Lue keskustelun säännöt.
Uskovainen anoppi tuputtaa uskoaan
10.11.2025 |
Kohta menee hermo. Anoppi tietää, että en kuulu kirkkoon, enkä usko mihinkään yliluonnolliseen. Nykyisin hänen oma uskovaisuutensa on vaan kiihtynyt ja hän on alkanut käännyttämään minua. Aina kun tavataan, hän ottaa uskonnon jotenkin puheeksi ja houkuttelee minua kirkkoon. Ei auta sanominen. Kohta ärähdän kunnolla. Onko muiden anopit tyrkymässä uskoaan? Mitähän tuolle tekisi?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi välittää siitä, mihin päädyt kuolemasi jälkeen.
Siitä syystä me uskovat uskonasiaa "tuputamme" muille. Se on ainut syy ainakin Jeesuksen seuraajille.
Erilaisilla seurakunnilla ja uskonnollisilla järjestöillä voi olla muita syitä haalia jäseniä lisää, mutta kun kysymys on aidosta uskovasta, joka tuputtaa evankeliumia Jeesuksesta, hänen motiivinsa on pelkästään se, että Jeesus käski kertomaan evankeliumin kaikille, jotta ihmiset pelastuisivat Jumalan tulevilta tuomioilta.
Evankeliumi tarkoittaa armon julistamista. Miksi joku ei halua ottaa armoa vastaan, kun se on annettu KAIKILLE. Sinut armahdetaan tekemistäsi virheistä, tahattomista tai tahallisista, jos kadut ja pyydät anteeksi. Ylpeys usein estää ottamasta armon lahjaa vastaan.
Jeesus sanoi "tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Kun ihminen tajuaa olevansa syntinen Jumalan edessä, hän alkaa tarvita myös armoa. Se taas, että ihminen tajuaa syntisyytensä, tulee lain julistamisesta eli sen kertomisesta, mikä on väärin eli syntiä Jumalan silmissä. Jos ihminen ei edes tiedä, mistä hänet pitäisi pelastaa (ja moni ei tiedä), ei hän koe tarvitsevansa armoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano hänelle että Raamatussa sanotaan että sanoittakin,elämän esimerkillä, voitetaan taivaaseen.
Onhan se surullista, kun toisen elämän valintoja ei kunnioiteta.
En usko tätä. Tämä on taas yksi näitä anoppijuttuja. Kaikki versiot kohta käytetty, tämä vielä puuttui.
Jos anoppi on niin kova uskovainen, niin kaipa hän on ensin saanut sen poikansa uskoon, sehän hänellä on täytynyt olla tähtäimessä alusta asti.
Miksi menit uskovaiseen sukuun, jos ei yhtään nappaa se asia?
Vierailija kirjoitti:
En usko tätä. Tämä on taas yksi näitä anoppijuttuja. Kaikki versiot kohta käytetty, tämä vielä puuttui.
Jos anoppi on niin kova uskovainen, niin kaipa hän on ensin saanut sen poikansa uskoon, sehän hänellä on täytynyt olla tähtäimessä alusta asti.
Miksi menit uskovaiseen sukuun, jos ei yhtään nappaa se asia?
Ei kukaan voi saada toista uskoon, jos ei toinen halua. Sehän on pojan oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko olla usein anopin kans tekemisissä kun puoliso maksaa elämisen kulut ja muutkin menot.
t.ap
Jeesus sanoi "tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Kun ihminen tajuaa olevansa syntinen Jumalan edessä, hän alkaa tarvita myös armoa. Se taas, että ihminen tajuaa syntisyytensä, tulee lain julistamisesta eli sen kertomisesta, mikä on väärin eli syntiä Jumalan silmissä. Jos ihminen ei edes tiedä, mistä hänet pitäisi pelastaa (ja moni ei tiedä), ei hän koe tarvitsevansa armoakaan.
Kun ihminen takertuu uskontoon tai mihin tahansa ulkopuoliseen 'voimaan', kyseessä on vastuun siirtäminen itsen ulkopuolelle. Se on verrattavissa mielenterveyden häiriöön, mutta koska uskonnolla on se paikka kautta historian mikä on, sitä ei pidetä mielenterveyden häiriönä.
Raamattu on täynnä epäloogisuuksia ja kun niistä yrittää saada uskovaista tilille, ei koskaan saa järkevää vastausta, vaan alkaa tyhjänpäiväinen paatos, joka ei sisällä mitään kunnollista perustelua.
Voisin kunnioittaa uskovaisia enemmän, ellei järjestyksessä lähes jokainen kohottaisi omahyväisyydessään itsensä muiden yläpuolelle. Kourallisen ihmisiä olen elämäni aikana kohdannut, joista voisi oikeasti käyttää käsitettä 'hyvä ihminen'. Siis ihmisiä, joista huokuu lähimmäisenrakkaus ja empatia. Mutta heitä on vähän.
Eli jos haluaa 'myydä' uskonasioita meille muille, niin kannattaisi oikeasti näyttää, että se muuttaa ihmisen paremmaksi. Paatoksellinen ja tyhjänpäivänen samojen lauseiden toistaminen saa vain miettimään kirkosta eroamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano hänelle että Raamatussa sanotaan että sanoittakin,elämän esimerkillä, voitetaan taivaaseen.
Tämä neuvo oli avioliitossa olevalle: "te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin". Esimerkiläkin siis voi se oma siippa tulla vakuutetuksi. Ja onpa näin kuulemma joskus käynytkin.
Jeesus kuitenkin antoi selvän lähestyskäskyn, sanoen, että "menkää ja kertokaa". Eli yleisesti ottaen evankeliumia siis kuuluu kertoa.
Käske sitä painumaan hevon v i t t u u n siitä jeesustelemasta...ainoa mihin kannattaa uskoa on raha...sillä saa kaikkea..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jeesus sanoi "tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Kun ihminen tajuaa olevansa syntinen Jumalan edessä, hän alkaa tarvita myös armoa. Se taas, että ihminen tajuaa syntisyytensä, tulee lain julistamisesta eli sen kertomisesta, mikä on väärin eli syntiä Jumalan silmissä. Jos ihminen ei edes tiedä, mistä hänet pitäisi pelastaa (ja moni ei tiedä), ei hän koe tarvitsevansa armoakaan.
Kun ihminen takertuu uskontoon tai mihin tahansa ulkopuoliseen 'voimaan', kyseessä on vastuun siirtäminen itsen ulkopuolelle. Se on verrattavissa mielenterveyden häiriöön, mutta koska uskonnolla on se paikka kautta historian mikä on, sitä ei pidetä mielenterveyden häiriönä.
Raamattu on täynnä epäloogisuuksia ja kun niistä yrittää saada uskovaista tilille, ei koskaan saa järkevää vastausta, vaan alkaa tyhjänpäiväinen paatos, joka ei sisällä mitään kunnollista perustelua.
Vois
Kirkkoon kuulumalla ei taivaaseen kukaan mene, mutta kumma kyllä se asia aina vedetään uskonasioihin mukaan.
Jumalan seurakuntaan pääsee vain uudestisyntymällä ja siihen ei voi liittyä ilman Jumalaa, eikä siitä voi erotakaan ilman Jumalan tuomiota. SE, mihin seurakuntaan uskova sitten menee tai ei mene, on jokaisen asia.
Se taas, että Raamatussa on olevinaan epäloogisuutta, johtuu ihmisen omasta vajaasta ymmärryksestä. 1500 sivua jakeita, jotka ovat täynnä tuhtia asiaa, vaatii Jumalan Hengen apua, jotta asiat avautuvat oikein. Omia johtopäätöksiä toki voi vetää, mutta usein ne ovat sitten juuri sitä eli vain omia johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus sanoi "tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Kun ihminen tajuaa olevansa syntinen Jumalan edessä, hän alkaa tarvita myös armoa. Se taas, että ihminen tajuaa syntisyytensä, tulee lain julistamisesta eli sen kertomisesta, mikä on väärin eli syntiä Jumalan silmissä. Jos ihminen ei edes tiedä, mistä hänet pitäisi pelastaa (ja moni ei tiedä), ei hän koe tarvitsevansa armoakaan.
Kun ihminen takertuu uskontoon tai mihin tahansa ulkopuoliseen 'voimaan', kyseessä on vastuun siirtäminen itsen ulkopuolelle. Se on verrattavissa mielenterveyden häiriöön, mutta koska uskonnolla on se paikka kautta historian mikä on, sitä ei pidetä mielenterveyden häiriönä.
Raamattu on täynnä epäloogisuuksia ja kun niistä yrittää saada uskovaista tilille, ei koskaan saa järkevää vastausta, vaan alkaa tyhjänpäiväinen paatos, joka ei sisällä mitään kunnollista perustelua.
Vois
Jos haluat ihmisjärjelle loogisen uskonnon, niin kannattaa valita ihmisten keksimä uskonto.
Miks oot anopin kans 24/7 ?
ei kukaan pakota, edes yhtä sekuntia.
vai elätkö miehes rahoilla?