Lue keskustelun säännöt.
Harjoittelu päiväkodissa järkytti..
09.11.2025 |
Päätin vanhempainvapaalla että vaihdan alaa ja lähdin opiskelemaan lastenohjaajaksi.
Ensimmäinen harjoittelu päiväkodissa takana ja olen järkyttynyt siitä, kuinka pihalla lasten kasvatuksesta siellä "ammattilaiset" voivat olla.
Meillä oli muutama erityistä tukea tarvitseva lapsi ryhmässä (ja ennenkuin joku tulee kertomaan vapaankasvatuksen tuloksista, niin tarkoitan ihan oikeasti tukea tarvitsevia mm. Autismin kirjoilla olevia jne.)
Ko. Lapset jos "mokasivat", eli eivät suoriutuneet isoissa ryhmissä tehtävistä vaatimuksista (jonotat pitkään ruokaa, jonosta ei saa poiketa, makaat nukkarissa tunnin paikallaan vaikket nuku päikkäreitä enää jne.). Jos teki pienenkin virheen eli ei kyennyt olemaan nukkarissa paikallaan tms. heidät poistettiin tilasta "tekemään tylsiä juttuja". Istuivat sitten toisessa tilassa tekemässä pöytähommia, joista eivät tykänneet.
Lapsia mielestäni käytännössä kuritettiin siitä etteivät suoriutuneet vaatimuksista, jotka oli ihan neurotyypillisillekin lapsille minusta älyttömiä.
Tuossa ryhmässä aikuisia ei kiinnostanut se, miten lapsia tuetaan selviytymään haasteista, kannustetaan ja posiitiivisin menetelmin etsitään keinoja oppia asioita. Enemmänkin näkyi tarve että aikuiset halusi pomottaa ja tehdä omasta työstään mahdollisimman helppoa..lasten kustannuksella.
Viereisessä ryhmässä onneksi oli ainakin yksi sensitiivinen aikuinen, mutta voi sääli näitä lapsiparkoja miten joutuvat kasvamaan myrkyllisessä ympäristössä. Muutenkin aikuisten tapa puhua lapsille oli ala-arvoista, jopa ilkeää..
Sitten kun vanhemmat tulivat hakemaan, lässytettiin ihan toisenlainen ääni kellossa vanhemmille.
Hyi, olen nähnyt riittävästi.
Kommentit (159)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimiva kasvatus vaatii sitä, että kielletyistä teoista tulee rangaistuksia eli sitä kuritusta. Ruumiillisesti ei enää saa kurittaa eikä käyttää jäähypenkkejä, joten ainoa vaihtoehto on jokin tuollainen tylsä tekeminen ei muu vastaava.
Toki muodin mukaan lapsia tulisi kasvattaa positiivisesti sanoittamalla, mutta ei se toimi käytännössä. Yhtä vähän kuin mitä yhteiskunta muutenkaan toimisi ilman rangaistusten uhkaa.
Kuitenkin hetken päästä näiden lasten pitäisi koulussa osata istua pöydän ääressä tekemässä niitä tylsiä tehtäviä ja olla vieläpä siihen motivoituneita, niin onko tuo nyt sitten kuitenkaan kovin hyvä seuraamus? Mielestäni aika heikkoa ammattitaitoa, jos ei epätoivottuun käytökseen osata puuttua millään muulla kuin määräämällä "pöyt
Mutta miksi sitä rauhallista pöytätekemistä ei voida aloittaa aikuisen kanssa ennen kuin lapset aloittavat "hillumisen"? Miksi sitä käytetään kurinpitotoimena? Kuten sanoin, mielestäni tuo on heikkoa ammattitaitoa.
No olisiko vaikka siksi, että koko päivä ei voi olla rauhallista pöytätekemistä. Eikä hoitajia riitä istumaan jokaisen potentiaalisen riehujan vieressä.
Ei, vaan olen erittäin motivoitunut työhöni.
Kohtaan lapsia iloisen lämpimästi, mutta ryhmässäni on tiukka kuri. Lapset tulevat halaamaan minua vanhanaikaisesta kurista huolimatta - ja ehkä myös sen takia.
Mitä tarkoittaa "vanhanaikainen kuri"? Minäkin olen kurin kannalla, mutta jos huuto on ainoa keino saavuttaa se kuri, niin silloin se huutaja ei ole erityisen taitava työssään. Kun aikuisella on auktoriteetti kohdallaan, ei tarvitse huutaa saavuttaakseen haluamaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tulit kertomaan tämän kokemattomuuden syvällä rintaäänellä.
Taisi kolahtaa johonkin vanhaan kääkkään tämä. Ootko niitä jotka sanoo kättelyssä "minulla on neljänkymmen vuoden kokemus alalta" 😉 ei se kokemus kerro mitään. Joko on työssään hyvä, huono tai siltä väliltä. Oli uusi tai vanha.
Muutaman viikon harjoittelu ei anna perspektiiviä missään ammatissa ottaa kantaa. En ole alalla, huvitti lähinnä tämä "ammattilaisen" näkölulma.
Melkein kaikki duunit näkee kuukaudessa mitä ne on. Kuukauden harjoittelujakso on ihan sopiva. Siinä ajassa näkee jo töiden varjopuoletkin.
Älä ap vaihda alaa, vaan vaihda ajattelutyyliä.
Lapset eivät mene rikki, kun heille sanoo "ei". Päinvastoin, rajat luovat turvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liian yksilöllisellä ja ylisanoittavalla kasvatuksella saadaan aikaan niitä romahtavia ja erityispalvelua vaativia koululaisia ja teinejä, jotka masentuvat herkästi vastoinkäymisistä ja kokevat toivottomuutta ihan tavallisesta elämän tylsyydestä.
Siinä tulee kierre, jossa lisätään kouluihin resursseja resurssin päälle ja miljoonien avustajien armada, kun voisi vaan sanoa sille hankalalle lapselle:
"Olet arvokas ja kiva, mutta en katsele pätkääkään rähjäämistä, karkailua tai tehtäville nyrpistelyä. Valitse lokeropaikalla istuminen tai toimintaan osallistuminen rauhallisesti."
Kas kummaa, ne nepsyt rauhoittuvat ja osallistuvat iloisina. Oppivat parhaimmillaan yhtä nopsaan kuin muutkin ja huomaavat, etteivät ole maailman napa.
T:kokemusta on
Mahtavatko he olla oikeasti nepsyjä, jos tuollainen selkeä ohje riittää korjaamaan tilanteen?
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan olen erittäin motivoitunut työhöni.
Kohtaan lapsia iloisen lämpimästi, mutta ryhmässäni on tiukka kuri. Lapset tulevat halaamaan minua vanhanaikaisesta kurista huolimatta - ja ehkä myös sen takia.
Mitä tarkoittaa "vanhanaikainen kuri"? Minäkin olen kurin kannalla, mutta jos huuto on ainoa keino saavuttaa se kuri, niin silloin se huutaja ei ole erityisen taitava työssään. Kun aikuisella on auktoriteetti kohdallaan, ei tarvitse huutaa saavuttaakseen haluamaansa.
Huuto on tehokeino silloin jos rauhallinen puhe ei auta. Vaihtoehtoisesti tehokeinona voisi toki käyttää rangaistusten antamista, mutta koska se on kiellettyä niin usein ainoa vaihtoehto on huutaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian yksilöllisellä ja ylisanoittavalla kasvatuksella saadaan aikaan niitä romahtavia ja erityispalvelua vaativia koululaisia ja teinejä, jotka masentuvat herkästi vastoinkäymisistä ja kokevat toivottomuutta ihan tavallisesta elämän tylsyydestä.
Siinä tulee kierre, jossa lisätään kouluihin resursseja resurssin päälle ja miljoonien avustajien armada, kun voisi vaan sanoa sille hankalalle lapselle:
"Olet arvokas ja kiva, mutta en katsele pätkääkään rähjäämistä, karkailua tai tehtäville nyrpistelyä. Valitse lokeropaikalla istuminen tai toimintaan osallistuminen rauhallisesti."
Kas kummaa, ne nepsyt rauhoittuvat ja osallistuvat iloisina. Oppivat parhaimmillaan yhtä nopsaan kuin muutkin ja huomaavat, etteivät ole maailman napa.
T:kokemusta on
Mahtavatko he olla oikeasti nepsyjä, jos tuollainen selkeä ohje riittää korjaamaan tilanteen?
Virallisen liturgian mukaan nepsy ei pysty vaikuttamaan omaan käytökseensä vaan aivokemia sanelee nepsyn käyttäytymisen.
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan olen erittäin motivoitunut työhöni.
Kohtaan lapsia iloisen lämpimästi, mutta ryhmässäni on tiukka kuri. Lapset tulevat halaamaan minua vanhanaikaisesta kurista huolimatta - ja ehkä myös sen takia.
Mitä tarkoittaa "vanhanaikainen kuri"? Minäkin olen kurin kannalla, mutta jos huuto on ainoa keino saavuttaa se kuri, niin silloin se huutaja ei ole erityisen taitava työssään. Kun aikuisella on auktoriteetti kohdallaan, ei tarvitse huutaa saavuttaakseen haluamaansa.
Minäkin mietin, mitä "vanhanaikainen kuri" käytännössä tarkoittaa. Jäähylle joutumista, jos tekee väärin eikä tottele? Vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuo aloittajan kommentti tarkoita sitä ettei rajoja pitäisi olla. Miksi jotkut lähtee laukalle suotta rajattomuudesta..
Tuo aloitus kertoo aikuisen taidottomuudesta kehittää siirtymätilanteista toimivia. Esim penryhmätoiminta. Jos on aikaa valvoa yhtä lasta hiljaisissa pöytätöissä niin sitten on myös resursseja tehdä siirtotilanteista sujuvampia mukauttamalla tilanteita.
5v uraa takana päiväkodissa, eikä ole vaikeuksia muokata toimintaa. Vaatii vaan yhtä aktiivisen ja kehitysmyönteisen työparin niin homma hoituu.
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan olen erittäin motivoitunut työhöni.
Kohtaan lapsia iloisen lämpimästi, mutta ryhmässäni on tiukka kuri. Lapset tulevat halaamaan minua vanhanaikaisesta kurista huolimatta - ja ehkä myös sen takia.
Mitä tarkoittaa "vanhanaikainen kuri"? Minäkin olen kurin kannalla, mutta jos huuto on ainoa keino saavuttaa se kuri, niin silloin se huutaja ei ole erityisen taitava työssään. Kun aikuisella on auktoriteetti kohdallaan, ei tarvitse huutaa saavuttaakseen haluamaansa.
Jos huoneessa on armoton mekkala, niin kuiskaamallako saat tilanteen hiljaiseksi?
(Eiku alat sanoittaa sellaista loputontan pehmeää ripulipuuroa "jooooo mä tiedän Viljami että haluut pomppia sohvan selkänojalta ja varmasti sua harmittaa.......")
Ei, vaan ensin karjaistaan "Nyt hiljempaa!" Ja jos 5 min.päästä on sama häly, annetaan varoitus leikin loppumisesta, jos metelöinti ei lopu.
Sit seuraavalla piirituokiolla pidetään ennakoiva puhe "saatte jatkossa sitäjasitäleikkiä, mutta ei huudeta." Eli käydään säännöt läpi.
Tadaa, jatko sujuu paremmin.
Eikä kellekään tullut traumoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian yksilöllisellä ja ylisanoittavalla kasvatuksella saadaan aikaan niitä romahtavia ja erityispalvelua vaativia koululaisia ja teinejä, jotka masentuvat herkästi vastoinkäymisistä ja kokevat toivottomuutta ihan tavallisesta elämän tylsyydestä.
Siinä tulee kierre, jossa lisätään kouluihin resursseja resurssin päälle ja miljoonien avustajien armada, kun voisi vaan sanoa sille hankalalle lapselle:
"Olet arvokas ja kiva, mutta en katsele pätkääkään rähjäämistä, karkailua tai tehtäville nyrpistelyä. Valitse lokeropaikalla istuminen tai toimintaan osallistuminen rauhallisesti."
Kas kummaa, ne nepsyt rauhoittuvat ja osallistuvat iloisina. Oppivat parhaimmillaan yhtä nopsaan kuin muutkin ja huomaavat, etteivät ole maailman napa.
T:kokemusta on
Mahtavatko he olla oikeasti nepsyjä, jos tuollainen selkeä ohje riittää kor
Nepsyys säilyy heissä, mutta oireilu vähenee ainakin puolet.
Kato ku nepsyys ei oikeuta p*rseilyyn. Ja nepsy osaa viedä aikuista kuin litran mittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimiva kasvatus vaatii sitä, että kielletyistä teoista tulee rangaistuksia eli sitä kuritusta. Ruumiillisesti ei enää saa kurittaa eikä käyttää jäähypenkkejä, joten ainoa vaihtoehto on jokin tuollainen tylsä tekeminen ei muu vastaava.
Toki muodin mukaan lapsia tulisi kasvattaa positiivisesti sanoittamalla, mutta ei se toimi käytännössä. Yhtä vähän kuin mitä yhteiskunta muutenkaan toimisi ilman rangaistusten uhkaa.
Kuitenkin hetken päästä näiden lasten pitäisi koulussa osata istua pöydän ääressä tekemässä niitä tylsiä tehtäviä ja olla vieläpä siihen motivoituneita, niin onko tuo nyt sitten kuitenkaan kovin hyvä seuraamus? Mielestäni aika heikkoa ammattitaitoa, jos ei epätoivottuun käytökseen osata pu
No olisiko vaikka siksi, että koko päivä ei voi olla rauhallista pöytätekemistä. Eikä hoitajia riitä istumaan jokaisen potentiaalisen riehujan vieressä.
Mutta aikuinen voi olla läsnä ja ohjaamassa lapsia koko päivän ajan. Myös ja eritoten niiden potentiaalisten riehujien leikeissä ja touhuissa. Ja kappas vain, näin ne lapset eivät ala "hillua", eikä heitä tarvitse rangaista pöytätekemisillä, vaan sekin osa päivästä voi olla mukavaa yhdessäoloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian yksilöllisellä ja ylisanoittavalla kasvatuksella saadaan aikaan niitä romahtavia ja erityispalvelua vaativia koululaisia ja teinejä, jotka masentuvat herkästi vastoinkäymisistä ja kokevat toivottomuutta ihan tavallisesta elämän tylsyydestä.
Siinä tulee kierre, jossa lisätään kouluihin resursseja resurssin päälle ja miljoonien avustajien armada, kun voisi vaan sanoa sille hankalalle lapselle:
"Olet arvokas ja kiva, mutta en katsele pätkääkään rähjäämistä, karkailua tai tehtäville nyrpistelyä. Valitse lokeropaikalla istuminen tai toimintaan osallistuminen rauhallisesti."
Kas kummaa, ne nepsyt rauhoittuvat ja osallistuvat iloisina. Oppivat parhaimmillaan yhtä nopsaan kuin muutkin ja huomaavat, etteivät ole maailman napa.
T:kokemusta on
Mahtavatko he olla oikeasti
Virallisen liturgian mukaan nepsy ei pysty vaikuttamaan omaan käytökseensä vaan aivokemia sanelee nepsyn käyttäytymisen.
- tai sitten hän oppii maskaamaan eli opettelee ulkoa, miten eri tilanteissa käyttäydytään. Se kuitenkin kuormittaa. Etenkin tytöt oppivat maskaamaan, pojat eivät niinkään. Tällaista olen lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan olen erittäin motivoitunut työhöni.
Kohtaan lapsia iloisen lämpimästi, mutta ryhmässäni on tiukka kuri. Lapset tulevat halaamaan minua vanhanaikaisesta kurista huolimatta - ja ehkä myös sen takia.
Mitä tarkoittaa "vanhanaikainen kuri"? Minäkin olen kurin kannalla, mutta jos huuto on ainoa keino saavuttaa se kuri, niin silloin se huutaja ei ole erityisen taitava työssään. Kun aikuisella on auktoriteetti kohdallaan, ei tarvitse huutaa saavuttaakseen haluamaansa.
Minäkin mietin, mitä "vanhanaikainen kuri" käytännössä tarkoittaa. Jäähylle joutumista, jos tekee väärin eikä tottele? Vai mitä?
Se, että on säännöt, uskalletaan torua lapsia sääntöjen rikkomisesta ja jos lapsi rikkoo sääntöjä niin seurauksena on puhuttelun lisäksi jäähy tai muu kuritus.
Vrt. moderni kasvatus missä keskitytään tunnetaitoihin, nepsypiirteisiin ja positiiviseen vahvistamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan olen erittäin motivoitunut työhöni.
Kohtaan lapsia iloisen lämpimästi, mutta ryhmässäni on tiukka kuri. Lapset tulevat halaamaan minua vanhanaikaisesta kurista huolimatta - ja ehkä myös sen takia.
Mitä tarkoittaa "vanhanaikainen kuri"? Minäkin olen kurin kannalla, mutta jos huuto on ainoa keino saavuttaa se kuri, niin silloin se huutaja ei ole erityisen taitava työssään. Kun aikuisella on auktoriteetti kohdallaan, ei tarvitse huutaa saavuttaakseen haluamaansa.
Huuto on tehokeino silloin jos rauhallinen puhe ei auta. Vaihtoehtoisesti tehokeinona voisi toki käyttää rangaistusten antamista, mutta koska se on kiellettyä niin usein ainoa vaihtoehto on huutaa.
Huuto toimii silloin, jos joku on vaarassa loukkaantua tai aikeissa satuttaa toista. Huudolla toivottavasti keskeytetään tapahtumassa oleva tilanne. Jos lapsi pitää saada toimimaan aikuisen haluamalla tavalla, niin kovin on heikot taidot, jos huuto on keinovalikoimissa.
Sitten on vielä näitä esimiehiä ja työkavereita, jotka huutaa alaisilleen tai työkavereilleen, kun varmaan heille itselleenkin on lapsena huudettu, kun muuta ei ole osattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimiva kasvatus vaatii sitä, että kielletyistä teoista tulee rangaistuksia eli sitä kuritusta. Ruumiillisesti ei enää saa kurittaa eikä käyttää jäähypenkkejä, joten ainoa vaihtoehto on jokin tuollainen tylsä tekeminen ei muu vastaava.
Toki muodin mukaan lapsia tulisi kasvattaa positiivisesti sanoittamalla, mutta ei se toimi käytännössä. Yhtä vähän kuin mitä yhteiskunta muutenkaan toimisi ilman rangaistusten uhkaa.
Kuitenkin hetken päästä näiden lasten pitäisi koulussa osata istua pöydän ääressä tekemässä niitä tylsiä tehtäviä ja olla vieläpä siihen motivoituneita, niin onko tuo nyt sitten kuitenkaan kovin hyvä seuraamus? Mielestäni aika heikkoa ammatt
Mutta aikuinen voi olla läsnä ja ohjaamassa lapsia koko päivän ajan. Myös ja eritoten niiden potentiaalisten riehujien leikeissä ja touhuissa. Ja kappas vain, näin ne lapset eivät ala "hillua", eikä heitä tarvitse rangaista pöytätekemisillä, vaan sekin osa päivästä voi olla mukavaa yhdessäoloa.
Kaikkea kivaa kaikille koko ajan eikä rangaistuksia mistään. Sehän on se voittava konsepti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan olen erittäin motivoitunut työhöni.
Kohtaan lapsia iloisen lämpimästi, mutta ryhmässäni on tiukka kuri. Lapset tulevat halaamaan minua vanhanaikaisesta kurista huolimatta - ja ehkä myös sen takia.
Mitä tarkoittaa "vanhanaikainen kuri"? Minäkin olen kurin kannalla, mutta jos huuto on ainoa keino saavuttaa se kuri, niin silloin se huutaja ei ole erityisen taitava työssään. Kun aikuisella on auktoriteetti kohdallaan, ei tarvitse huutaa saavuttaakseen haluamaansa.
Huuto on tehokeino silloin jos rauhallinen puhe ei auta. Vaihtoehtoisesti tehokeinona voisi toki käyttää rangaistusten antamista, mutta koska se on kiellettyä niin usein ainoa vaihtoehto on huutaa.
Huuto toimii silloin, jos joku on vaarassa loukkaantua tai aikeissa satuttaa toista. Huudolla toivottavasti keskeytetään tapahtumassa oleva tilanne. Jos lapsi pitää saada toimimaan aikuisen haluamalla tavalla, niin kovin on heikot taidot, jos huuto on keinovalikoimissa.
Sitten on vielä näitä esimiehiä ja työkavereita, jotka huutaa alaisilleen tai työkavereilleen, kun varmaan heille itselleenkin on lapsena huudettu, kun muuta ei ole osattu.
Töistä saa potkut jos ei tottele pomoa. Tottelematonta lasta sen sijaan ei saa erottaa päiväkodista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan olen erittäin motivoitunut työhöni.
Kohtaan lapsia iloisen lämpimästi, mutta ryhmässäni on tiukka kuri. Lapset tulevat halaamaan minua vanhanaikaisesta kurista huolimatta - ja ehkä myös sen takia.
Mitä tarkoittaa "vanhanaikainen kuri"? Minäkin olen kurin kannalla, mutta jos huuto on ainoa keino saavuttaa se kuri, niin silloin se huutaja ei ole erityisen taitava työssään. Kun aikuisella on auktoriteetti kohdallaan, ei tarvitse huutaa saavuttaakseen haluamaansa.
Minäkin mietin, mitä "vanhanaikainen kuri" käytännössä tarkoittaa. Jäähylle joutumista, jos tekee väärin eikä tottele? Vai mitä?
Se, että on säännöt, uskalletaan torua lapsia sääntöjen rikkomisesta ja jos lapsi rikkoo sääntöjä niin seurauksena on puhuttelun lisäksi jäähy tai muu kuritus.
Vrt. moderni kasvatus missä keskitytään tunnetaitoihin, nepsypiirteisiin ja positiiviseen vahvistamiseen.
Entisaikaan uskallettiin myös fyysisesti rajoittaa lasta. Esimerkiksi tarttua kiinni tai pidellä sylissä.
Liian yksilöllisellä ja ylisanoittavalla kasvatuksella saadaan aikaan niitä romahtavia ja erityispalvelua vaativia koululaisia ja teinejä, jotka masentuvat herkästi vastoinkäymisistä ja kokevat toivottomuutta ihan tavallisesta elämän tylsyydestä.
Siinä tulee kierre, jossa lisätään kouluihin resursseja resurssin päälle ja miljoonien avustajien armada, kun voisi vaan sanoa sille hankalalle lapselle:
"Olet arvokas ja kiva, mutta en katsele pätkääkään rähjäämistä, karkailua tai tehtäville nyrpistelyä. Valitse lokeropaikalla istuminen tai toimintaan osallistuminen rauhallisesti."
Kas kummaa, ne nepsyt rauhoittuvat ja osallistuvat iloisina. Oppivat parhaimmillaan yhtä nopsaan kuin muutkin ja huomaavat, etteivät ole maailman napa.
T:kokemusta on