reformointiseokseen lisätään hallitusti ilmaa (78 % N2, 21 % O2). Edellisestä prosessista yli jäänyt metaani poltetaan hapella (typpi ei reagoi):
CH4 + (0,5)O2 + 2N2 CO + 2H2O + 2N2
CO:n hapetus ja haitta-aineiden poistomuokkaa
Edellisistä prosesseista syntynyt häkä hapetetaan hiilidioksidiksi vesihöyryssä, ja muodostetaan lisää tarpeellista vetyä:
CO + H2O CO2 + H2
Tarpeettomat aineet on poistettava kaasuseoksesta ennen seoksen johtamista katalyyttiin. Happamat kaasukomponentit (pääosin hiilidioksidi, mutta myös rikkivety, rikkihiili) absorboituvat erityiseen liuottimeen. Teollisessa prosessissa on tärkeää liuottimen kierrätettävyys: Kun liuos tulee absorptiokolonnista, se elvytetään alentamalla painetta, lämmittämällä sekä desorptioimalla strippauskolonnissa, ja pumpataan takaisin absorptiokolonniin. Käytetyimpiä liuottimia ovat tertiääriset amiinit (esim. trietanoliamiini, metyylidietanoliamiini), joita edelleen parannellaan lisäaineilla. Valmiina seoksena voidaan käyttää esim. Amisolia, joka on metanolia, DEA:a ja vettä.
Reaktioseokseen saattaa edelleen jäädä pieniä määriä ilmakehän ilman mukana tulleita jalokaasujajotka eivät inertteinä alkuaineina ole haitallisia synteesissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammoniakkisynteesi
muokkaa
Puhdistetun typpi-vetykaasun seossuhde säädetään tarkoin oikeaksi ja kaasuseos johdetaan suurpainekompressoreihin jotka puristavat sen n. 30 megapascalin paineeseen (300-kertainen ilmakehän paine). Tekniikassa paineet vaihtelevat 20–100 MPa välillä prosessivariaatiosta riippuen. Kompressoreista kaasuseos johdetaan ammoniakkikontaktiuuneihin, joiden sisällä suuressa paineessa tapahtuu varsinainen ammoniakkisynteesi, jossa typpi ja vety reagoivat keskenään ja muodostavat ammoniakkia. Vedyn kestävästä erikoisteräksestä valmistetuissa kontaktiuuneissa on katalyyttinä tyypillisesti puhdas rauta. Prosessi tapahtuu tyypillisesti n. 400–500 C:n lämpötilassa. Prosessissa vapautuu lämpöä ja kontaktiuuneissa on laitteet suurpainehöyryn tuottamiseksi, uunia samalla jäähdyttäen.
Synteesiuunin jälkeen kaasuseos sisältää noin 20 % ammoniakkia joka tiivistetään nesteeksi jäähdyttämällä koko puristuksessa ollut kaasuseos, jolloin suurpaineinen ammoniakki nesteytyy varsin helposti ja voidaan kerätä talteen.
Jäljelle jäänyt reagoimaton kaasu johdetaan takaisin synteesiuuniin.
Synteesikaasu sisältää myös inerttejä, reagoimattomia jalokaasuja kuten argonia ja xenonia, ja n. 2 % kaasusta ohjataan polttouuniin näiden jalokaasujen ja muiden epäpuhtauksien poistamiseksi. Poltossa poistuu vety- ja ammoniakkijäämät, poltetut kaasut voidaan laskea ilmakehään tai kerätä talteen jalokaasujen erottelemiseksi.
Ammoniakin saanto on lämpötilasta ja paineesta riippuvainen. Suuri paine on eduksi, samoin matala lämpötila. Matala lämpötila toisaalta taas hidastaa prosessia merkittävästi. Tämän takia tekniikassa käytetään suhteellisen korkeita lämpötiloja, jotta reaktionopeus saadaan riittävän suureksi, vaikka ammoniakkipitoisuus jääkin matalaksi per kontaktiuunikierros. Vähitellen monen kontaktiuunikierroksen jälkeen liki kaikki kaasut muuttuvat ammoniakiksi.
Ympäristövaikutukset
muokkaa
Haber–Bosch-menetelmä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin mikään muu kemianteollisuuden käyttämä prosessi, yli 450 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin yksi prosentti kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.[1]
Spämmääjän elämä? Ei sitä ole 😘
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Spämmääjä pystyy tekemään tuota koko päivän, sillä ei ole muuta elämää kuin tämä ketju 😘
Eikä hän myöskään enää ilkeä lopettaa. Se olis noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Khoisankielten puhujien katsotaan saapuneen Afrikan eteläosiin noin 60 000 vuotta sitten, mikä tekee khoisankielistä maailman vanhimpiin kuuluvia kieliä.[4]
Khoisankielten erityispiirre on niiden monenlaiset naksausäänteet.[1]
Termiä khoisankielet on myös alettu kritisoimaan, koska sellaisiksi luokiteltavissa kielissä on verrattain suuria keskenäisiä eroja suhteessa toisiinsa. On esitetty, että termiä pitäisi käyttää kuvaamaan samantapaisia kieliä, mutta ei suoranaisesti toisilleen sukua olevia kieliä.[5][6] Pohjois-, keski- ja eteläkhoisankielet ovat vain vähäisissä määrin ymmärrettävissä keskenään.[7]
Luokittelu
muokkaa
ym.
san (eli hain//un)
ym.
ng/amani
ym.
Sandawe ja hadza luokitellaan joskus khoisankieleksi, mutta ne voivat olla myös isolaattikieliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Spämmääjä, mikä meni tunteisiin? 😘
Hän ei ymmärtänyt toisten kaivatuille kirjoitettuja tunnisteellisia viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Spämmääjä pystyy tekemään tuota koko päivän, sillä ei ole muuta elämää kuin tämä ketju 😘
Eikä hän myöskään enää ilkeä lopettaa. Se olis noloa.
Noloa tuo on joka tapauksessa, säälittävää.
Terkut kaipaajille 💖
Sisältö jatkuu mainoksen alla
J. Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuone oli kangaskauppias John Blomin kolmikerroksinen liikerakennus Tampereella, osoitteessa Kauppakatu 12. Vuonna 1904 valmistunut kauppahuone oli arkkitehti August Krookinsuunnittelema. Se toteutettiin uudistamalla kauttaaltaan vanha kivitalo, jossa oli aikoinaan toiminut kirjapaino ja kirjakauppa. Blomin liiketaloa ja samalla tontilla sijainnutta puurakennusta kutsuttiin myös nimellä Langin talo. Nimi viittasi tontin pitkäaikaiseen omistajaan Aina Langiin (o.s. Hagelberg).[1][2][3][4]
J. Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuone vuonna 1910,
Kauppahuone purettiin vuonna 1950. Nykyään sen paikalla on Erkki Huttusen suunnittelema asuin- ja liikerakennus Ainanlinna, joka on niin ikään nimetty Aina Langin mukaan.[1][3]
Arkkitehtuuri
muokkaa
Blomin liiketalon julkisivu tehtiin sementtilevyistä, ja siinä oli erikokoisia ja -muotoisia ikkunoita, ruutukuvioita ja reliefejä. Kolmannen kerroksen pyöreää ikkunaa peitti värikäs lasimaalaus, jossa oli tähtikuvio ja kirjaimet J. B. T. (lyhenne toiminimestä ”John Blom, Tampere”). Lasimaalauksen yläpuolella julkisivusta työntyi esiin koristeellinen kierukka.[2][5]
Myymälätilat sijaitsivat kansainväliseen tyyliin kahdessa kerroksessa. Yläkertaan johti leveät portaat, jotka olivat valkoista ja keltaista marmorimosaiikkia. Käytössä oli myös tavarahissi. Talon kolmas kerros oli varastokäytössä.[1][2]
Eksoottisen näköinen, valoisaksi ja vetovoimaiseksi luonnehdittu rakennus edusti jugendtyyliä. August Krook käytti luultavasti talon suunnittelussa esikuvana italialaisen Raimondo D'Aronconarkkitehtuuria, jota hän oli nähnyt Torinonmaailmannäyttelyssä vuonna 1902. Rakennuksessa oli toisaalta havaittavissa myös wieniläisjugendin vivahteita.[2][6][7]
Kauppias John Blom
John Blom (11. huhtikuuta 1868 Uusikaupunki – 27. elokuuta 1930 Tampere), josta käytettiin myös etunimeä Jussi, kuului uusikaupunkilaiseen kauppiassukuun. Hän muutti nuorena Turkuun ja ryhtyi siellä kauppiaaksi. Asetuttuaan Tampereelle keväällä 1888 Blom toimi aluksi kangasosaston johtajana Johan Blomin (1841–1916) omistamassa kaupassa. Yhteisestä Blom-nimestä huolimatta he eivät olleet sukua keskenään.[8]
Vuonna 1893 John Blom perusti oman miehille suunnatun vaateliikkeen. Hän oli Tampereella ensimmäinen kauppias, joka myi merkittävässä määrin miesten valmisvaatteita. Blomin liike toimi alun perin kultaseppä Gustaf Lindellin talossa, osoitteessa Kauppakatu 8. Vähittäismyynnin ohella Blom rupesi harjoittamaan myös tukkukauppaa. Kun Kauppakatu 8:n talo kävi ahtaaksi, arkkitehti August Krook suunnitteli kauppahuoneelle uudet tilat vanhaan kivitaloon, joka oli peräisin kaupungin perustamisen ajoilta. Talo sijaitsi leskirouva Antoinette Hagelbergin (Aina Langin äidin) tontilla Kauppakatu 12:ssa.[1][4] Rakennuksen muutostyöt alkoivat 1. helmikuuta 1904 ja valmistuivat 11. kesäkuuta.[2]
Myöhemmin John Blom osti Vaasan Osake-Pankiltatontin osoitteesta Kauppakatu 3 – Hämeenkatu 18. Arkkitehti Krook suunnitteli sinne korttelin läpi ulottuvan basaarimaisen rakennuksen, joka valmistui 1908. Hämeenkadun puolelle (nykyisen Tammerontalon alaosaan) tuli Alfred Kordelininkangaskauppa. Kordelinin myymälä päätti toimintansa keväällä 1912, minkä jälkeen Blom perusti paikalle oman liikkeensä ja konttorinsa. Hän lopetti kangaskauppansa vuonna 1918 ja toimi sittemmin kiinteistöalalla.[9][10]
Blom oli naimisissa kahdesti, ja hänellä oli neljä lasta.[4]
Spämmääjä, eikai vain ala tahti hiipua? Hopi hopi siellä, annahan näppäinten vaan laulaa!
Blomin talo oli Tampereella Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijainnut liike- ja asuintalo, jonka rakennutti konsuli Johan Viktor Blom vuonna 1907. Blomin talo ja viereinen Kansallispankintalo muodostivat yhtenäisen, kansallisromanttista jugendia edustavan kokonaisuuden. Molemmat talot suunnitteli arkkitehti Birger Federley.[1][2]
Blomin talo.
Nelikerroksinen Blomin talo kohosi keskeisellä paikalla Hämeenkatu 20:ssä, joten jykevänä ja arvokkaan näköisenä kivitalona sillä oli huomattava vaikutus kaupunkikuvaan. Rakennuksen pohjakerroksessa oli myymälätiloja. Yläkerroksissa oli isoja asuntoja, joissa oli WC:t ja kylpyhuoneet.[3]
Blomin talo purettiin kesällä 1955. Sen paikalle valmistui pari vuotta myöhemmin Helsingin Osakepankin ja Stockmannin yhteinen pankki- ja tavaratalorakennus.
En kaipaa tällä hetkellä ketään ja kaikki on muutenkin hyvin <3
Hiilimonoksidi voi syntyä yleisesti monella eri tavalla. Hiilimonoksidi syntyy Boudouardin tasapainoreaktion mukaisesti hiilestä ja hiilidioksidista korkeassa lämpötilassa[1]
C + O2 CO2
CO2 + C 2 CO
Yli 600 C:n lämpötiloissa hiilimonoksidin muodostumisentalpia on Ellinghamin diagramminmukaisesti pienempi kuin hiilidioksidin, ja yli 1 000 C:n lämpötilassa hiilimonoksidi on Le Châtelier'n periaatteen mukaisesti lähes yksinomainen reaktiotuote, vaikka reaktioentalpia onkin epäedullinen hiilidioksidiin verrattuna.
Hiilimonoksidi palamistuotteenamuokkaa
Hiilimonoksidia eli häkää syntyy aina hiilipitoisten aineiden palaessa, mutta jos happea on riittävästi, se palaa nopeasti edelleen hiilidioksidiksi. Sitä syntyy esimerkiksi polttomoottoreissa, kun poltetaan hiilipohjaisia polttoaineita varsinkin, jos lämpötila on liian alhainen täydelliselle hapettumiselle, tai käytettävissä oleva aika polttokammiossa on liian pieni tai koska riittävästi happea ei ole läsnä. Tavallisesti on vaikeampi optimoida polttolaitetta alhaiselle hiilimonoksidimäärälle kuin alhaiselle palamattomille polttoainemäärille. Polttomoottorissa, etenkin bensiini- eli ottomoottorissa, hiilimonoksidia muodostuu eniten moottorin toimiessa joutokäynnillä.[2]
Hiilimonoksidia syntyy myös polttopuiden palaessa takassa tai muussa tulisijassa, mutta yleensä se palaa välittömästi edelleen hiilidioksidiksi. Jos kuitenkin hapen tulo tulisijaan äkillisesti vähenee, esimerkiksi jos uunin pellit suljetaan hiilloksen vielä palaessa, hiilimonoksidi leviää sellaisenaan huoneilmaan ja seurauksena voi olla häkämyrkytys. Hiilimonoksidia syntyy myös pieniä määriä tupakanpoltossa.lähde?
Teollinen valmistusmuokkaa
Hiilimonoksidia voidaan valmistaa puhaltamalla vesihöyryä hehkuvan hiilikerroksen läpi:
H2O + C CO + H2
Laboratoriossa voidaan hiilimonoksidia valmistaa stoikiometrisesti suurta varovaisuutta noudattaen antamalla rikkihapon vaikuttaa muurahaishappoon.