Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3
Kommentit (10714)
Koko ajan pidempiä välejä spämmääjällä. Unohdutko välillä ikkunaan katselemaan ulkomaailmaa kun siellä iloiset ihmiset viettävät äitienpäivää? Laitas vaikka verhot kiinni ja jatka sun duunia!
Vierailija kirjoitti:
Spämmääjä, eikai vain ala tahti hiipua? Hopi hopi siellä, annahan näppäinten vaan laulaa!
Aina ei tuu heti sopivaa vastaan ja sit välillä ei mene läpi. Yritin pitkään saada listaa tunnetuista Lasseista tänne, mut ei mitenkään päin päästäny jonosta sitä. Kai siellä oli jokin väärä sana joukossa. Oli pakko luovuttaa.
Edes kuvitteellisten Lassejen lista ei päässy läpi.
Vierailija kirjoitti:
Spämmääjä ei pysty tuottamaan järkevää tekstiä itse, siksi kopioi sen 😘
Mieluummin minä ainakin noita tietoiskuja luen kuin niitä ohisspämmejä joita tänne yleensä horistaan
Sivusta
Väestön ikääntyminen tarkoittaa väestönikäjakauman siirtymistä kohti vanhempaa. Sen aiheuttavat kokonaishedelmällisyysluvun lasku ja samanaikainen aikuisten ja ikääntyneiden ihmisten kuolleisuuden lasku. Ilmiö koskettaa nykyisin jo lähes kaikkia maailman valtioita.[1]
Yleisyys
muokkaa
Väestön ikääntyminen on noussut 2000-luvulla merkittäväksi globaaliksi väestökysymykseksi, ja Yhdistyneet kansakunnat odottaa sen kiihtyvän kaikkialla maailmassa vielä vuosikymmenien ajan.[1]Vuonna 2005 väestön ikääntymistä oli havaittavissa kaikissa maailman valtioissa 18:aa lukuun ottamatta.[2]
YK arvioi, että teollisuusmaiden keskimääräinen ikä nousi 23,9:stä (1950) 37,3:een (2000), ja vuonna 2050 luvun arvioidaan olevan jo 45,5. Japanissa, eräässä maailman nopeiten ikääntyvistä valtioista, oli vuonna 1950 9,3 alle 20-vuotiasta jokaista yli 65-vuotiasta kohti. Vuonna 2025 suhdeluvun arvioidaan olevan 0,59.[3]
Mittaustavat
muokkaa
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä eri maissa. Tummalla merkityissä maissa on suhteellisesti eniten yli 65-vuotiaita.
Väestön ikääntymistä voidaan mitata usealla tavalla. Yksi karkea tapa on laskea ikääntyneiden tai eläkeläisten osuus koko väestöstä. Yhteiskuntaa pidetään suhteellisen ikääntyneenä, kun 65-vuotiaiden osuus ylittää 8–10 prosenttia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tämä osuus nousi vuosien 1900–2000 aikana 4,1 prosentista 12,6 prosenttiin. Suhdelukuna voidaan myös käyttää eläkeläisten määrän suhdetta työtätekevien määrään.[1]
Toinen karkea tapa mitata väestön ikääntymistä on laskea ikääntymisindeksi jakamalla yli 65-vuotiaiden määrä alle 15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla erotus 100:lla. Vuonna 2000 vain Saksassa, Kreikassa, Italiassa, Bulgariassa ja Japanissa ikääntymisindeksi ylitti 100:n, eli näissä maissa oli jo enemmän vanhoja kuin nuoria. Indeksin odotetaan ylittävän kaikissa teollistuneissa maissa 100:n vuoteen 2030 mennessä, ja joissakin niistä jo 200:n. Myös kehitysmaissa indeksin odotetaan nousevan nopeasti.[1]
Mediaani-ikä valtioittain. Tummalla merkityissä maissa väestö on nuorinta, vaaleissa vanhinta.
Tarkempi tapa mitata väestön ikääntymistä on laskea väestön aritmeettinen ikäkeskiarvo, mediaani-ikä tai tyyppi-ikä. Näistä yleisimmin tässä yhteydessä käytetty on mediaani-ikä, joka tarkoittaa ikää, jota nuorempia on tarkalleen puolet väestöstä ja vanhempia puolet. Jos halutaan ottaa huomioon kaikkein vanhimpien ihmisten vaikutus, voidaan käyttää aritmeettista keskiarvoa.[1]
Kolmas tapa mitata väestön ikääntymistä on laskea persentiilit eli jakaa väestö ikäryhmiin ja kuvata ryhmien suuruuksia palkkikaaviolla, joka muodostaa väestöpyramidin. Tämä tapa ottaa huomioon väestön epätasaisen ikääntymisen eri ikäluokissa, mikä saattaa johtua esimerkiksi sodista
Koita pikku-spämmääjä jaksaa. Pakko lopettaa sun tsemppaus, elämä kutsuu. Sinua ei, täähän on sun elämä 😘
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo maaherralistaus ei sit oo multa. En kaipaa sua enää Per-Sven!
Hehe, äläs nyt. Tunnistettu ;)
Voih, en pysty mitenkään peittelemään tätä enää, Per-Sven. Nyt kun tuo toinen maaherrakaipaaja toi asian esiin, voin minäkin tunnustaa, että olen kaivannut sinua lohduttomasti siitä asti kun polkumme erosivat!
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa tällä hetkellä ketään ja kaikki on muutenkin hyvin <3
No tuota et usko itsekään. Kaikki tietää, ettei häntäänsä pakkomielteisesti jahtaava rottakaan voi hyvin. On toimntaa, joka yksiselitteisesti viestii huonovointisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa tällä hetkellä ketään ja kaikki on muutenkin hyvin <3
Mitä teet ketjussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Spämmääjä, mikä meni tunteisiin? 😘
Hän ei ymmärtänyt toisten kaivatuille kirjoitettuja tunnisteellisia viestejä.
Joo kuten niitä ei minulta spämmejä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Spämmääjä ei pysty tuottamaan järkevää tekstiä itse, siksi kopioi sen 😘
Mieluummin minä ainakin noita tietoiskuja luen kuin niitä ohisspämmejä joita tänne yleensä horistaan
Sivusta
Ai säkö spämmääjä tosiaan itse luet nuo kaikki tarinasi?
Uimahypyt kesäolympialaisissa 2012 – miesten 3 metrin ponnahduslaudan parihypyt
Uimahypyt
kesäolympialaisissa 2012
Yksilökilpailu
3 m ponnahduslauta
10 m kerroshypyt
Parikilpailu
3 m ponnahduslauta
Miehet
10 m kerroshypyt
Miesten 3 metrin ponnahduslaudan parihypytkilpailtiin 1. elokuuta London Aquatics Centressä. Joukkueita oli yhteensä kahdeksan.
Aikataulu
muokkaa
Päivä
Aika
Kierros
Keskiviikko 1. elokuuta 2012
15:00 (17:00)
Loppukilpailu
Suluissa Suomen aika (EEST)
Tulokset
muokkaa
Joukkueet hyppäsivät kukin kuusi hyppyä.[1]
Sija
Urheilija
1. hyppy
2. hyppy
3. hyppy
4. hyppy
5. hyppy
6. hyppy
Pisteet
1
56,40
52,20
85,68
88,74
104,88
89,10
477,00
2
Venäjä
Ilja Zaharov / Jevgeni Kuznetsov
54,00
51,60
84,66
79,80
89,25
100,32
459,63
3
Yhdysvallat
Troy Dumais / Kristian Ipsen
51,60
53,40
80,91
90,09
84,00
86,70
446,70
4
Ukraina
Oleksi Pryhorov / Illja Kvaša
51,00
51,00
83,64
87,78
81,60
79,20
434,22
5
Yhdistynyt kuningaskunta
Chris Mears / Nicholas Robinson-Baker
52,20
52,20
77,22
78,54
84,66
87,78
432,60
6
Kanada
Alexandre Despatie / Reuben Ross
54,00
50,40
72,00
82,62
80,19
82,62
421,83
7
Meksiko
Yahel Castillo / Julián Sánchez
54,60
50,40
86,70
79,80
65,10
78,54
415,14
8
Malesia
Huang Qiang / Bryan Lomas
52,80
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Spämmääjä ei pysty tuottamaan järkevää tekstiä itse, siksi kopioi sen 😘
Mieluummin minä ainakin noita tietoiskuja luen kuin niitä ohisspämmejä joita tänne yleensä horistaan
Sivusta
Ai säkö spämmääjä tosiaan itse luet nuo kaikki tarinasi?
En spämmää :D Mutta parempia nuo nyt on kuin ne jatkuvat E:n, x:n jne. spämmit
Oli virhe laittaa viestiä. En laita enää. Hyvää loppuelämää!
KHL:n varaustilaisuus 2012 oli KHL-liigan neljäs varaustilaisuus. Se järjestettiin 26. toukokuuta 2012 Tšeljabinsk Arenalla, Tšeljabinskissa. Tilaisuudessa 26 joukkuetta varasi viidellä kierroksella yhteensä 166 pelaajaa. Varaustilaisuuden ensimmäinen varaus puolustaja Denis Aleksandrov.[1]
Varaustilaisuun sääntöjen mukaan varatut pelaajat olivat iältään 17–21 -vuotiaita, eikä he ole pelanneet kuluneella kaudella KHL, VHL tai MHL-sarjoissa.[1]Lisäksi kaikki muut joukkueet paitsi Vitjaz Tšehovsekä ulkomaalaiset joukkueet saivat halutessaan suojata viisi kappaletta omiin junioripelaajiinsa kohdistunutta varausta. Varaus jää tällöin mitättömäksi, pelaaja pysyy joukkueessaan ja varannut joukkue saa uuden varausvuoron. Lento-onnettomuudessa edustusjoukkueensa menettäneen Lokomotiv Jaroslavlin junioreja ei saanut varata lainkaan.[2]
30-06 Springfield, Cartridge, Ball, Caliber .30, Model of 1906[1] tai metrijärjestelmässä 7,6263 mm, on kiväärin patruuna. Se standardisoitiin ja otettiin käyttöön Yhdysvaltojen armeijassa vuonna 1906 (tästä on peräisin merkintä "06"). Patruuna oli käytössä 1970-luvun alkuun asti. Springfield korvasi .30-03:n, 6 mm Lee Navy:n ja .30 US Army:n (tunnetaan myös nimellä .30-40 Krag). .30-06 pysyi Yhdysvaltojen armeijan pääasiallisena patruunana lähes 50 vuotta, kunnes se lopulta korvattiin 7,6251 mm patruunalla (7,6251 mm NATO, kaupallinen nimi .308 Winchester).[2] Se on edelleen suosituin suurriistapatruuna Pohjois-Amerikassa, ja yksi suosituimmista maailmanlaajuisesti.[3]
30-06 Springfield -patruuna
Historia
muokkaa
LisätietojaTähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
1900-luvun alussa suurin osa maailmasta oli ottanut käyttöön spitzer-luodin: Ranska jo vuonna 1898, Saksa vuonna 1905, Venäjä 1908 ja Iso-Britannia 1914. Kun spitzer otettiin käyttöön, oli .30-03 jäänyt ajastaan jälkeen. Tällöin kehitettiin uusi hieman lyhyempi kaulainen hylsy, joka mahdollisti suuremmalla nopeudella ammutun, 150 grainin (9,7 g) spitzer-luodin nopeudella 2 700 ft/s (820 m/s).Springfield M1903 -kivääri, joka otettiin käyttöön aiemman patruunan kanssa oli helposti muunnettavissa käyttämään .30-06-patruunaa. Kivääriä muokattiin lyhentämällä piippua ja jyrsimällä patruunapesää. Tämä tehtiin jotta uusi spitzer-luoti ei joutuisi hyppäämään liian pitkälle ulottuakseen rihloille.
Ensimmäisessä maailmansodassa saadut kokemukset osoittivat, että muiden maiden konekiväärien tehokas kantomatka oli huomattavasti amerikkalaisia konekivääreitä pidempi. Lisäksi ennen laajamittaista kevyiden kranaatinheittimien ja tykistön käyttöönottoa, pitkän kantaman konekiväärien sulkutuli oli tärkeä osa Yhdysvaltain jalkaväen taktiikkaa. Tämän vuoksi Ordnance Corps kehitti vuonna 1926 .30 M1 Ball -patruunan käyttäen 174 grainin (11,3 g), 9 asteen boat tail -luotia, jonka nopeus oli pudotettu tasolle 2 640 ft/s (800 m/s). Tämä luoti tarjosi huomattavasti laajemmat käyttömahdollisuudet konekivääreihin ja kivääreihin ballististen ominaisuuksiensa takia. Lisäksi kehitettiin kupariseosvaippa joka poisti aiempaa patruunaa vaivanneet metallin likaantumisongelmat.
Sodanajan ylijäämä oli yli 2 miljardia patruunaa. Armeijan asetus edellytti, että vanhimmat patruunat käytetään koulutuskäytössä ensin. Tämän seurauksena vanhemmat .30-06 patruunat kulutettiin koulutukseen; M1-patruunan varastot kasvoivat hiljalleen, kunnes kaikki vanhemmat patruunat oli ammuttu. 1936 havaittiin, että uuden M1-patruunan ja sen 174 grainin (11,3 g) boat tail -luodin maksimikantomatka oli monien ampumaratojen turvarajojen ulkopuolella. Hätätilanteessa tehtiin tilaus patruunoista jotka vastasivat ballistiikaltaan vanhoja patruunoita. Uusi patruuna kehitettiin vuonna 1938, joka oli pohjimmiltaan identtinen vanhan M1906 patruunan kanssa, mutta jossa oli kupariseosvaippa ja myös erilainen lyijyseos. Uusi luoti oli massaltaan 152 grainin (9,8 g) sijasta 150 grainia. Tämä patruuna .30 M2 Ball käytti tasapohjaista luotia ja oli nopeampi (2 805 ft/s) kuin kumpikaan edeltäjistään.
Vierailija kirjoitti:
Oli virhe laittaa viestiä. En laita enää. Hyvää loppuelämää!
Ainakin asia selvisi. Itsekin olen laittanut aiemmalle kiinnostuksen kohteelle viestiä. Ei vastannut mitään, mutta tulipahan asia selväksi eikä tarvi häntä enää miettiä.
Maakunnanvoudinvirasto (ruots.Landskapsfogdeämbetet) oli vuonna 1980 toimintansa aloittanut oikeusministeriön alainen virasto, joka toimi ulosottoviranomaisena ja rikostuomioiden täytäntöönpanoviranomaisena Ahvenanmaan maakunnassa. Ulosottomiehenä maakunnassa toimi maakunnanvouti, ja hänen apunaan ulosottoapulainen. Ulosottoapulainen toimi myös haastemiehenä. Maakunnanvoudinvirastossa voi olla myös kanslianhoitaja, kanslisti, apulaiskanslisti ja toimistoapulainen.
Maakunnanvoudin nimitti oikeusministeriö ja ulosottoapulaisen Ahvenanmaan maakunnan lääninhallitus. Muut työntekijät nimitti maakunnanvouti. Ennen viraston perustamista ulosottoasioita hoitivat maakunnan nimismiehet ja Maarianhaminan maistraatti.
Maakunnanvoudinvirasto lakkautettiin 1. joulukuuta 2020, jolloin muodostettiin valtakunnallinen Ulosottolaitos.[1]
Gebardi sai alkunsa "Sokerihumala"-nimisestä Visa Luttisen pop/rock-biisejä esittäneestä bändistä.[1]
Virallisesti Gebardi sai alkunsa, kun joulukuussa 1998 bändi puki ensimmäistä kertaa ylleen teettämänsä leopardikuvioiset takit. Ensimmäinen keikka oli alkukuusta Turussa lääkefirman pikkujouluissa ja ensimmäinen julkinen esiintyminen muutama viikko tämän jälkeen helsinkiläisen ravintolan Bottan yötansseissa.
Alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat Visa Luttinen – laulu, Pasi Kallio – basso & taustalaulu, Matti Lehtinen – rummut, Mika Lahnajoki – kitara & taustalaulu ja Jiri Kuronen – koskettimet & taustalaulu.
Yhtye esiintyy leopardikuvioisissa asuissa sen vuoksi, että juhlivalle yleisölle ne saattavat jäädä paremmin mieleen kuin esiintyvän yhtyeen nimi.[2]
Kirjoitusasusta: "Alun perin olimmekin Gepardi kovalla peellä, eli oikeinkirjoitettuna, mutta kun aloimme tehdä nettisivujamme, totesimme, että gepardi.com -domain oli jo varattu, eikä siihen aikaan saanut erinäisistä syistä .fi -päätettä. Bändin toiminta oli kuitenkin sen verran alkutekijöissään, että kirjoitusasun vaihtaminen ei tuntunut dramaattiselta. Onhan bardissa sanaleikkiä, eikä toisaalta sekään haitannut, että sellaisetkin bändit kuin The Beatles ja Hurriganes ovat tahallaan kirjoittaneet nimensä väärin."
Keikkailu ja jäsenvaihdoksetmuokkaa
Jo hieman ennen Gebardi-nimen syntyä oli bändissä vieraillut Lahnajoen tuttavuus, saksofonisti Veli-Pekka Haanmäki, joka kesään 1999 mennessä oli vakiinnuttanut paikkansa kokoonpanossa. Kitaristi Lahnajoki jätti Gebardin ja liittyi laulavan näyttelijän Pertti Koivulan taustabändiin, ja 1999 kesän 11 päivän Finnjet-kiinnityksellä nähtiin viisikko Luttinen–Kallio–Lehtinen–Kuronen–Haanmäki, jossa Luttinen soitti kitaraa. Pian tämän jälkeen kitaristiksi tuli Pasi Könönen.
2001 Viking Cinderellalla Gebardin kanssa lavalle astui silloin La Stradan riveissä tuurannut Erno Tiittanen trumpettinsa kera. Tästä lisäyksestä vuoden 2002 aikana Gebardi kasvoi seitsikoksi.
Kosketinsoittaja Jiri Kurosen tilalle loppuvuodesta 2003 riveihin pestautui siihen aikaan Bumtsibum-ohjelmasta tunnettu Tuomas "Tumppu" Kesälä, joka oli jo muutamaan otteeseen hänkin tuurannut Gebardissa. Kesälä oli basisti-Pasin läheinen opiskelukaveri Sibelius-Akatemianmusiikkikasvatusosastolta.
2007 Tiittanen erosi yhtyeestä. Tilalle astui "kahdeksas gebardi" Pasi "Piiska" Piispanen, pianisti, laulaja ja trumpetisti.
Albumimuokkaa
Yhtye on julkaissut yhden albumin, Sisäinen eläin, joka nousi vuonna 2009 Suomen virallisen listanykkössijalle.[3] Albumilla soittaa erityinen 15-henkinen kokoonpano, minkä takia yhtyeen nimi oli poikkeuksellisesti Gebardi XXL.
Mörssäri on käytöstä pois jäänyt tykkityyppi, jota käytettiin pääasiassa kenttätykistössä. Mörssäriksi luokitellaan tykki, joka ampuu korkeilla, yli 45 asteenkulmilla. Toisen määritelmän mukaan mörssäri on tykki, jonka putken pituus on alle 15-kertainen kaliiperiin verrattuna. Myös vanhanaikaisia haulikoitakutsutaan joskus puhekielessä mörssäreiksi. Nimensä mörssäri on saanut saksan kielen sanasta Mörser, joka tarkoittaa morttelia. Useilla kielillä vanha mörssäriin viittava sana (esim. englannin "Mortar") tarkoittaa nykyään kranaatinheitintä.
Škodan valmistama 305 mm:n mörssäri vuodelta 1911. Putken suhteellinen lyhyys näkyy selvästi.Toisen maailmansodan aikainen saksalainen Sturmtiger -rynnäkkömörssäri.
Mörssäreitä on käytetty satoja vuosia. Ne olivat erityisen sopivia piirityksissä. Jo varsin pian asetyypin keksimisen jälkeen siihen kehitettiin räjähtävät ammukset: ontto ammus täytettiin tarvittavalla määrällä ruutia; ammuksen kyljessä oli reikä sytyttimelle. Koska putki oli kaltevassa asennossa, sen sisälle asennettiin tätä varten suunniteltu kavennus ja ammuksessa oli kaulus, joka sopi sen kanssa yhteen. Näin ammuksen paino ei päässyt räjäyttämään ajopanosta ennen aikojaan.
Tykkimies leikkasi sytyttimen oikean pituiseksi ennen ammuntaa taulukoiden ja kokemuksensa avulla; sytyttimeen vietiin tuli viitisen sekuntia ennen itse tykin laukaisua. Näin tehtiin, jotta saatiin varmuus siitä, että sytytin palaa kunnolla eikä sammu ilmalennon johdosta.
Sytyttimen pituutta ja ajopanoksen kokoa vaihdeltiin tulenjohdon ilmoitusten mukaan, ja vaikutus olikin yleensä varsin tehokas. Myöhemmin kehitettiin sytytin, jossa oli valmiina etukäteen kokeilujen perusteella kehitetty aika-asteikko. Tätä sytytintä ei ollut tarve leikata, vaan se voitiin sytyttää keskeltäkin.
Nykyisissä armeijoissa ei mörssäreitä enää käytetä; ne jäivät käytöstä, kun kranaatteihin kehitettiin luotettava iskusytytin; myöhemmin kehitetty aikasytytin vielä vahvisti muutosta. Viimeinen jäänne vanhasta sytytintyypistä oli Suomessakin vielä jatkosodan aikana käytetyissä Canet- ja Škoda-ilmatorjuntatykeissä: niiden ammuksissa oli niin sanotut ruutikanavasytyttimet, jotka vastasivat hyvin läheisesti entisiä lunttusytyttimiä, joskin ne syttyivät tykin laukauksesta. Mörssäreitä käytettiin jonkin verran vielä toisessa maailmansodassa. Esimerkiksi saksalainen Sturmtiger oli eräänlainen mörssärillä varustettu rynnäkkötykki.
Spämmääjän elämän huippuhetki tämä, vihdoinkin huomiota 😘