Kumppanin koira yrittää näykkiä ja komentaa
Hei, ongelmana seurustelukumppanin (asumme eri taloudessa) koira jota pidän potentiaalisena vaarana etenkin pienimmälle lapselleni sekä puolison lapselle.
Itselläni ei ole koskaan ollut omia koiria, mutta jonkin verran olen niiden kanssa ollut kyllä elämän varrella tekemisissä ja nähnyt monenmoisia hännänheiluttajaa.
Haluaisin kysyä, olenko väärässä siinä että koira joka esimerkiksi ärähtää säikähtäessään lapsille, tai kun vahingossa tönäisen kevyesti sen makoillessa lattialla voi myös jossain vaiheessa oikeasti purra?
Koira on useaan kertaan suuttuessaan lähtenyt seuraamaan pakenevaa lasta hampaitaan näyttäen ja haukkuu samalla räksyttäen. Koiraa ei ole koulutettu millään tavalla, ja yllätys-yllätys se on tietysti pieni ja ollut varmasti tosi suloinen pallero pienenä...😅
Koira on myös usein murissut jos nukkuu sylissäni ja yritän siirtää sitä. Murisee myös tosi aggressiivisesti ja kovaäänisesti jos esimerkiksi yrittää katsoa jotain pientä takkua turkissa, tassua jos siinä on havunneulanen yms.
Puoliso ei pidä koiraa millään mittaa aggressiivisena, minun mielestäni se on räjähtävä aikapommi joka pitää lapsia ja minua lauman alimmaisena. Koira räksyttää sisällä vähän kaikesta, ulkona joillekin koirille, joillekin ei. Tosi rasittavaa kuunnella sitä, eikä kukaan puolison perheestä yritä tehdä haukkumiselle mitään, korkeintaan joskus kaapata koira syliin koska siinä ei yleensä hauku.
Koira ei ole enää ihan pentu, olisiko 6v, onkohan se ihan menetetty tapaus vai voiko sitä kouluttaa jotenkin? Miten minun pitäisi suhtautua sen uhitteluun itseäni tai lastani kohtaan? Uskotteko että se voisi purra?
Lisäyksenä, lapset eivät kiusaa koiraa. Seuraan lähes aina lasten puuhaa koiran lähellä. Lapseni myös arastelee toisinaan koiraa sen hyökkäilevän hampaidennäytön takia. Puoliso ei mielestäni hoida tarpeeksi koiran tarpeita, siis ulkoilun määrää (2x päivässä, joskus lyhyitä lenkkejä, joskus 45min kpl), ja koiran turkki ja hampaat pitäisi hoitaa. Se on usein takkuinen ja sillä on taatusti hampaissa ongelmia hammaskiven lisäksi. Nämä voisi varmaan myös tuoda aggressiivisuutta?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies joka antaa sun ja lasten pelätä kouluttamatonta koiraa. Melkosen helmen miehen oot löytäny!
Tämä tunkee koiran kotiin lapsineen, se on koiran koti. Olen tehnyt itse selväksi kaikille että tämä on myös koirani koti, jos ei kelpaa ei ole pakko tulla ja jos on tullut osaa varmaan uloskin
Öh, kai aina kuitenkin ihmiset on ihmisiä ja eläimet eläimiä? 😅 Siis ihmisten koti se on, ja koira on lemmikki, eikä niin päin että se on koiran koti ja ihmiset on sitten koiran valikoitavissa ketkä pääsevät sisään.
Tästä tulee ihan joku sketsi mieleen missä vieras tulee ja murre haistelee sopiiko vieraan tulla vai ajetaanko pois😅 Vieras hikikarpalot otsalla odottaa tuomiota mitä Murre valitsee😄
Nojoo, täältä on saanut kyllä hyviäkin näkemyksiä. Itse olen myös sitä mieltä, että puoliso suhtautuu leväperäisesti koiran käytökseen ja hoitoon, ja sitä olisi pitänyt kouluttaa tai pitäisi alkaa nyt kouluttamaan. Olen vaan tuudittautunut siihen, että omistajat kyllä tietää parhaiten mikä koiralle sopii tai millainen se on, mutta täältä olen nyt saanut vahvistusta epäilyilleni ettei tuo käytös ole hyväksyttävää ja esimerkiksi lenkkien määrä on liian vähäinen.
Ap
Miehesi on koiran omistaja, jos mies sallii koiran käytöksen eikä näe siinä mitään vikaa niin silloin se on ok.
Onhan silti lapsilla vakuutukset kunnossa?
Taas joku joutuu oleen äiti miehelleen ja kouluttaa sen koirakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koira suhtautuu suhun tismalleen yhtä välinpitämättömästi kuin mieskin.
Enemmän ajattelen että koiran hyvinvointiin suhtaudutaan liian välinpitämättömästi ja se voisi aiheuttaa käytöshäiriöitä. Kumpikaan ei sentään kuse kintuille et sinänsä hyvä lähtökohta😅
Ap
Huono mies ei pidä huolta koirastaan. Jätä se sika.
Kipeät hampaat voi aiheuttaa aggressiivisuutta. Pikkukoirilla voi myös olla polvivaivoja. Viekää eläinlääkäriin tutkimuksiin. Mies tuskin on koiran terveydestäkään huolehtinut. Mietipä, miten aurinkoinen itse olisit kivuissa. Koira ei osaa kertoa, mikä on vialla, vaan on ihmisten armoilla. Myös tuo haluttomuus liikkua lenkillä voi johtua kivusta.
Ap:n tilanne on vaikea, mutta ei millään muotoa toivoton. Ratkaisu voi löytyä yllättäen ja suunnalta, jota kukaan ei olisi osannut ennalta arvata. Tulee elävästi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Ap ei ymmärrä koirista hevon per settäkään. Odottaa että ne nyt on kuten hän toivoo. Ap on silloin jäänyt koiralle vieraaksi ja epäilyttäväksi. Jos se mahtuu syliin onko pientä rotua jota ei ole kasvatettu mutta joka on itsetietoinen?
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanne on vaikea, mutta ei millään muotoa toivoton. Ratkaisu voi löytyä yllättäen ja suunnalta, jota kukaan ei olisi osannut ennalta arvata. Tulee elävästi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihi
Löytisikö sinulta tuon keiton reseptiä?
Vierailija kirjoitti:
Nakki haulikon alapiipussa toimii näille.
Oi että se toimisi sullekin.
Vierailija kirjoitti:
Taas joku joutuu oleen äiti miehelleen ja kouluttaa sen koirakin.
Ei varmasti oo pakko. Ja penskat tietty yhtä pöljiä.
Pistä koiraa turpaan, oppiipahan olemaan, et kai anna rakin määrätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies joka antaa sun ja lasten pelätä kouluttamatonta koiraa. Melkosen helmen miehen oot löytäny!
Tämä tunkee koiran kotiin lapsineen, se on koiran koti. Olen tehnyt itse selväksi kaikille että tämä on myös koirani koti, jos ei kelpaa ei ole pakko tulla ja jos on tullut osaa varmaan uloskin
Öh, kai aina kuitenkin ihmiset on ihmisiä ja eläimet eläimiä? 😅 Siis ihmisten koti se on, ja koira on lemmikki, eikä niin päin että se on koiran koti ja ihmiset on sitten koiran valikoitavissa ketkä pääsevät sisään.
Tästä tulee ihan joku sketsi mieleen missä vieras tulee ja murre haistelee sopiiko vieraan tulla vai ajetaanko pois😅 Vieras hikikarpalot otsalla odottaa tuomiota mitä Murre valitsee😄
Nojoo, täältä on saanut kyllä hyviäkin näkemyksiä. Itse olen myö
Eläinlääkäri nyt ensin.
No, noista mun koulutusneuvoista ei tykätty tuolla ylhäällä, puhuin resurssienhallinnasta, mitä siis ammattilaiset käyttävät eläintenkoulutuksessa. Kumppanisi ei ole itsekään kouluttanut koiraa eli sitä ei ole kukaan millään lailla kouluttanut, ja se on kehittänyt omat keinonsa toimia. En usko, että se koira miestäkään tottele sen enempää eli on ihan oma pomonsa. Esimerkiksi tuo, kun viet sen ulos ja se alkaa rähjää ja vaatia sisälle lähtöä, niin sä viet sen sisälle. Eli vahvistat vain sen huonoa käytöstä. Kaikki, mitä teette sille koiralle, vain vahvistaa sen huonoa käytöstä. Se saa tahtonsa läpi käyttäytymällä huonosti. Siltä ei kukaan vaadi yhtään mitään, joten ei ihme, että se toimii niinkuin toimii, koska se on koulutettu ja opetettu siihen, että huonolla käytöksellä saa tahtonsa läpi. Se ei ole miehen perään, vaan sekin on koiran omaa vallankäyttöä, että sen pitää saada olla miehen luona. Pelkästään se, että ulos mennessä pitää kättä oven kahvalla eikä sano mitään, odottaa vain, että kun se koira istuu niin ovi vasta aukeaa, on ihan uskomattoman tehokasta koulutusta. Sama sisälle tultaessa. Sisälle ei tulla ennen kuin koira istuu. Odottat vain hiljaa, ja usko, se istuu lopulta, ilman käskyjä ilman rähjäämistä ja seuraavalla kerralla nopeammin. Sama ruokakupin kanssa. Odottaa niin kauan kunnes koira istuu ja antaa sitten vasta kupin. Ei käskyjä, ei puhetta, ei mitään toimintaa ennen kuin koira itse pudottaa takapuolen maahan. Se on passiivista koiralle toivotun käytöksen koulutusta, jolla vahvistetaan hyvää käytöstä, se on tehokasta ja eläinystävällistä, ja sen voi ulottaa kaikkeen yhteiseen toimintaan koiran kanssa. Ja siellä ulkona. Seiso ja odota, että se koira rähjää, että nyt sisälle. Sitten kun se rauhoittuu, lähette eri suuntaan ja kun olette sen lenkin tehneet, minkä sä olet päättänyt, palaatte sisälle. Ovi aukeaa, kun koira istuu ja pääsee vasta sisälle, ja sä olet oikeesti opettanut sille sen elämän ensimmäisen kerran, että se saavuttaa asioita vain hyvällä käytöksellä.
Kyllähän minulta tuo keittoresepti löytyy. Sitä on mummon lapsuudenajoista asti säilytetty sukumme pyhäinjäännöslippaassa.
Tässä oleva resepti on kyllä muokattu nykyaikaisen pienen perheen tarpeisiin. Alkuperäinen keitto tehtiin muuripadassa ja siihen meni useampi kappa perunoita ja neljä-viisi kulkukissaa nahkoineen, karvoineen, päineen ja häntineen.
Kissanlihakeitto
400 g kissan lihaa (lapaa, etuselkää tai kylkeä)
1 l vettä
1 tl suolaa
1 tl kokonaisia maustepippureita
1 laakerinlehti
1 sipuli
3 porkkanaa
100 g lanttua
50 g palsternakkaa
50 g juuriselleriä
6 perunaa
10 cm purjoa
2 rkl tuoretta persiljaa
Se, että on hankkinut koiran ei vielä tee hyväksi koiranomistajaksi. Eikä kerro, että osaa kouluttaa koiraa, viitsii vaivautua sen eteen tai että edes välittää koiran tarpeista omistajana.
Se että on koira kertoo vain, että ihmisellä on koira.
Mutsis yritti näykkiä ja komentaa ku sua teki
Moni koira pelkää lapsia. Omanikin pelkää. Minulla ei ole lapsia itsellä.
Mun kaverin kleinspiz näykkäisi kaverini siskoa. Ei mitään syytä. Siskokset istuivat rauhallisesti sohvalla. Ehkä koki, että sisar tuli liian lähelle emäntää.
Nakki haulikon alapiipussa toimii näille.