Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko ainoa, jonka mies ei koskaan anna mitään lahjaa syntymäpäivänä?
30.10.2025 |
Olemme naimisissa ja meillä on pienet lapset. Olen moneen kertaan kertonut, kuinka paljon pidän kukista ja olisi ihanaa kun niitä olisi kotona useammin. Silti saan ostaa kukkapuskat itse. No, tänään on syntymäpäiväni ja mies kyllä onnitteli aamulla, mukava juttu sekin. Mitään lahjaa, edes niitä kukkasia ei ollut, eikä lapsille oltu kerrottu äidin syntymäpäivästä, eli eivät olleet askarrelleet korttia tai muuta.
Miehen syntymäpäivänä suunnittelemme jonkun pienen lahjan yhdessä lasten kanssa ja teemme kortin. Se on sellainen yhteinen kiva juttu, johon lapset pääsevät mukaan ja heistä on todella jännää ja ihanaa antaa isille lahja.
Että joo, kyllä se harmittaa kun ei itse saa koskaan mitään muuta kuin sanalliset onnittelut. En kehtaa lapsillekaan sanoa että noniin, äidillä on huomenna synttärit, tehkääpäs kortti.
Onko muilla samanlaista?
Kommentit (150)
Synttärit on ihan turha keksintö. Aikoinaan vain kuninkaallisilla oli syntymäpäivät mutta tavikset alkoivat matkia tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka mt-ongelmainen autisti viettää synttäreitään enää yli 20 vuotiaana?
Nainen varmaankin
Vierailija kirjoitti:
Synttärit on ihan turha keksintö. Aikoinaan vain kuninkaallisilla oli syntymäpäivät mutta tavikset alkoivat matkia tapaa.
Läheskään kaikissa maissa ei vielä nykyäänkään juhlita syntymäpäiviä. Se on käsittääkseni varsin länsimainen tapa.
Jos haluaisin kukkia kotiini niin osaisin ostaa niitä omilla rahoillani. Jos joku minulle sellaisia tuo niin olisivat esillä tasan sen aikaa että niiden antaja poistuu paikalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synttärit on ihan turha keksintö. Aikoinaan vain kuninkaallisilla oli syntymäpäivät mutta tavikset alkoivat matkia tapaa.
Läheskään kaikissa maissa ei vielä nykyäänkään juhlita syntymäpäiviä. Se on käsittääkseni varsin länsimainen tapa.
Ei meillä pohjoismaissa ainakaan juhlita.
Siellä etelässä varmaan jotkut juhlii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuaikoina mies ei muistanut syntymäpäivää ja lisäks kun tuli lapsia ei antanut äitienpäivälahjaa tai huomioinut mitenkään, koska en kuulemma ole hänen äiti. Nykyään menee nämä paremmin, mutta on edelleen aina omalaatuinen tyyppi.
Miehelleni on tyypillistä havahtua tällaisiin asioihin niin myöhään, ettei sitten konkreettisesti ehdi tehdä asialle mitään ja harmistuu tästä itse.
Minua se tosin ei haittaa ollenkaan, enkä koskaan odotakaan mitään ja olen sen hänellekin sanonut. Hän itse haluaisi olla romanttisempi ja huomioida paremmin merkkipäivät, mutta on suoraan sonuttuna liian lahopää näitä aikomuksia toteuttamaan. Minulle se on ihan ok ja se aikomus riittää ihan hyvin, en tarvitse mitään extra hömpötystä eikä se ole minulle tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millon naiset muka ostaa lahjoja miehilleen tai edes muistaa näiden olevan olemassa?
Minä. Eksälle ostin kivoja yllätyksiä välillä muutenkin ilman mitään merkkipäiviä. Ihan vain ilahduttaakseni häntä. Tykkäsi lahjoista kovasti! Oli täysin yksipuolista tämä.
Tai kyllä hän kerran toi lahjaksi "kukan", traakkipuun. Kävi ilmi, että oli pettänyt minua. Vanha sanonta: "Jos mies tuo lahjan ilman mitään syytä, siihen on joku syy." Tämä pätee siis vain suomalaisiin miehiin. Ulkomaalaiset ovat kyllä romanttisia ja osoittavat rakkauttaan naiselleen myös lahjoin.
Eksä muisti aina ennen omia synttäreitään tehdä asiasta numeroa ja kertoa, mitä haluaisi lahjaksi. Minun synttäreitäni ei koskaan muistanut. Ei antanut joululahjojakaan. Omat rahat meni vain päihteisiin. Enää en tuollaista roskasakin edustajaa katselisi yhtään!
Yleensä vieläpä nämä lahjoja ostamattomat ja merkkipäiviä muistamattomat miehet raivostuvat silmittömästi, jos eivät itse saa lahjaa! Tämä lahjojen ostamattomuus taitaa olla yksi oire mieslapseudesta. "Vain Äidin kuuluu ostaa MINULLE lahja! Lapsen ei kuulu ostaa Äidille lahjaa!"
Tosi ikävä homma. En olisi yhdessä tuollaisen miehen kanssa. Itsekäs mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En välitä lahjoista; viime vuoden joululahjatkin ovat minulla vielä avaamatta. Osoitan kyllä muilla tavoilla, että puoliso on minulle tärkeä, ja hän tekee samoin minulle. Lapsille ja lapsenlapsille ostan lahjat aina, mutta aikuisille en. Olen ollut onnellisessa avioliitossa yli 30 vuotta ja kokenut aina olevani tärkeä.
Sehän voi olla muutakin huomioimista, kuten viedä vaikka ravintolaan tms.
Mutta se, että on kuin mitään arkipäivästä poikkeavaa ei olisi vaikka tietäisi toisen toivovan jotain huomiointia, kertoo vaan paljon toisen tunteista.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan saanut syntymäpäivälahjaa mieheltäni, enkä ole sitä edes odottanut. Joskus harvoin olen ostanut synttärilahjan miehelle. Olemme olleet yhdessä lähes 40 vuotta.
Me yli 30 vuotta. Päätettiin yhdessä että pakkolahjoittelua emme tule harrastamaan. Jos näkee milloin vain jotain sopivaa toiselle niin hankkii sen silloin eikä odottele mitään joulua ja synttäriä. Onnittelu riittää ainakin minulle ihan hyvin. Kerran kk käymme ravintolassa, aina samana kuukauden päivänä joka on hääpäivämme, se oli aikoinaan miehen ehdotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka aikunen viettää syntymäpäiväänsä ellei se ole joku isompi tasaluku kuten 70
Ikinä en ole halunnut enkä kaivannut mitään lahjoja keneltäkään ja olenkin naisystävilleni sanonut etten anna lahjoja enkö pidä että minulle niitä annetaan koska se merkitsisi että jäisin "velkaa".
Kun täytin 40 vuotta en juhlinut lainkaan, en edes lasteni kanssa vaan olin koko päivän omissa oloissani ja puhelinkin oli pois päältä.
Kuulostatkin autistiselta, mt-ongelmaiselta ja oudolta hyypiöltä. Kuin tunnekuollut, henkisesti kuollut robotti. Varmaan vaan suoritat elämää ja käyt töissä. Mitään muuta elämää ei ole. Lapsiakaan ei tarvitse huomioida, kun kasvaahan ne siinä sivussa itsekseenkin. Pääasia vain, ettei kukaan vaan saa itseltä mitään. Ainakaan rakkautta ja välittämistä. Kun ilmeisesti sinäkään et sitä koskaan saanut.
Äärimmäisen pihi ihminen on pihi myös rakkaudenosoituksissa.
Tällainen muita huomioimaton ihminen sais elää yksin katkeruutensa ja vihaisuutensa kanssa. Ja todennäköisesti sinä elätkin kun ei kukaan tollasta pitkään katsele. Toivottavasti et ole lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Miehelleni on tyypillistä havahtua tällaisiin asioihin niin myöhään, ettei sitten konkreettisesti ehdi tehdä asialle mitään ja harmistuu tästä itse.
Minua se tosin ei haittaa ollenkaan, enkä koskaan odotakaan mitään ja olen sen hänellekin sanonut. Hän itse haluaisi olla romanttisempi ja huomioida paremmin merkkipäivät, mutta on suoraan sonuttuna liian lahopää näitä aikomuksia toteuttamaan. Minulle se on ihan ok ja se aikomus riittää ihan hyvin, en tarvitse mitään extra hömpötystä eikä se ole minulle tärkeää.
No en minäkään muistaisi tyyliin lapseni synttärijuhlapaikkaakaan varata. Siksi laitankin tällaisista ajoissa itselleni muistutukset, jotta muistan nämä itselleni tärkeät asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On. Aina se on sellaista, kuin joku heittäisi märän rätin naamaan.
Ollaan ratkaistu asia näin:
Muistutan miestä hyvissä ajoin asiasta, ja annan rahaa. Sitten lapulle, että mitä haluan, ja mistä. Lopuksi sanon että akka lähtee, jos ei tule lahjaa. Nykyään on aina tullut.
Huh, tässäpä vasta seksintappajadynamiikka. Äiti ja älyllisesti vajaa jälkikasvu. Tai no ikävämpi totuus on että mies ei oikeasti välitä sinusta muuta kuin kodinkoneena ja seksipalveluiden tuottajana.
Aloittajan mies tuskin osti mitään, tai muisti aloittajaa mitenkään edes seurustelu aikoina. Ja silti menit hänen kanssaan naimisiin ja teit lapsia.... Tollo mies alusta asti ja silti hänet valitsit.
Onneksi on vielä miehiä, jotka ymmärtävät romantiikan ja huomioimisen päälle. Oma mies leipoi korvapuusteja ja teki mun lempi ruokaa mun synttäreiden kunniaksi. Saan lahjakortteja ja kukkia merkkipäivänä ja muutenkin.
Älkää naiset tyytykö luusereihin, jotka sitten käytöksellään opettavat lapsille että äitiä ei tarvitse muistaa ja huomioida mitenkään. Ja sitten lapset kasvavat aikuisiksi ja jatkavat oppimaansa...
Vierailija kirjoitti:
On. Aina se on sellaista, kuin joku heittäisi märän rätin naamaan.
Ollaan ratkaistu asia näin:
Muistutan miestä hyvissä ajoin asiasta, ja annan rahaa. Sitten lapulle, että mitä haluan, ja mistä. Lopuksi sanon että akka lähtee, jos ei tule lahjaa. Nykyään on aina tullut.
Eli mies ei edes itse maksa tätä lahjaa?
Et selkeästi ainoa. Mutta todella surkeaa käytöstä mieheltäsi/näiltä muiden miehiltä! Ei mieheys ole mikään tekosyy että ei voi muistaa asioita tai tehdä jotain mukavaa toiselle erityispäivänä. Synttärit, joulu, jne. Nämä ovat vain kerran vuodessa! Kuinka ihmeen vaikeaa se voi olla?
Jos oma mies tekisi tuollaista niin keskustelisin asiasta vakavasti ja jos tilanne ei muutu, lähtisin. Varsinkin tuo että on lapset, ja että ne lapsetkaan ei sitten sinun synttäreitä huomioi?? Keskustele sen miehen kanssa, heti! Soitat sille, ihan sama mitä. Mutta kerrot tasan tarkkaan että ei ole ok tämmöinen, ja tulee arvoton ja ikävä olo kun ei saa kukkia tai mitään muistamista tms.
Jos mies on niin typerä ettei siitä ota onkeensa, en sitten tiedä mistä..
Ja olettaen jos mies meni töihin, hänellä olisi ihan hyvin aikaa hankkia kakku, kukkia tms, kotimatkallaan. Tekosyitä jos ei mitään voi hankkia.
Niinno.. mulle syntymäpäivä on vaan tavallinen päivä muiden joukossa. 🙄
Mun puolesta seuraavat sais peruuttaa..
N33
Alue: Aihe vapaa
Veikkaan että kaveria ei paljon nuo lahjat napanneet muutenkaan.