Lue keskustelun säännöt.
Ekaluokkalaisen kouluaamut
Mitä tehdä, kun ekaluokkalainen lapsi ei tee aamuisin itsenäisesti lähes mitään ja koko ajan täytyy käskeä ja hoputtaa? Tämä on aivan hirveää ja olemme joka aamu myöhässä. Koulu alkaa yleensä 8:15.
Lapsi käy herättyään vessassa ja pesen hänen hampaansa (hammaslääkärin ohje, että aikuinen pesee). No sitten alkaa tämä joka-aamuinen hauskuus. Vaatteet on toki valittu edellisenä iltana. Sanon lapselle, että menehän pukemaan ja jätän hänet vaatteiden kanssa, hetken päästä kun menen katsomaan, niin hän vain istuskelee tai on alkanut puuhailla omiaan. Sama toistuu vaikka pukisi vaatteet silmieni alla esim. olohuoneessa. Jotta jotain tapahtuu, minun täytyy _koko ajan_ käskeä häntä "Noniin nyt pikkarit, sitten t-paita, Hei nyt housut, laita jo housut, huhuu housut päälle, sitten pitkähihainen, sukat"... olen ihan loppu ja pinna kiireellä aamuisin. Ja vanhemmat lapset jää ilman huomiota, kun täytyy koko ajan ohjata yhtä. Ja kyse ei ole siitä, ettei tämä ekaluokkalainen osaisi tehdä näitä juttuja. Vaan jostain syystä ei vain tee. Ei varmaan tarvii mainita, että sama toistuu eteisessä ulkovaatteiden kanssa. Aamupalalla saa myös hoputtaa, kun lapsi jää istuskelemaan ja katselemaan, eikä syöminen meinaa edetä millään. Sama vessassa, pöntölle voisi hyvin jäädä istumaan vaikka 15 minuutiksi.
Nyt oikeasti jotain toimivia keinoja?? Lopetanko kaiken ohjaamisen ja myöhästytään pari kertaa oikein kunnolla? Ehkä lapsi oppii, jos saa opettajan suunnalta palautteen?
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Näitä löytyy päiväkotimaailmastakin, mutta jo aivan pienet 1-vuotiaat voidaan opettaa toimimaan itse esim. pukemaan. Olen nähnyt tällaisia ryhmiä, mutta se riippuu aikuisista. Jos kotona aina passataan kaikissa asioissa, niin turha odottaa, että lapsi itsenäisesti tekisi mitään. Pitää opettaa omatoimisuutta ja itse tekemistä jo aivan pienestä lähtien!
Toivottavasti et ole päiväkotiammatrilsinen, vaan olet sivusta seurannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita kodin kaikki kellot etuaikaan. Kerrankin lapsi sitten luulee, et tulee taas lähdettyä liian myöhään kouluun mut onkin ajoissa siellä. Eihän se tiedä et kello on oikeasti 8, kun kotikellot näyttää jo 8:30.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ennen, hyvinä aikoona, oli toisi. Silloon ei hampaata pesty eikä lääkäriin menty ja kouluunki hihrettiin kova leivänpala eväsnä 39 ja asteen pakkaases kesät talavet ja suret uluvo. Mutta EI valitettu ja virrekki osattihin ulukua. Nykyänsä vaan teeveetä vaharatahan eikä lypsääkään osata ja salaatia syörään. Eikä kirkos käyrä.
Nii oli ja rippilahjaksi tekohampahat saatiin. Ei tarttenu hampaita hankata, ko veslassiin yöksi upotethin. Tupalämmin maitopulloki ehti siinä kouluun hiihtäissä sopivasti viiletä, samalla ko toiselta puolen perustaskusa lämmitti. Oli se parasta aikoo, saisivatpa nytkin siitä onnesta nauttia nämä nykyiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsella raudanpuute tai anemia? Se ainakin tekee aamuista hyvin tahmeita.
Ei, vaan älyn puute.
Voisitko mennä lenkille, tai keskity töihisi, tai mene kaltaistesi briljanttiaivoisten palstalle. Siellä saat kirjoitella ja vastailla kaltaisillesi, tai ehkä vain itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Sen kerran kun on vaikka luokalla retki ja bussi lähtee vaikka 8:15. Turha muistuttaa lasta. Jos myöhästyy, ilmoittaa vaan ajoissa opelle et on " sairaspäivä". No voi harmi, jäikö nyt retki välistä. Sen siitä saa kun hidastelee.
Aika julma tapa suhtautua lapsen ongelmaan. Ei kovni aikuismaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aivan samanlaista ekaluokkalaisen kanssa, melkein sanasta sanaan olisin voinut tämän aloituksen kirjoittaa itsekin. Meillä syynä on se, että lapsi on aamuisin puoliunessa eikä herää kunnolla ennen kuin ulkona vasta, vaikka siis kyllä nousee sängystä kun käsken jne. Hänen aivot on aamuisin ihan horteessa eikä toimi kunnossa, on kuin sumussa ja meinaa nukahdella pöntölle. Kun pääsee vihdoin jotenkin ulos kylmään ilmaan ja kävelee kouluun niin siinä matkalla vihdoin herää kunnolla ja on vireä vasta silloin. Ei auta aikaisemmin nukkumaan laittamiset tähän mitään, koska nukahtaa aina vasta klo 21 vaikka milloin laittaisi sänkyyn tai milloin herättäisi. Hänen rytmi on vain tuo.
Vähän auttaa kirkasvalolamppu ja äkkimakea aamupalalla (joka ei muuten ole kyllä suositeltavaa) ja nopeiden ja vauhdikkaiden videoiden katsominen kesken aamupalan (hän ei saa katsoa mitään ruutua muulloin kuin aamulla). Eli tällaiset shokkikeinot, jotka herättää aivot horteesta. Sitten lapsi pystyy toimimaan vähän paremmin.
Kuulostaa raskaalta. Miten eskarivuosi sujui? Eihän tuo nyt ihan ok ole, että vielä ekaluokkalaista pitää ohjelmaa erikseen joka vaatekappaleen kohdalla. Voisiko olla joku syy, että lapsi ei haluaisi mennä kouluun? Tuli vaan mieleen.
Omalla ekaluokkalaisella tuntuu olevan aamuisin kiire kouluun, haluaa ehtiä nähdä kavereita pihalla ennen tuntien alkamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa siltä ettei lapsi ole saanut ikätasoista vastuuta. Ei kai sillä kiire ole, kun ylempi taho (äiti) huolehtii ja kantaa vastuun vieressä. Eikös se ole aika normaalia, että lapsi olisi itse huolissaan myöhästymisestä tai pitäisi sitä nolona tai mokaamisena. Olen itse jankannut lapsille syyt miksi äiti ei voi vaan myöhästyä töistä ja syy on se, että loppuu rahan tulo tähän perheeseen, jos jatkuvasti on myöhässä. Esimerkin voima, että huomaa asian olevan tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on TÄYSIN normaalia ekaluokkalaisen käytöstä. Totta kai tuon ikäinen tarvitsee vanhempien ohjausta kaikessa tuollaisessa.
No ei kyllä ole, normikoululaisen pitäisi kyllä jo osata oikea itse ilman sen kummempia ohjeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tuollaista aamuisin. Lapsi ekalla. Lapsen mielestä koulussa on tosi tylsää, kun osaa kaiken mitä siellä opetetaan (mikä on siis totta, mitään uutta siellä ei hänelle ole eikä opittavaa). Joten hän ei ymmärrä miksi hänen pitäisi mennä kouluun, kun siellä ei ole mitään hänelle. Joten hidastelee kotona jottei joutuisi sinne tylsistymään. Sitten jos joskus siellä on joku erikoispäivä tai retki tms, missä on hänelle jotain uudenlaista tai opittavaa niin hän on nopea aamulla kyllä. Lapsi opetteli jo ennen eskaria isosiskonsa kirjoista ekan luokan oppimäärän, niin ymmärränhän minä sen, että tylsää sitten on.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuollaista aamuisin. Lapsi ekalla. Lapsen mielestä koulussa on tosi tylsää, kun osaa kaiken mitä siellä opetetaan (mikä on siis totta, mitään uutta siellä ei hänelle ole eikä opittavaa). Joten hän ei ymmärrä miksi hänen pitäisi mennä kouluun, kun siellä ei ole mitään hänelle. Joten hidastelee kotona jottei joutuisi sinne tylsistymään. Sitten jos joskus siellä on joku erikoispäivä tai retki tms, missä on hänelle jotain uudenlaista tai opittavaa niin hän on nopea aamulla kyllä. Lapsi opetteli jo ennen eskaria isosiskonsa kirjoista ekan luokan oppimäärän, niin ymmärränhän minä sen, että tylsää sitten on.
No voi hohhoijaa. Eipä ne ekaluokan lukemiset ja laskemisen kenellekään ole mitään suurta haastetta. Ekoilla luokilla tärkeintä onkin ryhmätaidot sekä just tuo oman toiminnanohjauksen kehittäminen. Senkin oppiminen, että aina ei voi tehdä vaan sitä mitä haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuollaista aamuisin. Lapsi ekalla. Lapsen mielestä koulussa on tosi tylsää, kun osaa kaiken mitä siellä opetetaan (mikä on siis totta, mitään uutta siellä ei hänelle ole eikä opittavaa). Joten hän ei ymmärrä miksi hänen pitäisi mennä kouluun, kun siellä ei ole mitään hänelle. Joten hidastelee kotona jottei joutuisi sinne tylsistymään. Sitten jos joskus siellä on joku erikoispäivä tai retki tms, missä on hänelle jotain uudenlaista tai opittavaa niin hän on nopea aamulla kyllä. Lapsi opetteli jo ennen eskaria isosiskonsa kirjoista ekan luokan oppimäärän, niin ymmärränhän minä sen, että tylsää sitten on.
No voi hohhoijaa. Eipä ne ekaluokan lukemiset ja laskemisen kenellekään ole mitään suurta haastetta. Ekoilla luokilla tärkeintä onkin ryhmätaidot sekä just tuo oman toiminnanohjauksen kehittäminen. Senkin oppiminen, että aina ei voi tehdä vaa
Enhän minä nyt sentään sellaista väittänyt, että koulu olisi lapselle jotenkin turha. Vaan kerroin vain miksi lapseni hidastelee aamuisin ja millaisena hän kokee koulun. Minun mielestä koulu on tärkeä ja siellä on opittavaa. Lapseni vain kokee asian eri tavalla, enkä minä sille mitään voi (yritykseni selittää koulun tärkeyttä kaikuu kuin kuuroille korville, koska lapsen mielestä hänen pitäisi olla jo tokalla oppimassa jotain uutta, jjotta koulussa olisi mitään järkeä). Ymmärrän kyllä miksi lapsestani tuntuu tältä, vaikka en välttämättä ole samaa mieltä hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on ekaluokkalainen ja tarvitsee vielä aikuisen tukea esim järjestyksessä. Joko sanot vaatekappale kerrallaan (ja autat vaikeimpien kanssa) tai kokeilkaa tarrapalkintoa? Lapselle ensin selkeä kuvallinen ohje missä järjestyksessä vaatteet puetaan, sitten ensin aikuisen kanssa harjoitellaan tekemään vaikka viikon ajan kuvaohjeen mukaan (pue ensin sukat sitten katso mikä vaatekappale tulee seuraavaksi). Ja sen jälkeen voi alkaa saada liimata tarran tarratauluun jos onnistuu vaikka joka toisen listasta pukemaan itsenäisesti. Lopulta oppii pukemaan kaikki vaatteet itse seuraten kuvaohjetta. Lisäksi lapsi kannattaa laittaa aiemmin nukkumaan jos on aamuisin väsynyt.
Normaalisti kehittynyt lapsi harjoittelee tätä pukeutumisen taitoa siinä 3-vuotiaana. Oma lapseni, jonka kehitys poikkeaa ikätasosta, harjoittelee tätä nyt koululaisena.
Ap:lle vinkki:
Sopikaa lapsen kanssa illalla, että seuraavana päivänä vanhemmat eivät puutu ja hän saa itse yrittää tehdä aamutoimet. Tehkää yhdessä lista joko sanallinen tai kuvallinen (lukeeko?), jotta muistaa syödä aamupalan. Anna sinä aamuna myös pestä hampaat itse vaikka kuinka on suositeltu näin, iltapesu on kuitenkin tärkeämpi. Puhelimeen saa timerin, johon voit lauttaa esim. 40 min ajan lapselle näkyviin.
Sitten myöhästyy jos myöhästyy ja opelle aamulla viesti, että tällaista asiaa harjoiteltiin. Ekaluokkalaisen opet ymmärtää kyllä. Lapsi saattaa motivoitua toimimaan ihan itse kun pysytte taka-alalla. Ja yksi pieleen mennyt aamu ei maailmaa kaada.
Voi myös olla järkevää, ettei herätä aikaisin, jotta vapaalle leikille ei jää aikaa ja saa aamutoimet tehtyä suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna myöhästyä kunnolla. Sovi opettajan kanssa etukäteen, että hän reagoi jotenkin tähän.
No just, kunnon suomalainen neuvo. Kyllähän nyt lapsen on itsenäisyyttävä tai itkettävä ja itsenäistyttävä.
Vanhempi auttaa lasta niin kauan kuin lapsi tarvitsee apua. Ei lapset tule millään takuulla että ekaluokkalaisena toimii sitten itsenäisesti. Ei kaikki osaa, entä jos olisi erityislapsi? Kyllä sinun nyt vaan on autettava ja kannatettava. Sinun aamusi ovat nyt tällaisia. Vuosien päästä sitten erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuollaista aamuisin. Lapsi ekalla. Lapsen mielestä koulussa on tosi tylsää, kun osaa kaiken mitä siellä opetetaan (mikä on siis totta, mitään uutta siellä ei hänelle ole eikä opittavaa). Joten hän ei ymmärrä miksi hänen pitäisi mennä kouluun, kun siellä ei ole mitään hänelle. Joten hidastelee kotona jottei joutuisi sinne tylsistymään. Sitten jos joskus siellä on joku erikoispäivä tai retki tms, missä on hänelle jotain uudenlaista tai opittavaa niin hän on nopea aamulla kyllä. Lapsi opetteli jo ennen eskaria isosiskonsa kirjoista ekan luokan oppimäärän, niin ymmärränhän minä sen, että tylsää sitten on.
No voi hohhoijaa. Eipä ne ekaluokan lukemiset ja laskemisen kenellekään ole mitään suurta haastetta. Ekoilla luokilla tärkeintä onkin ryhmätaidot sekä just tuo oman toiminnanohjauksen kehittäm
Enhän minä nyt sentään sellaista väittänyt, että koulu olisi lapselle jotenkin turha. Vaan kerroin vain miksi lapseni hidastelee aamuisin ja millaisena hän kokee koulun. Minun mielestä koulu on tärkeä ja siellä on opittavaa. Lapseni vain kokee asian eri tavalla, enkä minä sille mitään voi (yritykseni selittää koulun tärkeyttä kaikuu kuin kuuroille korville, koska lapsen mielestä hänen pitäisi olla jo tokalla oppimassa jotain uutta, jjotta koulussa olisi mitään järkeä). Ymmärrän kyllä miksi lapsestani tuntuu tältä, vaikka en välttämättä ole samaa mieltä hänen kanssaan.
Ei ole tullut mieleen kertoa lapselle, että tokaluokkalaisten kuuluu jo osata lähteä itsenäisemmin ilman jatkuvia kehotuksia joka aamu sinne kouluun? Ja että sinne tokaluokalle ei pääse jos ei ole ensin käynyt ekaluokkaa.
Meillä kuopuksella oli meno just samanlaista. Myös läksyjen teko sujui tyyliin " Ota nyt kynä, ja tuohon pistät sen vastauksen. Sen, minkä äsken mietittiin..." jne. Syytin itseäni, että on passattu pilalle ja isommat sisarukset muistelivat miten heidän oli pitänyt jo sitä ja tätä tehdä tuossa iässä. Miehen kanssa mietittiin, että ei tämä nyt ihan näinkään ole, koitettu vaatia samaa mitä toisiltakin sisaruksilta aikoinaan- mutta ei vaan tapahdu.
Luokanope sitten rupesi epäilemään adhd:ta ja testeissä se kävikin selkeästi ilmi. Älyä on yli keskitason, tieto siitä mitä pitäisi tehdä on olemassa, mutta kun se keskittyminen herpaantuu, niin ei vain voi mitään. Tuossa 2.-3. luokkalaisena alkoi myös saada kotona raivareita iltaisin, mistä kärsi sitten hyväntuulisena poikana jälkeenpäin kovasti. Syynä tietenkin ääretön skarppaus koulussa, että pysyisi työskentelyssä mukana ja välttäisi moitteet motorisesta levottomuudesta. Voin sanoa, että diagnoosi ja lääkitys oli helpotus. Muutamassa päivässä korjaantui tolalleen kaikki se, mitä vuosia ja vuosia oli yritetty kasvatuksella hoitaa. Pukeminen, läksyt ja syömiset alkoivat sujua, raivarit koulun jälkeen loppuivat. Koenumerot muuttuivat seiskasta ysiin.
Ja vielä nyt haluan sanoa, että ruutuaika oli hyvin minimissä ja kontrolloitua, mieluisissa liikunta- ja soittoharrastuksissa saattoi uppoutua tekemiseen hyvin intensiivisesti jopa tuntikausiksi. Ennen kouluikää ei olisi voinut kuvitellakaan, että tällä lapsella on keskittymishäiriö. Eikä se adhd pelkästään kasvatuksen puutteesta tai loputtomasta pelaamisesta johdu.
Mutta ap:lle ehdottomasti vinkiksi keskustella luokanopettajan kanssa tilanteesta. Jokainen lapsi on erilainen, ja adhdkin ilmenee lapsesta riippuen eri tavoin. Meillä aluksi juuri noin, miten aloituksessa kuvasit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna myöhästyä kunnolla. Sovi opettajan kanssa etukäteen, että hän reagoi jotenkin tähän.
No just, kunnon suomalainen neuvo. Kyllähän nyt lapsen on itsenäisyyttävä tai itkettävä ja itsenäistyttävä.
Vanhempi auttaa lasta niin kauan kuin lapsi tarvitsee apua. Ei lapset tule millään takuulla että ekaluokkalaisena toimii sitten itsenäisesti. Ei kaikki osaa, entä jos olisi erityislapsi? Kyllä sinun nyt vaan on autettava ja kannatettava. Sinun aamusi ovat nyt tällaisia. Vuosien päästä sitten erilaisia.
Tai sitten tilanne on edelleen sama kun lapsi on kolmannella luokalla, harjoittelee pukemista ja aamutoimia?
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä ettei lapsi ole saanut ikätasoista vastuuta. Ei kai sillä kiire ole, kun ylempi taho (äiti) huolehtii ja kantaa vastuun vieressä. Eikös se ole aika normaalia, että lapsi olisi itse huolissaan myöhästymisestä tai pitäisi sitä nolona tai mokaamisena. Olen itse jankannut lapsille syyt miksi äiti ei voi vaan myöhästyä töistä ja syy on se, että loppuu rahan tulo tähän perheeseen, jos jatkuvasti on myöhässä. Esimerkin voima, että huomaa asian olevan tärkeä.
Eri. Normaalille lapselle on normaalia oppia suurinpiirtein ikätasoisesti asioita. Perheessä voivat muut lapset olla ns. normaaleja ja yksi jumittaa, haaveilija, häslääjä jne. Jumittaminen ja asioista toiseen siirtymistilanteiden vaikeudet kuuluvat neurokirjolaisten ongelmiin hyvin usein. Usein ne ovat myös periytyviä piirteitä. Jääkö isä katsomaan telkkaria, ei kuule, ei näe, eikä huomaa, että pitäisi tehdä jotain muuta!? Tai unohtuiko äiti selaamaan puhelinta tms. Ei ole kyse lapsen laiskuudesta tai äidin lellimisestä ja huonosta kasvattamisesta. Hakekaa tietoa ja apua sekä itsenne, että lapsen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna myöhästyä kunnolla. Sovi opettajan kanssa etukäteen, että hän reagoi jotenkin tähän.
No just, kunnon suomalainen neuvo. Kyllähän nyt lapsen on itsenäisyyttävä tai itkettävä ja itsenäistyttävä.
Vanhempi auttaa lasta niin kauan kuin lapsi tarvitsee apua. Ei lapset tule millään takuulla että ekaluokkalaisena toimii sitten itsenäisesti. Ei kaikki osaa, entä jos olisi erityislapsi? Kyllä sinun nyt vaan on autettava ja kannatettava. Sinun aamusi ovat nyt tällaisia. Vuosien päästä sitten erilaisia.
Tai sitten tilanne on edelleen sama kun lapsi on kolmannella luokalla, harjoittelee pukemista ja aamutoimia?
Sitten harjoitellaan niitä vielä kolmannella luokalla. Siinä vaiheessa vanhemmat varmaan ovat hakeneet jo jotain apua.
Sen kerran kun on vaikka luokalla retki ja bussi lähtee vaikka 8:15. Turha muistuttaa lasta. Jos myöhästyy, ilmoittaa vaan ajoissa opelle et on " sairaspäivä". No voi harmi, jäikö nyt retki välistä. Sen siitä saa kun hidastelee.