Lue keskustelun säännöt.
Mitä sulle on tapahtunut 10 viime vuoden aikana?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Paskaa!
Tämä. Järkyttävää paskaa kahmalokaupalla. Sairautta ja kärsimystä. Työ- ja liikuntakyvyn menetystä. Kusisia ihmissuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ollut kunnalla kausityöntekijänä
Mikä on kunta? Mitä tarkoittaa kunta? Kunnalla työssä. Kerrohan.
Pääsin ylioppilaaksi 2015. Sen jälkeen olen asunut neljällä eri paikkakunnalla, jättänyt kahdet opinnot kesken ennen kuin valmistuin maisteriksi, ollut neljässä eri työpaikassa, joutunut lopettamaan koirani ja ottanut toisen, saanut lapsen ja eronnut lähes vuosikymmenen kestäneestä parisuhteesta.
Elämäni on paljon parempaa nyt kuin teininä.
Olen jäänyt työttömäksi. Aloitin työkkärin luvalla opinnot, joita en saanut kahdessa vuodessa loppuun. Jatkoin opintoja omalla rahalla (oli säästöjä). Koko ajan olen hakenut töitä, onnistumatta (olen koko ajan ollut yli viisikymppinen). Molemmat vanhempani ovat kuolleet. Perintörahoilla olen selvinnyt. Äitini kuolinpesään sisältyvä asunto on edelleen tyhjentämättä ja myymättä. Mahtaako edes mennä kaupaksi? Kuntoni on heikentynyt huomattavasti. Haluaisin perusteellisen terveystarkastuksen, mutta ei ole rahaa.
Ostin uudet kengät. Olikohan se vuosi 2018. Voi olla että vuosi oli 2017. Ei ihan tarkkaa muistikuvaa ole. Silloin meni lujaa. Uudet kengät ja kaikki sellainen sotki mun ajantajun. Kaikki oli niin hektistä. On vain muistikuvia sieltä täältä. Kun menen uusissa kengissä siellä täällä. Kaikkee voi kyllä olla mut uusia kenkiä ei voita mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika huonoa mielenterveyden osalta, olen niin loppu. Olen kärsiny monta vuotta siit ja tänä vuonna se on pahentunu, kun seurustelen bipo tyypin kaa jolla on päihdeongelma, nii se on syöny mua ja tällä hetkellä olo on aivan loppu. Milloin voin sanoa, että mulle riitti? Millo voin kävellä pois ja antaa itselleni arvostusta, että olen tärkeä enkä ansaitse elämääni ihmisiä, mitkä pahentaa oloani.
Pitäis jaksaa opiskella ja esittää reipasta ja iloista, mut en enää jaksa. Haluan vaan vetäytyä jonnekin ja kadota, koska kaikki tuntuu niin vaikealta.
Ei yhtään mitään. Pelkkää tyhjyyttä. Olen epäonnistunut nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni teki itsemurhan ja sairastuin parantumattomaan syöpään. Minulla menee hyvin.
Masennus ja siitä paraneminen.
Ero ja nykyisen suhteen muodostuminen (tapailu, seurustelu, yhteen muutto). Kaksi tutkintoa, vakituinen työ, lapsi. Pariterapia.
Neljä muuttoa.
+5kg
Nettovarallisuus miinuksen puolella. Maallista omaisuutta on omiin tarpeisiin, juuri sopivasti.
Sanoisin, että plussalla mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totaalinen muutos niin henkisesti kuin fyysistekin.Paljon kuolemantapauksia lähipiirissä.Bentzoe diapamin vieroitus,siihen perään vaihdevuodet.Terveysongelmia.Olen imenyt niin paljon dataa etten edes tiennyt sellaisen olemasta olemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Masennus ja siitä paraneminen.
Ero ja nykyisen suhteen muodostuminen (tapailu, seurustelu, yhteen muutto). Kaksi tutkintoa, vakituinen työ, lapsi. Pariterapia.
Neljä muuttoa.
+5kg
Nettovarallisuus miinuksen puolella. Maallista omaisuutta on omiin tarpeisiin, juuri sopivasti.
Sanoisin, että plussalla mennään.
Tähän kymmeneen vuoteen mahtuu myös totaalinen välien katkeaminen useiden sukulaisten kanssa ja muutama kuolema. Läheisen sairastuminen.
Silti ollaan plussalla.
Sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsin ylioppilaaksi 2015. Sen jälkeen olen asunut neljällä eri paikkakunnalla, jättänyt kahdet opinnot kesken ennen kuin valmistuin maisteriksi, ollut neljässä eri työpaikassa, joutunut lopettamaan koirani ja ottanut toisen, saanut lapsen ja eronnut lähes vuosikymmenen kestäneestä parisuhteesta.
Elämäni on paljon parempaa nyt kuin teininä.
Uuuuhhhh
Pääsin ylioppilaaksi 1980
Työpaikan vaihto-paluu-muutos jne. Nyt tilanteessa, jossa en enää aio palata. Ainakaan nykyisten pomojen aikana. Tilanne on auki, mutta täynnä mahdollisuuksia.
Nuorempikin lapsi lähti, avioliitto levisi todella kurjasti. Asuminen meni täysin uusiksi. Onneksi parhain päin. Nykyään seurustelen ihmisen kanssa, josta olin kuullut jo kauan sitten ja olin ihmisenä kiinnostunut. Avoin, mutta nuorekas aikuisten suhde.
Suvun iso projekti on melkein valmis ja onnistunut yli odotusten.
Tavallaan tavoittelin nykyistä autonomiaa. Hinta oli suolainen, mutta kallistuu plussan puolelle.
Elämä olisi muuttunut joka tapauksessa, vähintään lasten kasvettua ja vaihdevuosien vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erosin. Olen tukenut läheisiä, yks tappoi itsensä. Olen superyksinäinen. Ei kiinnosta enää mikään. Aika paskaa ollut. Hyvin vähän mitään positiivista.
Jaksuhalit. Onneksi uusi kevät tulee vielä.
Plussalla. Olen muuttanut ja mennyt naimisiin.
Avioero, 2 pitkää suhdetta, lasten muutto x 5, 70 uutta ystävää, sosiaalinen arvonnousu, henkinen vahvistuminen, itseni löytäminen.
Onpa teille tapahtunut paljon. Itselleni ei tule mitään mieleen mitä olis tapahtunut viimeisen 10 v aikana.
Opintoja, töitä, valmistumista, työpaikan vaihtoa, muuttoa, taloja ja mökkejä, pörssiin sijoittamisen aloittaminen ja jatkaminen, 6 läheisen kuolemaa, epäonnistuneita tai keskeytettyjä icsi-hoitoja roppakaupalla, lapsen saaminen, ihmissuhdeongelmia, hermoston sekoaminen, kaikenlaisia projekteja, kaaosta.
Vierailija kirjoitti:
Plussalla,a
JÅÅ, ö
+/-0