Lue keskustelun säännöt.
Tuo "100 l sahtia" elokuva ei naurata lainkaan
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Syvällisen vakavan draaman teko tuntuu olevan työn ja tuskan takana nykytekijöiltä. Aina on sotkettava jotain noloa pellehahmoa sekaan kuten Elämä on juhlassa. Siis se ajatus että tietynlainen junttimies on.loputtoman nolo ja pilkattava..voitaisko mennä tästä jo eteenpäin?
Naisista tehtiin nyt noloja joka on sinänsä uutta, pilkattiinko kuitenkaan mitään muuta kuin juomisenhimoa?
En kokenut, että naiset olisivat olleet noloja. Nehän olivat oman elämänsä naisia. Suomalaiset Thelma ja Louise. Traumatisoituneita, mutta menivät ja tekivät. Miehet olivat ihan statisteja tässä hommassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elokuvan nimi on harhaanjohtava... 1000 litraa eli kuutio sahtia olisi lähempänä totuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alkoholismia kuvaavan elokuvan pitäisi olla naurattava?
Miksi ei? Kyllä todella traagisille asioille voi myös nauraa.
Sitten on kuitenkin ihmisryhmiä ja identiteettejä joille ei saa nauraa tasan yhtään.
Jossain on päätetty että päihderiippuvaiset eivät kuulu näihin erityissuojeluksessa oleviin.
No se on makuasia, että mille naurettiin, addikteille vai addiktiolle.
Mulle tälläinen huumori sopii, mutta ilmeisesti monelle suomalaiselle tämä on hiukan liian arka aihe.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä elokuva, suomalaiseksi jopa erinomainen. Kävin katsomassa sen elokuvateatterissa, kuten moni muukin. Nauroin monta kertaa, ja pääroolien näyttelijät tekivät upeaa työtä. Elina Knihtilä hörppimässä sahtia tonkasta veneen kaaduttua ennen kuin raaski antaa tyhjän tonkan uimataidottomalle siskolleen kellukkeeksi on ehkä hauskin yksittäinen kohtaus suomalaisen alkoholistielokuvan historiassa. Juuri tuotahan se juopon elämä on.Itkettäisi, jos ei naurattaisi, tai sitten toisin päin.
Katsoin myös elokuvissa, ja kyllä nauratti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syvällisen vakavan draaman teko tuntuu olevan työn ja tuskan takana nykytekijöiltä. Aina on sotkettava jotain noloa pellehahmoa sekaan kuten Elämä on juhlassa. Siis se ajatus että tietynlainen junttimies on.loputtoman nolo ja pilkattava..voitaisko mennä tästä jo eteenpäin?
Naisista tehtiin nyt noloja joka on sinänsä uutta, pilkattiinko kuitenkaan mitään muuta kuin juomisenhimoa?
En kokenut, että naiset olisivat olleet noloja. Nehän olivat oman elämänsä naisia. Suomalaiset Thelma ja Louise. Traumatisoituneita, mutta menivät ja tekivät. Miehet olivat ihan statisteja tässä hommassa.
Menivät ja tekivät? Sahtia tekivät kyllä, olivat jämähtäneet kymmeniksi vuosiksi lapsuudenkotiinsa alkoholisti-isän naapuriin hyväksyntää kerjäämään. Mitä hienoa tuossa oli?
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alkoholismia kuvaavan elokuvan pitäisi olla naurattava?
Miksi ei? Kyllä todella traagisille asioille voi myös nauraa.
Sitten on kuitenkin ihmisryhmiä ja identiteettejä joille ei saa nauraa tasan yhtään.
Jossain on päätetty että päihderiippuvaiset eivät kuulu näihin erityissuojeluksessa oleviin.
No se on makuasia, että mille naurettiin, addikteille vai addiktiolle.
Mulle tälläinen huumori sopii, mutta ilmeisesti monelle suomalaiselle tämä on hiukan liian arka aihe.
Ilmesesti on. Oletko useinkin juossut yöpaita päälläsi pakkasyöhön, kun joku perheessä riehuu kirveen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alkoholismia kuvaavan elokuvan pitäisi olla naurattava?
Miksi ei? Kyllä todella traagisille asioille voi myös nauraa.
Sitten on kuitenkin ihmisryhmiä ja identiteettejä joille ei saa nauraa tasan yhtään.
Jossain on päätetty että päihderiippuvaiset eivät kuulu näihin erityissuojeluksessa oleviin.
Onhan se turvallisempaa nauraa tavalliselle normisuomalaisjuopolle kuin esim. lappalaisille a la Naima-Aslak ja Valkiapää. :) Se oli sitä hyvää huumoria ennen wanhaan.
Eihän se mitään hyvää huumoria ollut. Kiusallista saman toistoa. Perustui puhtaasti erilaisuuden pilkkaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Upeaa työtä? Lonka paskoo ripulia auton lavalle!
Ei eesTurhapuroissa menty näin alatyyliin
Ripuli on inhimillistä, vaikka sinä et paskoisi.
Hieno ja hyvin tehty elokuva. Knihtilä ja Lonka vetävät roolinsa erinomaisesti. He todella heittäytyvät rooliinsa ja ovat juuri niin rumia ja karuja kun pitää olla, että hommasta tulee uskottavaa. Ei olla kauniita ja hyvin käyttäytyviä naisia, vaan mennään sellaisina kun heidän maailmassaan täytyy. Hauskuus tulee siitä, että elokuvan tragikoomisuuteen lisätään vielä paikka paikoin ylimenevä absurdius. Mulla toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syvällisen vakavan draaman teko tuntuu olevan työn ja tuskan takana nykytekijöiltä. Aina on sotkettava jotain noloa pellehahmoa sekaan kuten Elämä on juhlassa. Siis se ajatus että tietynlainen junttimies on.loputtoman nolo ja pilkattava..voitaisko mennä tästä jo eteenpäin?
Naisista tehtiin nyt noloja joka on sinänsä uutta, pilkattiinko kuitenkaan mitään muuta kuin juomisenhimoa?
En kokenut, että naiset olisivat olleet noloja. Nehän olivat oman elämänsä naisia. Suomalaiset Thelma ja Louise. Traumatisoituneita, mutta menivät ja tekivät. Miehet olivat ihan statisteja tässä hommassa.
Menivät ja tekivät? Sahtia tekivät kyllä, olivat jämähtäneet kymmeniksi vuosiksi lapsuudenkotiinsa alkoholisti-isän naapuriin hyväksyntää kerjäämään. Mitä hienoa tuossa oli?
-ohis
No ei mitään erityisen HIENOA. Tämähän oli sellainen oodi taviksille. Ehkä se oli hienoa, että päättivät jeesata siskoaan, tuli mitä tuli, ja siinä rysäyksessä meni myös elämä uusiksi. Alkoholistimpi jäi, ja traumastaan päässyt lähti. Se oli ihan hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alkoholismia kuvaavan elokuvan pitäisi olla naurattava?
Miksi ei? Kyllä todella traagisille asioille voi myös nauraa.
Sitten on kuitenkin ihmisryhmiä ja identiteettejä joille ei saa nauraa tasan yhtään.
Jossain on päätetty että päihderiippuvaiset eivät kuulu näihin erityissuojeluksessa oleviin.
No se on makuasia, että mille naurettiin, addikteille vai addiktiolle.
Mulle tälläinen huumori sopii, mutta ilmeisesti monelle suomalaiselle tämä on hiukan liian arka aihe.
Ilmesesti on. Oletko useinkin juossut yöpaita päälläsi pakkasyöhön, kun joku perheessä riehuu kirveen kanssa?
Omat traumat kannattaa käsitellä terapiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elokuva oli lähinnä surullinen. Siksi tämä vuoden huumoripläjäys intoilu tuntuu omituiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syvällisen vakavan draaman teko tuntuu olevan työn ja tuskan takana nykytekijöiltä. Aina on sotkettava jotain noloa pellehahmoa sekaan kuten Elämä on juhlassa. Siis se ajatus että tietynlainen junttimies on.loputtoman nolo ja pilkattava..voitaisko mennä tästä jo eteenpäin?
Naisista tehtiin nyt noloja joka on sinänsä uutta, pilkattiinko kuitenkaan mitään muuta kuin juomisenhimoa?
En kokenut, että naiset olisivat olleet noloja. Nehän olivat oman elämänsä naisia. Suomalaiset Thelma ja Louise. Traumatisoituneita, mutta menivät ja tekivät. Miehet olivat ihan statisteja tässä hommassa.
Menivät ja tekivät? Sahtia tekivät kyllä, olivat jämähtäneet kymmeniksi vuosiksi lapsuudenkotiinsa alkoholisti-isän naapuriin hyväksyntää kerjäämään. Mitä hienoa tuossa oli?
-ohis
Pitääkö elokuvissa kerrottavien asioiden olla hienoja, että niistä voi kertoa. Tässä elokuvassa kerrottiin tällainen tarina, joka ei ole kaunis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alkoholismia kuvaavan elokuvan pitäisi olla naurattava?
Miksi ei? Kyllä todella traagisille asioille voi myös nauraa.
Sitten on kuitenkin ihmisryhmiä ja identiteettejä joille ei saa nauraa tasan yhtään.
Jossain on päätetty että päihderiippuvaiset eivät kuulu näihin erityissuojeluksessa oleviin.
No se on makuasia, että mille naurettiin, addikteille vai addiktiolle.
Mulle tälläinen huumori sopii, mutta ilmeisesti monelle suomalaiselle tämä on hiukan liian arka aihe.
Ilmesesti on. Oletko useinkin juossut yöpaita päälläsi pakkasyöhön, kun joku perheessä riehuu kirveen kanssa?
En onneksi ole, ja otan osaa, jos sinä olet.
Se ei silti tarkoita, ettei minun taustastani löydy tragediaa. En jaksa siitä koko elämäkseni uhriutua, enkä vaadi että sen vuoksi kaikkien muiden ihmisten pitäisi olla naama peruslukemilla ja kusi sukassa. Mielestäni huumori on ihan hyvä keino käsitellä traumaattisia asioita. Huumori kukkii usein sopivaisuuden rajoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alkoholismia kuvaavan elokuvan pitäisi olla naurattava?
Miksi ei? Kyllä todella traagisille asioille voi myös nauraa.
Sitten on kuitenkin ihmisryhmiä ja identiteettejä joille ei saa nauraa tasan yhtään.
Jossain on päätetty että päihderiippuvaiset eivät kuulu näihin erityissuojeluksessa oleviin.
No se on makuasia, että mille naurettiin, addikteille vai addiktiolle.
Mulle tälläinen huumori sopii, mutta ilmeisesti monelle suomalaiselle tämä on hiukan liian arka aihe.
Ilmesesti on. Oletko useinkin juossut yöpaita päälläsi pakkasyöhön, kun joku perheessä riehuu kirveen kanssa?
Millainen trauma on, jos nauraa muiden onnettomuudelle ja vaikeuksilla?
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Tämä elokuva oli hyvä, sekä nauratti ja itketti minua. Ainostaan nämä kakka-asiat olisi voinut jäädä pois. Onkohan tämä nyt joku uusi juttu, Mummola elokuvakin oli hauska mutta siihenkin piti kakkakohtaus saada.
Olen ihan satavarma että perä reikä ja kaikki mikä siihen liittyy kuuluu johonkin agenda juttuun. Norminpurkuun vaikka.
Sitä ei kerrota mitä tällä tavoitellaan.
Kaikki huumori ei toimi kaikille. Osa tykkää putoushuumorista ja iskän puujalkavitseistä. Osa nauraa vähän karheammille jutuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alkoholismia kuvaavan elokuvan pitäisi olla naurattava?
Miksi ei? Kyllä todella traagisille asioille voi myös nauraa.
Sitten on kuitenkin ihmisryhmiä ja identiteettejä joille ei saa nauraa tasan yhtään.
Jossain on päätetty että päihderiippuvaiset eivät kuulu näihin erityissuojeluksessa oleviin.
No se on makuasia, että mille naurettiin, addikteille vai addiktiolle.
Mulle tälläinen huumori sopii, mutta ilmeisesti monelle suomalaiselle tämä on hiukan liian arka aihe.
Ilmesesti on. Oletko useinkin juossut yöpaita päälläsi pakkasyöhön
Millainen trauma on, jos nauraa muiden onnettomuudelle ja vaikeuksilla?
-ohis
🤦 Hohhoijjaa.
Kerrankin hyvä kotimainen elokuva. Näyttelijät ihan huippuja.
Onhan se turvallisempaa nauraa tavalliselle normisuomalaisjuopolle kuin esim. lappalaisille a la Naima-Aslak ja Valkiapää. :) Se oli sitä hyvää huumoria ennen wanhaan.