Tuleeko lapsista sekopäitä ja hirviöitä nykykasvatuksella?

Kyllä. Liian lepsua, kun samalla katsovat väkivaltavideoita ja pelejä netissä. 

Lapsia ei enää kunnioiteta arvostamaan hyviä arvoja. Vapaasti kasvavat. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Liian lepsua, kun samalla katsovat väkivaltavideoita ja pelejä netissä. 

Lapsia ei enää kunnioiteta arvostamaan hyviä arvoja. Vapaasti kasvavat. 

Ei ole enää mitään hyviä yhteisiä arvoja. Vanhat arvot, kuten vanhempien ja opettajien totteleminen, on pääosin hylätty.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata lisääntyä jos ei osaa kasvattaa. Moni aikuinenkin käyttäytyy kuin vauva, varsinkin kännissä.

..Tai oudosta kulttuurista !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etenkin perheen ainoat lapset kasvatetaan kuin jotkut kuninkaalliset, vanhemmat konttaa näiden lasten toiveiden edessä. Ensin annetaan joku ruhtinaallinen nimi, synttäreille kutsutaan koko suku ja tuttavapiiri, lahjoja tulee vuori, kaksivuotias saa itse valita vaatteensa ja ruokansa, kelpaisko tämä vai tämä vai tämä.  Kaikki mahdolliset tekniset vempaimet lapsen käytössä taaperosta alkaen. Koko perheen elämä pyörii tämä keisarillisen korkeuden edessä. Lapsi pitäisi sopeuttaa perheen elämään eikä päin vastoin.  Kouluissa näitä ihmeyksilöitä on nykyään pilvin pimein, ongelmatilanteissa vanhemmat haastavat koulun ja opettajat oikeuteen. 

Kiinassa oli näitä pikkuisia keisareita yhden lapsen politiikan seurauksena. Nyt siellä hankitaan KOIRA ja mennään yhdessä kauneusleikkauksiin😳

Onko koirillekin kauneusleikkauksia !

Takajaloista kiinni ja takankylkeen, oppii olemaan !

Nykykasvatuksella kasvaa terveän itsetunnon omaavia lapsia, jotka ovat tottuneet kunnioittavaan käytökseen jo lapsesta saakka. Nykylapset ovat ratkaista riistiriitoja, kuvata omia tunteitaan ja tunnistaa omia ja muiden tunteita vaikeissa tilanteissa. 

Itse olen myös "syyllistynyt" pienen lapsen kyselykulttuuriin. Olen saattanut lapselle sanoa esim.  mennäänkö ulos? Laitatko sukat jalkaan? Tuletko sisään?

Itselläni kyse on ollut lähinnä kohteliaasta puhetavasta lasta kohtaan, ei komentavasta. Jos lapsi on sitten todennut että en tule sisään sit on keskusteltu, että miksi ei tule. Lopputulos on kyllä ollut aina aikuisen päätöksen mukainen, joskus se aikuisenkin pää on kääntynyt kun lapsi on antanut hyvät perusteet vaihtoehtoiselle toimintavalle. 

Muutamat häiriköt toki esim. uutisissa antaa huonoa kuvaa ja huonosti voivat ovat erittäin huonosti voivia, mutta pääosin lapsista on tulossa paljon vanhempiaan fiksumpia ihmisiä, onneksi näin :). 

Tulee jos selviävät aikuisuuten asti hengissä. Sen lisäksi että aikuiset ei uskalla kasvattaa lapsiaan he eivät nykyään edes huomioi lapsiaan yhtään, tuijottavat vain kännykkäänsä eivätkä puhu lapselleen mitään. Jos lapsi itkee niin hänen huomionsa ohjataan kännykkään ja lapsista tulee ruutuaddikteja jo ennen kun ovat edes kouluun päässeet. 

Mahtaako ylimenevä paapominen näkyä sitten paapotun oman lapsen kasvatuksessa vai ajatteleeko enemmän itsensä kannalta? Hmm.

Vierailija kirjoitti:

Nykykasvatuksella kasvaa terveän itsetunnon omaavia lapsia, jotka ovat tottuneet kunnioittavaan käytökseen jo lapsesta saakka. Nykylapset ovat ratkaista riistiriitoja, kuvata omia tunteitaan ja tunnistaa omia ja muiden tunteita vaikeissa tilanteissa. 

Itse olen myös "syyllistynyt" pienen lapsen kyselykulttuuriin. Olen saattanut lapselle sanoa esim.  mennäänkö ulos? Laitatko sukat jalkaan? Tuletko sisään?

Itselläni kyse on ollut lähinnä kohteliaasta puhetavasta lasta kohtaan, ei komentavasta. Jos lapsi on sitten todennut että en tule sisään sit on keskusteltu, että miksi ei tule. Lopputulos on kyllä ollut aina aikuisen päätöksen mukainen, joskus se aikuisenkin pää on kääntynyt kun lapsi on antanut hyvät perusteet vaihtoehtoiselle toimintavalle. 

Muutamat häiriköt toki esim. uutisissa antaa huonoa kuvaa ja huonosti voivat ovat erittäin huonosti voivia, mutta pääosin lapsista on tulossa paljon vanhempiaan fiksumpia ihmisiä, onneksi näin :). 

Kun lapsuus menee kaaoksen puitteissa missä pahimmastakaan p*rseilystä ei tule rangaistusta ja kaikki kuitataan tunnepuheella, niin missä kohtaa se fiksuuntuminen sitten tapahtuu? Silloin kun lapsi tulee aikuiseksi ja muuttaa omilleen?

Suurin osa lapsista ja nuorista käyttäytyy edelleenkin fiksusti ja heidät on kasvatettu , mutta valitettavasti on selkeästi lisääntynyt se joukko, joilla ei ole mitään rajoja kotona eikä mitään velvollisuuksia, pelkät oikeudet ja saavat tulla ja mennä, miten haluavat. Tämä näkyy sitten myös päivähoidossa ja kouluissa, pienillä yleensä raivokohtauksina, kun kielletään ja isommilla röyhkeänä, ketään kunnioittamattomana  ja osalla myös väkivaltaisena käyttäytymisenä. Yli 30 vuoden opettajakokemuksella nähtyä. 

Vierailija kirjoitti:

Tulee jos selviävät aikuisuuten asti hengissä. Sen lisäksi että aikuiset ei uskalla kasvattaa lapsiaan he eivät nykyään edes huomioi lapsiaan yhtään, tuijottavat vain kännykkäänsä eivätkä puhu lapselleen mitään. Jos lapsi itkee niin hänen huomionsa ohjataan kännykkään ja lapsista tulee ruutuaddikteja jo ennen kun ovat edes kouluun päässeet. 

Vielä joskus 10 vuotta sitten oli käytäntönä, että häiriköivä lapsi vietiin jäähylle. Mutta sitten jäähyistä tehtiin lasun paikka ja siksi ei enää ole muita keinoja lapsen rauhoittamiseen kuin se, että lapselle annetaan ruutu naaman eteen.

Vierailija kirjoitti:

persujen pennut käyttävät eniten huumeita sekä muitakin aineita... 

Vassareiden

Meillä kysellään, mutta sellaisissa tilanteissa, missä lapsella on oikeasti päätösvaltaa;

Mikä elokuva katsotaan? Syötkö makaronia vai spagettia? Haluatko suihkun vai ammeen? Laitatko sinisen vai keltaisen takin?

Sen lisäksi on asioita, mistä ei kysellä, koska lapsi ei niistä päätä. 

Olen hyvin läheltä nähnyt tällaisen vapaakasvatuksen tuotoksen, kun on perustarpeista lähtien kysytty, haluatko tehdä. Lapsi on siitä asti saanut päättää, kun on oppinut sanomaan ei ja joo. Kun mielivaltaisesti ilman johdonmukaisuutta on sitten yhtäkkiä kiellettykin ja lapsi saanut siitä raivarin, koska pienen käsitys ei riitä ymmärtämään. Kun ei ole ollut sääntöjä tai rangaistuksia, pelkkiä kehuja kehun perään. Kuinka lapsi kokee kaiken seurauksena, että hänestä ei välitetä, häntä ei rakasteta. Kuinka lopulta kaikki syyttävät lasta hänen käytöksestään ja lapsi kärsii.

Onkin hyvä, että syntyvyys alenee. Vähemmän pieleen mennyttä vanhemmuutta ja perheväkivaltaa.

Valitettavasti taitamattomat lisääntyvät eniten...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykykasvatuksella kasvaa terveän itsetunnon omaavia lapsia, jotka ovat tottuneet kunnioittavaan käytökseen jo lapsesta saakka. Nykylapset ovat ratkaista riistiriitoja, kuvata omia tunteitaan ja tunnistaa omia ja muiden tunteita vaikeissa tilanteissa. 

Itse olen myös "syyllistynyt" pienen lapsen kyselykulttuuriin. Olen saattanut lapselle sanoa esim.  mennäänkö ulos? Laitatko sukat jalkaan? Tuletko sisään?

Itselläni kyse on ollut lähinnä kohteliaasta puhetavasta lasta kohtaan, ei komentavasta. Jos lapsi on sitten todennut että en tule sisään sit on keskusteltu, että miksi ei tule. Lopputulos on kyllä ollut aina aikuisen päätöksen mukainen, joskus se aikuisenkin pää on kääntynyt kun lapsi on antanut hyvät perusteet vaihtoehtoiselle toimintavalle. 

Muutamat häiriköt toki esim. uutisissa antaa huonoa kuvaa ja huonosti voivat ovat erittäin huonosti voivia, mutta pä

Noh ainakin ympärillä olevat lapset ovat kyllä rangaistuksia saaneet ja aikuiset ovat komentaneetkin, jos tarve vaatii. Omalle lapselle ihan keskustelu riittää useimmiten ymmärtämään, että jos oma käytös ei ole toivottavaa ja jos jotain on tehnyt väärin. Lapsen kaverit toki ovat joskus aiheuttaneet hämmentäviä tilanteita kun eivät heti ole yhdestä "käskystä" totelleet vaan kertoneet omia "mielipiteitään" esim. en lähde vielä kotiin, mulla on kotiintuloaika vasta klo 20. Tässä sitten olen selittänyt 1 -2. luokkalaiselle, että meillä alkaa iltatoimet nyt ja kotiin on mentävä. Itse lapsena aina tottelin kerrasta aikuista ja aikuisia välteltiin parhaamme mukaan, tänä päivänä lapset ovat paljon luonnollisemmin aikuisten kanssa ja sellainen sotilaskuri on vanhaa maailmaa.  Asiat selviävät lasten kanssa useimmiten keskustelemalla, ei huutamalla ja mesoamalla.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykykasvatuksella kasvaa terveän itsetunnon omaavia lapsia, jotka ovat tottuneet kunnioittavaan käytökseen jo lapsesta saakka. Nykylapset ovat ratkaista riistiriitoja, kuvata omia tunteitaan ja tunnistaa omia ja muiden tunteita vaikeissa tilanteissa. 

Itse olen myös "syyllistynyt" pienen lapsen kyselykulttuuriin. Olen saattanut lapselle sanoa esim.  mennäänkö ulos? Laitatko sukat jalkaan? Tuletko sisään?

Itselläni kyse on ollut lähinnä kohteliaasta puhetavasta lasta kohtaan, ei komentavasta. Jos lapsi on sitten todennut että en tule sisään sit on keskusteltu, että miksi ei tule. Lopputulos on kyllä ollut aina aikuisen päätöksen mukainen, joskus se aikuisenkin pää on kääntynyt kun lapsi on antanut hyvät perusteet vaihtoehtoiselle toimintavalle. 

Muutamat häiriköt toki esim. uutisissa antaa huonoa kuvaa ja huono

tänä päivänä lapset ovat paljon luonnollisemmin aikuisten kanssa ja sellainen sotilaskuri on vanhaa maailmaa.  Asiat selviävät lasten kanssa useimmiten keskustelemalla, ei huutamalla ja mesoamalla.  

Paitsi sitten eivät selviäkään, ja aikuiset ovat voimattomia siinä tilanteessa, koska sotilaskuria ei saa käyttää. Kaikkein eniten ongelmia on tarhoissa ja kouluissa, missä ei todellakaan ole aikaa neuvotella jokaisen lapsen kanssa erikseen.

Tässäkin keskustelussa on noussut esiin, että on pahasta jos lapsi saa vaikka itse valita mitkä vaatteet laittaa päälle. Mitä pahaa siinä on edes taaperon kohdalla? Itse ainakin annan parivuotiaani itse valita aamuisin kaapista paidan, housut ja sukat. Yleensä valitsee Pipsa Possu -paidan ja jotkin eläinkuvioiset housut yksiväristen sijaan. 

Alpha-sukupolven sanotaan olean (äly)laitteiden kasvattama. 

https://www.mll.fi/aihe/vakavaa-asiaa-alpha-sukupolvesta/

Onko kuitenkaan ainoa syy? 

Ipad syliin vauvalle

Kännyköt lapsille

Ei ruutuaikaa

Ei kirjojen lukemista

Ei vaatimista

Ei liikuntaa

Ei päivänvaloa

Vapea ja nuuskaa

Opettajien syyttämistä omista kasvatusvirheistä

Hankitaan lapsia vaikka ei ole varaa niihin

Mikä voisi mennä pieleen??