Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3

Tulet aina olemaan osa minua,olet sitten lähellä tai kaukana.

Kauniita unia,odotan sinua täällä melko lähellä.😁😊

Anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moikat..-A😘

Moi Anna.

Väärä nimi..

No kuka sinä sitten olet?

Olen sen joskus kertonut..

Kyllä sinkkuna on helppoa sopia menoista.

Mun iso haave on vapautua kaipauksesta. Ottaa enemmän kuin antaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun iso haave on vapautua kaipauksesta. Ottaa enemmän kuin antaa.

Taitaa olla monella sama case.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiiäks mä oon just niin hömelö, et kaipaan sitä, et oltais naimisissa, vaikka osa ihmisistä on sitä mieltä, että se ei vaikuta suhteeseen. Mulla se lisää sitoutumista ja kiintymystä. 🥰

Tietysti se lisää sitoutumista, siis joillain. En itse ainakaan ole all in jos ei olla naimisissa, enkä ala antamaan itsestäni kaikkea miehelle. Jos on oikeasti sitoutunut yhteiseen elämään kuten naimisiin mennessä tehdään, niin se on eri asia sitten. 

Olenko omituinen nainen, jos en ole koskaan halunnut palloa jalkaan? No ehkä jos todell  rakastuisi niin voisi harkita avioliittoa. -sivu

Oot varmaan aika tyypillinen tämän ajan nainen, et mitenkään joukosta erotu tuolla ajatuksella. Sitoutuminen ei ole kovassa huudossa nykyisin. 

Kyllä minä sitoutua voin, mutta avioliitto tuntuu enemmän siltä, että pitää todistella ja toitottaa sitä sitoutumistaan muille. 

Mä taas en ymmärrä miksi ei osata sitoutua. Jos sitoutuminen on vaikeaa niin eikö silloin ole väärä ihminen kyseessä? Ei se nyt mitään vankilaa tarkota jos sitoutuu. Omituisimpia tapauksia on nämä, joilla on yhteisiä lapsia, yhteinen asuntolaina mutta eletään avoliitossa. Kyllä mun mielestä esim. lapsen hankkiminen on huomattavasti isompi päätös, ihmisestä voi erota jos oikein menee asiat pieleen mutta lapsesta on koko elämän ajan vastuussa jollain tavalla.

Sitä juuri tarkoitan, että ei se avioliitto nyt ole mikään ainoa tapa sitoutua.

Eipä tuu oikein muuta tapaa mieleen kuin valan vannominen todistajien läsnäollessa. En tajua miksi tuosta tarvii vääntää. Sivu

Musta on noloa vannoa valoja ja kohta jo erotaan ja vannotaan valoja seuraavan kanssa. Kukin tyylillään silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moikat..-A😘

Moi Anna.

Väärä nimi..

Ihana?

Juu..

Tänään tunteiden skaala: epäuskosta kiukun kautta suruun, uupumiseen, epätoivoon. Reppu selässäni painaa, ajoittain enemmän. Haluan hyväksyä repun osaksi minua vaikka vähän vielä toivonkin, että joku päivä kokisin olevani reputon ja kulkisin kepeänä elämää eteenpäin. Ajattelen myös sinua näiden pohdintojen keskellä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi menet karkuun? Et halua nähdä etkä kohdata, vain vaklata.

Keneltä kysyt? Miksi pitäisi tavata, jos ei halua. Sivusta.

Vierailija kirjoitti:

Naisille vähäinenkään seksin ajatteleminen on haitallista.

Totta puhut 😍😜 Jos ajattelen seksiä, Antti tulee antaa melaa ja laittaa munan suuhun, mitä seuraa? Ei mitään. Ei johda mihinkään tämmöinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä laitan vielä kaivatulleni sen tapaamisehdotuksen. Se on vain ajan kysymys. 🙂

Joo laita huomenna, niin mennään jonnekin ulos kahville aamusta, saatan olla aika pahassa paniikissa, niin saatan puhua jatkuvasti ja mitä sattuu. 

Jos tiedostat että hermostuneena puhut mitä sattuu ja taukoamatta, niin etkö voi hillitä itseäs? Aika ikävä piirre ihmisessä tuo. Ja turhauttava.

Aika rasittava ilmiö tuo tuollainen luetun väärin ymmärtäminen, nyt kun tästä on sinulle mainittu niin osaatko itse tiedostaa asiaa ja lukea vaikka viestini niin kauan uudestaan, että tiedostat missä tapahtui luetun väärinymmärrys. 

En, voitko vääntää rautalangasta. Luin ihan oikein. Puhut nytkin. Raskaita.

Olen ollut vihainen silloin ja tällöin, kun en ymmärrä sua ja sun touhuja. Tai ymmärrän käytöksen, mutta en puheita. Mikään ei muutu, vaikka vuodet kuluvat. Siksi ainut tapa päästä eteenpäin on muuttua itse ja muuttaa suuntaa. Täytyy tehdä vaikea työ.

Vierailija kirjoitti:

Tänään tunteiden skaala: epäuskosta kiukun kautta suruun, uupumiseen, epätoivoon. Reppu selässäni painaa, ajoittain enemmän. Haluan hyväksyä repun osaksi minua vaikka vähän vielä toivonkin, että joku päivä kokisin olevani reputon ja kulkisin kepeänä elämää eteenpäin. Ajattelen myös sinua näiden pohdintojen keskellä. 

Ole iloinen, että tunnet jotain. Sekin kyky voi kadota jossain vaiheessa. Kaikki on silloin samantekevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi menet karkuun? Et halua nähdä etkä kohdata, vain vaklata.

Keneltä kysyt? Miksi pitäisi tavata, jos ei halua. Sivusta.

Ei tarvitse, jos ei halua. Mutta ei tarvii silloin myöskään stalkkailla.

Vierailija kirjoitti:

Yhtymisemme olisi suotavaa.

-A

Ah

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut vihainen silloin ja tällöin, kun en ymmärrä sua ja sun touhuja. Tai ymmärrän käytöksen, mutta en puheita. Mikään ei muutu, vaikka vuodet kuluvat. Siksi ainut tapa päästä eteenpäin on muuttua itse ja muuttaa suuntaa. Täytyy tehdä vaikea työ.

Mikä niissä puheissa on vaikeaa ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keväällä katselimme toisiamme himoiten. Onkohan kesätauko saanut sun tunteet jäähtymään vai onko halu pikemminkin patoutunut? Itse en ole saanut sua mielestäni, vaan tuntuu että ajattelen sua vain enemmän kun ei olla nähty tai ollut mahiksia nähdä. Jos sulla on sama, niin hieman pelottaa, millainen kemiallinen reaktio pääsee valloilleen kohdatessamme.

Oispa tää mulle. Ikävä on 😍 Pelottaa että se näkyy minusta heti jos kohdataan...

 

Mitä häpeää siinä on jos ihastus näkyy??

Totta, ei kai mitään. Mutta hän on varattu.ja tilanne voi olla kiusallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut vihainen silloin ja tällöin, kun en ymmärrä sua ja sun touhuja. Tai ymmärrän käytöksen, mutta en puheita. Mikään ei muutu, vaikka vuodet kuluvat. Siksi ainut tapa päästä eteenpäin on muuttua itse ja muuttaa suuntaa. Täytyy tehdä vaikea työ.

Mikä niissä puheissa on vaikeaa ymmärtää?

Se, että ne eivät tarkoita sitä, mitä sanotaan tai ovat likiarvoja. Olin vaikuttunut hänen tavastaan kirjoittaa kauniisti, mutta kun olen tajunnut, että niistä on totta vain toinen puoli, katoaa pohja pois.

Vierailija kirjoitti:

Tästä pois siirtyminen on ainoa oikea suunta. nn

Tämä oli muuten sivusta. Ei liittynyt noihin toisiin viesteihin.