Pienten lasten uupunut äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienten lasten kotona olevana äitinä ei ole kiirettä ja siksi lasten kanssa olemisesta pystyy nauttimaan. Kiire ja väsymys tappaa kaiken lumouksen lasten kanssa olemisesta.

Olen ammatiltani opettaja, mutta jäin kotiin hoitamaan lapsiani 90-luvulla. Se oli hienoa aikaa. Työssäkäyvä pienten lasten äiti antaa energiansa työnantajalle, perheelle jää rippeet. Kun nuorin täytti kolme, palasin työelämään.

Jos pienten lasten äiti haluaa nauttia äitiydestä, kannattaa harkita kotiin jäämistä muutamaksi vuodeksi. Itse tein niin, vaikka mies ei tienannut paljon. Ladalla ajettiin ja lomilla käytiin mummolassa, ei ulkomailla. Ei haitannut. Oli hienoa ja vapaata aikaa.

Isä voi jäädä koti-isiksi, jos haluaa. 

Niin, mutta kuten sanoin, jos nainen itse haluaa nauttia äitiydestään ja pysytellä lähellä lapsiaan heidän ollessaan pieniä, hänen kannattaa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi. Se on aika lajityypillinen juttu: tarve huolehtia omista "pennuista". Moni nainen lähtee töihin sydäntä särkien, taloudellisten syiden pakottamana.

Vierailija kirjoitti:

Missä lasten isä on? Eikö häntä ole olemassakaan?

Hei, sinun uupumuksesi on lastesi ainoa lapsuus. Minkä ikäiset lapset sinulle kelpaisivat? Luuletko että elämäsi on yhtään sen helpompaa kun he ovat kymmenvuotiaita, teinejä tai aikuisia?

Hei vaan sinullekin. Minulla on 21v ja 19v lapset, eli sama kahden vuoden ikäero kuin ap:lla. En luule vaan tiedän, että elämä on helpompaa, kun he ovat 10v, teinejä ja nyt aikuisia. 2v ja 4v oli raskainta aikaa vielä jonkin aikaa. En enää tarkkaan muista miten pitkään kesti, mutta varmaan suunnilleen siihen asti, kun nuorempi oli 4v, koska silloin halusin taas uuden lapsen kaikesta huolimatta, ja aloin aika pian odottaa kolmatta. Ap:lle sanon vaan sen, että vaikka päivät tuntuu pitkiltä ja aina on vaan sitä samaa, niin äkkiä se aika lopulta menee. Ole armollinen ja näin jälkikäteen kukaan ei muista esim. sitä, että onko aina siivottu kuten ennen lapsia, onko ruoka alusta asti tehtyä vai valmisruokaa, yms. Vähän myöhemmin tuo 2v ikäero on lapsille kiva ja pikkulapsiaika ihan tosi pieni aika koko elämässä. Koko elämässään heillä on kuitenkin toisensa, ja arvostavat varmasti jossain vaiheessa. 

Älä multitaskaa, se uuvuttaa ja koet kuormittuvasi pienistäkin asioista. Kun olet lasten kanssa, ole lasten kanssa. Älä siivoa samalla, älä laita ruokaa, älä katso puhelinta. Isä voi sillä aikaa hoitaa muita asioita, kuten pyykkäystä ja tiskausta. Sitten voitte vaihtaa esim 30min välein. Ja sama juttu, kun sinä esim siivoat niin silloin lapset saavat huomiota isältä ja se on ihan ok sanoa että näytäpä isälle, äidillä on nyt toinen homma kesken.

Ja muista että päivät ovat lasten kanssa pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Kohta se pikkulapsiaika on ohi ja on helpompaa

Rentoudut ja palaudut vuorotellen puolison kanssa.

Jossain vaiheessa pikkulapsiarkea lopetin kaikki kotityöt klo 18.00. En tiskannut, pessyt pyykkiä tai siivonnut. Istuin sohvalle ja tein mitä tein, neuloin, katsoin televisiota tai kirjoitin, ehkä pelattiin lasten kanssa jotain, tai leikittiin. Toki lasten iltatoimet hoidettiin. Rauhoitin illat siis myös omalta kohdaltani. Välillä kämppä oli kaaoksessa, mutta mitään peruuttamatonta vahinkoa ei tapahtunut. 

Itsellä auttanut paljon se, että jollakin tavoin hyväksyy jatkuvan sotkun/hallitun kaaoksen pikkulapsivaiheeseen kuuluvaksi asiaksi. Lasten luovuus kukkii usein kaaoksessa ja leikkeihin kuuluu olennaisena osana tavaroiden levittäminen, sekin kannattaa hyväksyä vain. Ja olla onnellinen, jos lapsi leikkii, koska silloin tietää että lapsi on terve ja kehittyy. 

Tässä tavaroiden levittämisessä ja muussa sotkemisessa on se hyvä puoli, että on jatkuvasti mahdollisuus YHDESSÄ lasten kanssa siivota ja opettaa samalla lapsille tärkeitä arjen hallinnan keinoja. 

- keksiä lasten leluille ja muille kodin tavaroille järkeviä paikkoja, opettaa lapsia viemään tavaroita paikoilleen. Jo 2v vie mielellään niitä paikoilleen, ja on onnellinen kun vanhempi kiittää suorituksesta. 4-v nauttii kun saa esim. pyyhkiä kostealla rätillä kodin pintoja yhdessä vanhemman kanssa. 

-pyykkien ripustaminen kannattaa myös tehdä yhdessä, lapsi ojentaa vaatteen ja vanhempi ripustaa narulle. Samalla voi antaa lapsen nimetä vaatteen tai kertoa kenen perheenjäsenen vaate kyseessä. Näin tavallisista tylsistä kotitöistä saa aikaan leikkejä, jolloin lapsi saa huomiota ja oppii tekemään kodin askareita ja samalla tulee huomaamatta siivottua kotia. 

-lasten kanssa kannattaa myös sisustaa ja kaunistaa kotia, esim. siivota pöytä ja laittaa yhdessä vaikka maljakkoon kukkia ja ihastella niitä ääneen samalla kun syödään välipalaa. 

Kannattaa ajatella myös niin, että mikään muu tehtävä/työ ei ole nyt merkityksellisempää ja tärkeämpää kuin omien lasten hoitaminen. Ja kaikki työ minkä lasten eteen tekee, palkitaan kyllä ajallaan!