Kumppanin koira yrittää näykkiä ja komentaa
Hei, ongelmana seurustelukumppanin (asumme eri taloudessa) koira jota pidän potentiaalisena vaarana etenkin pienimmälle lapselleni sekä puolison lapselle.
Itselläni ei ole koskaan ollut omia koiria, mutta jonkin verran olen niiden kanssa ollut kyllä elämän varrella tekemisissä ja nähnyt monenmoisia hännänheiluttajaa.
Haluaisin kysyä, olenko väärässä siinä että koira joka esimerkiksi ärähtää säikähtäessään lapsille, tai kun vahingossa tönäisen kevyesti sen makoillessa lattialla voi myös jossain vaiheessa oikeasti purra?
Koira on useaan kertaan suuttuessaan lähtenyt seuraamaan pakenevaa lasta hampaitaan näyttäen ja haukkuu samalla räksyttäen. Koiraa ei ole koulutettu millään tavalla, ja yllätys-yllätys se on tietysti pieni ja ollut varmasti tosi suloinen pallero pienenä...😅
Koira on myös usein murissut jos nukkuu sylissäni ja yritän siirtää sitä. Murisee myös tosi aggressiivisesti ja kovaäänisesti jos esimerkiksi yrittää katsoa jotain pientä takkua turkissa, tassua jos siinä on havunneulanen yms.
Puoliso ei pidä koiraa millään mittaa aggressiivisena, minun mielestäni se on räjähtävä aikapommi joka pitää lapsia ja minua lauman alimmaisena. Koira räksyttää sisällä vähän kaikesta, ulkona joillekin koirille, joillekin ei. Tosi rasittavaa kuunnella sitä, eikä kukaan puolison perheestä yritä tehdä haukkumiselle mitään, korkeintaan joskus kaapata koira syliin koska siinä ei yleensä hauku.
Koira ei ole enää ihan pentu, olisiko 6v, onkohan se ihan menetetty tapaus vai voiko sitä kouluttaa jotenkin? Miten minun pitäisi suhtautua sen uhitteluun itseäni tai lastani kohtaan? Uskotteko että se voisi purra?
Lisäyksenä, lapset eivät kiusaa koiraa. Seuraan lähes aina lasten puuhaa koiran lähellä. Lapseni myös arastelee toisinaan koiraa sen hyökkäilevän hampaidennäytön takia. Puoliso ei mielestäni hoida tarpeeksi koiran tarpeita, siis ulkoilun määrää (2x päivässä, joskus lyhyitä lenkkejä, joskus 45min kpl), ja koiran turkki ja hampaat pitäisi hoitaa. Se on usein takkuinen ja sillä on taatusti hampaissa ongelmia hammaskiven lisäksi. Nämä voisi varmaan myös tuoda aggressiivisuutta?
Kommentit (56)
Minkä rotuisesta koirasta on kyse?
Korvaa kissa tuolla koiralla siinä keittoreseptillä, sillähän piskistä pääsee eroon. Ukolle sanot, että Fifi karkas, otahan soppaa, kyllä se sieltä varmasn takas tulee.
Muuten ollaan jäljillä, mutta tuo dominoinnista puhuminen ja komentamiset ja muut, ne ovat huuhaata. Koira ei ole erityisen hierarkinen eläin, mutta ihminen on. Siksi ihminen tuppaa näkemään kaiken koiran käytöksen sellaisten silmälasien läpi, että kuka on pomo ja kuka komentaa ketä ja kaikki muka koko ajan yrittävät olla ylempiarvoisia kuin toiset.
Se kertoo ihmisestä, ei koirasta.
Koira ärähtää helposti, jos se pelkää. Se oikein hyökkää hampaat esillä, jos tarpeeksi pelkää. Voi se toki olla ihan vaan vihainenkin, tai resurssiaggressiivinen, puolustaa hyvää nukkumapaikkaa tai isännän huomiota. Mutta se ei juonittele saadakseen olla pomo, se on varmaa.
Koira ei selvästikään hirveästi nauti lenkittämisestä, mikä voi olla syy siihen, ettei sitä isäntäkään lenkitä. Voi hyvinkin olla kipeä. Tai sitten se on vaan leikattu yksilö, jolla ei ole mitään motiivia ulkomaailmaa kohtaan. Intohimo kohdistuu paikkaan sohvalla sekä ruokakupin sisältöön.
Jos se motivoituu herkkupaloista, sitä voisi ehkä innostaa tekemään pientä kotitottelevaisuusleikkiä hyvien palkintojen toivossa. Semmoisesta moni koira nauttii. Varmuuden vuoksi välttäisin temppuja, jotka voivat käydä kipeää selkään tai niveliin, kun tuo lenkkeily ei maistu. Mutta semmoista tänne, istu, maahan tyyppistä, iloisesti eikä komentaen, eikä liikaa kerralla. Hyvän mielen yhdessä tekemistä. Kyse ei siis ole mistään hierarkian osoittamisesta tai rakentamisesta, vaan yhdessä tekemisestä ja mielen virkistyksestä.
Ja joo, kuusivuotiaan koiran hampaat pitää hoitaa säännöllisesti.
Ei mun koira ikinä murissut ihmisille. Ei ole normaalia. Ei myöskään tuo lapsen jahtaaminen, siihen pitää puuttua.
Aika paljon näkee huonosti käyttäytyviä pikkukoiria, joidenkin mielestä se on vain hassua kun semmonen parin kilon sintti murisee ja näykkii. Jos se on huonosti hoidettu niin voi olla että koiralla on kipuja, jos turkki on takkuinen se tukistaa ja varsinkin jos koskee niin tuohon reagoiminen on normaalia, mutta se pitäisi kyllä tutkia onko kipuja tai hammashoidon tarvetta.
Koira on laumaeläin, jolla on hierargia. Jos koira havaitsee, ettei ihminen kykene johtamaan, se ottaa sen paikan.
Vierailija kirjoitti:
Muuten ollaan jäljillä, mutta tuo dominoinnista puhuminen ja komentamiset ja muut, ne ovat huuhaata. Koira ei ole erityisen hierarkinen eläin, mutta ihminen on. Siksi ihminen tuppaa näkemään kaiken koiran käytöksen sellaisten silmälasien läpi, että kuka on pomo ja kuka komentaa ketä ja kaikki muka koko ajan yrittävät olla ylempiarvoisia kuin toiset.
Se kertoo ihmisestä, ei koirasta.
Koira ärähtää helposti, jos se pelkää. Se oikein hyökkää hampaat esillä, jos tarpeeksi pelkää. Voi se toki olla ihan vaan vihainenkin, tai resurssiaggressiivinen, puolustaa hyvää nukkumapaikkaa tai isännän huomiota. Mutta se ei juonittele saadakseen olla pomo, se on varmaa.
Koira ei selvästikään hirveästi nauti lenkittämisestä, mikä voi olla syy siihen, ettei sitä isäntäkään lenkitä. Voi hyvinkin olla kipeä. Tai sitten se on vaan leikattu yksilö, jolla ei ole mitään motiivia ulkomaailmaa kohtaan. Intohimo kohdistuu paikka
Voi kuule, olen nähnyt koiran, jonka annettiin perheessään pomottaa. Siitä tuli todella häiriintynyt yksilö kaikin puolin.
Eli tyyliin, kun ihminen söi leipää ja koira haukkui, sille annettiin osa leivästä.
Omituista on, jos ei siedä puolisonkaan lasta, joka kuitenkin koiralle tuttu? Ja koira ulos 3x päivässä! Hoitotoimet pitää jotenkin sujua, jos aikuiselle siinä murisee, niin muriskoon. Lapsille äriseminen ja perässä sekoilu ei ole sallittua.
No, ihan ensiksi ainakin se, että murisemalla tai räksyttämällä ei saa koskaan tahtoaan perille.
Negatiivinenkin huomio voi olla koiralle palkinto. Eli on vaan ihan kuin koiraa ei olisikaan. Kun se on kiltisti, voi kehua.
Vierailija kirjoitti:
Ei mun koira ikinä murissut ihmisille. Ei ole normaalia. Ei myöskään tuo lapsen jahtaaminen, siihen pitää puuttua.
No koira ei ole tottunut lapsiin, eikä aloittaja pidä huolta siitä että ovat kylässä koiran kotona. Koiralla pitää olla oikeus levähtää vaikka lattialla eikä lapset mene siihen härppimään.
Vierailija kirjoitti:
Koira on laumaeläin, jolla on hierargia. Jos koira havaitsee, ettei ihminen kykene johtamaan, se ottaa sen paikan.
Moneen kertaan todistettu ettei pidä paikkaansa, koira ei ole tyhmä eläin ja ei pidä ihmistä lauman jäsenenä
Minä jäin miettimään vielä enemmän miestä kuin koiraa. Ajatteletko, että sellainen mies on hyvä kumppani lapsiperheeseen, jonka empatiakyky koiraa kohtaan on tuota luokkaa (kahdesti päivässä koira tarpeilleen, hampaista ei huolehdita, ei laita tikkua ristiin kasvattaakseen)? Mahtaako se teistä ihmisistäkään sitten kantaa vastuuta ja välittää, kun ei enää yritä tehdä vaikutusta?
Vierailija kirjoitti:
Pistä koiraa turpaan, oppiipahan olemaan, et kai anna rakin määrätä.
Olet vähän yksinkertainen?
Koira osoittaa murinalla, että se on jätettävä rauhaan, jos koira haluaa esimerkiksi nukkua tai levätä. Luonnossakin koiraeläimet murisee tai kissaeläimet sähisee, jos lajitoveri tulee häiritsemään niiden unta. Koiralla pitäisi olla oma rauhaisa peti ja lapsille opettaa, että nukkuvaa koiraa ei häiritä. Ongelmat lenkillä viittaavat siihen, että koiraa ei ole koulutettu kulkemaan hihnassa nätisti. Helpointa koira olisi kouluttaa pentuna, sillä vanhalle koiralle huono hihnakäyttäyttäytyminen on jäänyt vuosien saatossa ja työläämpää opetella huonoista tavoista pois. Koiralla on varmaan jotain traumoja turkinhoidosta, jos se ärisee kun takkuja harjataan. Ehkä sitä on joskus sattunut tai sattuu, niin ei luota turkkia hoitavaan ihmiseen.
Kyllä vanhakin koira oppii uusia tapoja. Pitäisikö teidän hankkia ihan ammattikouluttajalta apua? Osa tekee myös netissä konsultointia. Huom. ottakaa myönteisillä metodeilla kouluttava, ei rankaisemalla. Rankaiseminen tuottaa vain lisää aggressiota.