Roope Lipasti: Lapsettomat ovat liikaa tekemisissä vain itsensä ja napansa kanssa
Lapsi on jotain, jonka vuoksi eletään ja ponnistellaan. Lapsi on tietenkin vanhemmilleen kaiken muuttava asia, mutta vastaavasti lapsenlapsi voinee pelastaa isovanhemmat kyynisyyden ja kränttyisyyden kierteeltä.
Näin ainakin oman empiirisen otantani perusteella näyttää ja se on hienoa. Ihmisen ei ole hyvä olla liikaa tekemisissä itsensä ja napansa kanssa molemmat ovat nöyhtäisiä.
Lapset ja lapsenlapset takaavat, ettei ehdi uppomaan jonninjoutavuuksien suohon, vaan saa, tai pikemmin joutuu keskittymään oleelliseen. Ei jää aikaa velloa omissa liemissä, kun täytyy silmä kovana vahdata, ettei se pikkuinen kuole nälkään, kun edellisestä ruokailusta on jo vartti.
Siksi säälin yhteiskuntaa, joka on muuttumassa sellaiseksi, ettei siihen uskalleta, haluta tai voida tehdä lapsia.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämmöinen lapsettomille lällättely ei kyllä kannusta lisääntymään tippaakaan.
Ne joilla ei ole lapsia yrittää pilata niiden onnen joilla lapsia on, eli salaa kadehtivat niitä joilla on todellisia unelmia.
Sun unelma on synnyttää tänne lisää saastuttajia ja maapallon ekosysteemin tuhoajia. Mun unelma on vähentää ihmisiä ja palauttaa luontoa. Kun lasket lastesi takia kuolleiden kasvien ja eläinten määrän, niin heidän tekonsa ovat järkyttävät. Minä en valinnut synnyttää itseäni, mutta valitsin elää mahdollisimman ekologisesti ja olla synnyttämättä lapsia. En ajattele itsekkäästi, että minulla pitää olla seuraa, hoitaja tai muita tekosyitä tehdä lapsia. Ajattelen, että maapallon aika on parantua ihmiskunnan hirveistä teoista. Ihmiset ovat mikromuovittaneet
5000 vaippaa eli 400 kg jätettä per lapsi jo pelkästään parin ensimmäisen vuoden aikana. Emme kiitä.
Kuules, jo vuonna 2003 tämä palsta oli täynnä kestovaippavinkkejä. Ei kaikki mitään vaippavuoria tuottaneet.
Vierailija kirjoitti:
Sama pätee myös toisinpäin. Lapselliset ovat liikaa tekemisissä vain itsensä ja lastensa kanssa.
Ja näin sen kuuluukin mennä. Lapselliset hoitavat lapsiaan ja lapsettomat pitävät huolta itsestään. Miksi se olisi väärin?
Tolkun kirjoitus. Ei kummatkaan tee sitä tarkoituksella. Elämä on vain erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just ajattelin tänään aamulla herättyäni, että onpa ihanaa kun ei ole lapsia. Saan maata sängyssä ja nauttia aamukahvin rauhassa. :D
Mutta on sekin ihanaa kun lapsi tulee köllimään siihen viereen, halaa, ja sanoo "äiti rakas" 🥹
Tuota ei juuri 10 ikävuoden jälkeen kuule, ja muutoinkin kierrokset kasvavat.. 😑
No höh, teinityttö 17 v tuli just illalla kainaloon. Katsottiin yhdessä leffa. (ja siis äiti olen, ettei joku heti tulkitse jotain muuta...)
Ihanan epäitsekästä. Enpä epäitsekkäämpää tekoa keksi, kun oman sikiönsä halailu 17 vuotta. :)
Taitaa olla niin, että sua ei tarpeeksi halattu? 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Eipä siinä lapsettomana omaishoitajana ehtinyt juuri itseä ajatella. Mitä tuokin tietää toisten elämästä.
Jos ei ollut kerran oma lapsi kyseessä niin miksi suostuit omaishoitajaksi?
Näin se lasten tekeminen ylevöittää ja tekee ihmisestä epäitsekkään. Lapsia tehneille on täysin mahdotonta kuvitellakaan, että joku auttaisi toisia ihmisiä muista syistä kuin siksi, että se autettava on oma lapsi (tai aseella uhataan).
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmettä nyt taas :D
Olen lapseton, mutta mun elämä pyörii pitkälti muiden ihmisten ja sosiaalisten verkostojeni ympärillä. Perheellisten välittäminen ja jaksaminen riittää ainoastaan siihen omaan perheeseen. Itse taas olen aina auttamassa jotakuta ilman verisukulaisuuden velvoitetta ja ilman odotusta palkkiosta perinnön muodossa. Viimeksi eilen kävin pesemässä ikkunat naapurin ikäihmisen puolesta, ihan vaan koska kyseessä on hyvä ystäväni jonka ei ole turvallista tehdä asiaa itse. Siinä samalla kun pesin ikkunat, höpöteltiin kaikenlaisia asioita ja "palkaksi" riitti mukava juttutuokio ja kahvit homman päätteeksi. Käyn myös hänen puolestaan kaupassa silloin tällöin jos hänen polvensa vihoittelee. Hän taas on käynyt hoitamassa kissaani kun olen matkoilla.
Teen myös vapaa-ajallani vapaaehtoistyötä nuorten mielenterveysasioissa. Olen muutaman tunnin viikossa olen chatissa tai puhelimessa tukihenkilö jolle nuoret voiv
Tämähän se. Nuo itsekkyysväitteet tulevat yleensä nimenomaan nepotisteilta, joka on puhtaan itsekkyyden seuraava askel. En ikinä unohda sitä, kun minua kohtaan tehtiin väkivaltaa, ja sukulaisnaiseni alkoi puhumaan siitä, miten tämä minuun kohdistunut väkivalta vaikuttaa nyt hänen lapseensa. Näin tapahtui kaksi kertaa kahden eri naisen taholta kunnes hahmotin kirkkaasti, millainen sekopäinen psykoosi tuo vanhemmuus on. Ihmistä kirjaimellisesti pahoinpidellään edessäsi ja mietit, miten se vaikuttaa sinun lapseesi. Kukaan ei ole itsekkäämpi, kuin vanhempi.
Olen itsekin Turun Sanomien tilaaja, mutta ohitan itse sujuvasti kaiken Roope Lipastin "muka hauskat" kirjoitukset.
Sen sortin puujalkavitsejä päivän polttavissa asioissa, että en enää jaksa niistä huvittua edes hymähdyksen vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Eipä siinä lapsettomana omaishoitajana ehtinyt juuri itseä ajatella. Mitä tuokin tietää toisten elämästä.
Jos ei ollut kerran oma lapsi kyseessä niin miksi suostuit omaishoitajaksi?
Jotta voi uhriutua täällä. Kenenkään ei tarvitse ryhtyä esimerkiksi vanhempansa omaishoitajaksi. Kukaan ei pakota.
Eipä pakoteta työntekijöitäkään olemaan ystävällisiä, asiallisuus riittäisi, mutta kyllä tulee palautetta, jos hymy puuttuu tai muu ystävällisyysaspekti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Eipä siinä lapsettomana omaishoitajana ehtinyt juuri itseä ajatella. Mitä tuokin tietää toisten elämästä.
Jos ei ollut kerran oma lapsi kyseessä niin miksi suostuit omaishoitajaksi?
Näin se lasten tekeminen ylevöittää ja tekee ihmisestä epäitsekkään. Lapsia tehneille on täysin mahdotonta kuvitellakaan, että joku auttaisi toisia ihmisiä muista syistä kuin siksi, että se autettava on oma lapsi (tai aseella uhataan).
Itsekkyys -> nepotismi ---------------------------------------------------------> altruismi
^vanhemmat ^lapsettomat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Eipä siinä lapsettomana omaishoitajana ehtinyt juuri itseä ajatella. Mitä tuokin tietää toisten elämästä.
Jos ei ollut kerran oma lapsi kyseessä niin miksi suostuit omaishoitajaksi?
Näin se lasten tekeminen ylevöittää ja tekee ihmisestä epäitsekkään. Lapsia tehneille on täysin mahdotonta kuvitellakaan, että joku auttaisi toisia ihmisiä muista syistä kuin siksi, että se autettava on oma lapsi (tai aseella uhataan).
No ei tuo ainakaan ylevöitynyt kun ruikuttaa marttyyrinä täällä että joutui unohtamaan itsensä. Vaikka oli oma valinta. Ja ihan samaan tapaan tai jopa enemmän lapsia saaneet hoivaa aikanaan myös vanhempaan. He kun ovat jo tottuneet antamaan hoivaa, toisin kuin monet egoistiset velat. ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta lasten seura. Vietän mieluummin aikaa puolisoni ja lapsettoman akateemisen ystäväpiirini kanssa.
Ei taida maailma siitä parantua.
Todennäköisesti enemmän kuin häiriintyneiden vanhempien ja lasten edesottamuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Eipä siinä lapsettomana omaishoitajana ehtinyt juuri itseä ajatella. Mitä tuokin tietää toisten elämästä.
Aseellako sua uhattiin uhraamaan oma elämä? Oma oli valintasi, pälli.
Noinhan ne lapselliset usein myös sanovat ja alustuksessakin.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin Turun Sanomien tilaaja, mutta ohitan itse sujuvasti kaiken Roope Lipastin "muka hauskat" kirjoitukset.
Sen sortin puujalkavitsejä päivän polttavissa asioissa, että en enää jaksa niistä huvittua edes hymähdyksen vertaa.
Ne Turun Sanomien "huumoriuutiset" on ihan eri genre kuin Ylen kolumni, josta tässä puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just ajattelin tänään aamulla herättyäni, että onpa ihanaa kun ei ole lapsia. Saan maata sängyssä ja nauttia aamukahvin rauhassa. :D
Mutta on sekin ihanaa kun lapsi tulee köllimään siihen viereen, halaa, ja sanoo "äiti rakas" 🥹
Miksi olet noin itsekäs? Teit lapsen kärsimään tähän maailmaan, jotta joku sanoisi sinua rakkaaksi? Sairasta narsismia.
Vielä hullumpaa mielestäni ylijalostetut lemmikit...
Sen voin taata, ettei yksikään lapseton ole tähän maahan lemmikkiä synnyttänyt. Monet kyllä adoptoivat kulkukoiria ja (perheellisten) pitovaikeuskoiria. Perheitä kun ei ole koiransa hyvinvointi kiinnostanut ja siksi se laitetaan kiertoon. Iik olenkin raskaana, hylkäämpä lemmikkini, iiik lapsi syntyi, hylkäämpä lemmikkini, iik, lapset ovatkin allergisia, hylkäämpä lemmikkini... Ei lasten vanhemmilla ole mitään vastuuntuntoa tai kykyä kantaa vastuutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just ajattelin tänään aamulla herättyäni, että onpa ihanaa kun ei ole lapsia. Saan maata sängyssä ja nauttia aamukahvin rauhassa. :D
Mutta on sekin ihanaa kun lapsi tulee köllimään siihen viereen, halaa, ja sanoo "äiti rakas" 🥹
Miksi olet noin itsekäs? Teit lapsen kärsimään tähän maailmaan, jotta joku sanoisi sinua rakkaaksi? Sairasta narsismia.
Vielä hullumpaa mielestäni ylijalostetut lemmikit...
Sen voin taata, ettei yksikään lapseton ole tähän maahan lemmikkiä synnyttänyt.
Käytännössä on teettänyt. Missä ero? Ei niitä sairaita lemmikkejä olisi jos ei niitä ostettaisi.
Roope tunkee nokkaansa liikaa toisten ihmisten asioihin. Luulisi neljässä kakarassaan olevan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmettä nyt taas :D
Olen lapseton, mutta mun elämä pyörii pitkälti muiden ihmisten ja sosiaalisten verkostojeni ympärillä. Perheellisten välittäminen ja jaksaminen riittää ainoastaan siihen omaan perheeseen. Itse taas olen aina auttamassa jotakuta ilman verisukulaisuuden velvoitetta ja ilman odotusta palkkiosta perinnön muodossa. Viimeksi eilen kävin pesemässä ikkunat naapurin ikäihmisen puolesta, ihan vaan koska kyseessä on hyvä ystäväni jonka ei ole turvallista tehdä asiaa itse. Siinä samalla kun pesin ikkunat, höpöteltiin kaikenlaisia asioita ja "palkaksi" riitti mukava juttutuokio ja kahvit homman päätteeksi. Käyn myös hänen puolestaan kaupassa silloin tällöin jos hänen polvensa vihoittelee. Hän taas on käynyt hoitamassa kissaani kun olen matkoilla.
Teen myös vapaa-ajallani vapaaehtoistyötä nuorten mielenterveysasioissa. Olen muutaman tunnin viikossa olen chatissa tai puhelimessa tukihenkilö jolle nuoret voiv
Minä lapseton keski-ikäinen täti olen kuukausilahjoittaja järjestölle, joka kuntouttaa lapsiprostituution uhreja normaaliin elämään ja tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotka ottavat näitä rikollisrinkejä kiinni. Nuorimmat ovat 6kk ikäisiä.
Samalla rahasummalla en saisi kasvatettua edes yhtä omaa lasta, mutta voin auttaa useampaa (täysin tuntematonta ja minuun mitenkään liittyvää) lasta saamaan paremman tulevaisuuden ja toisen mahdollisuuden. Koen tekeväni ihan tarpeeksi lasten eteen ihmisenä ja aikuisena.
Olen lapseton, mutta tykkään lasten seurasta. Vahdin mielelläni naapureiden lapsia, jotta kotiäiti pääsee vaikka hammaslääkäriin tai kipaisee itsekseen kaupassa. Ja erityisen mielelläni vien sisarusten lapsia huvipuistoihin, uimaan, elokuviin jne ja otan luokseni yökylään, jotta vanhemmat saavat kahdenkeskistä aikaa.
Lapset on kivoja, kun ne ei ole omia. Ne voi palauttaa takaisin vanhemmilleen ja sitten saa taas nauttia omasta rauhasta.
Ja vanhemmatko sitten pyörii tomerana ja uutterana muualla kuin sen oman lapsiperhe-elämän ympärillä siihen keskittyen? Toivottavasti ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just ajattelin tänään aamulla herättyäni, että onpa ihanaa kun ei ole lapsia. Saan maata sängyssä ja nauttia aamukahvin rauhassa. :D
Mutta on sekin ihanaa kun lapsi tulee köllimään siihen viereen, halaa, ja sanoo "äiti rakas" 🥹
Miksi olet noin itsekäs? Teit lapsen kärsimään tähän maailmaan, jotta joku sanoisi sinua rakkaaksi? Sairasta narsismia.
Vielä hullumpaa mielestäni ylijalostetut lemmikit...
Sen voin taata, ettei yksikään lapseton ole tähän maahan lemmikkiä synnyttänyt. Monet kyllä adoptoivat kulkukoiria ja (perheellisten) pitovaikeuskoiria. Perheitä kun ei ole koiransa hyvinvointi kiinnostanut ja siksi se laitetaan
Iik olenkin raskaana, hylkäämpä lemmikkini, iiik lapsi syntyi, hylkäämpä lemmikkini, iik, lapset ovatkin allergisia, hylkäämpä lemmikkini... Ei lasten vanhemmilla ole mitään vastuuntuntoa tai kykyä kantaa vastuutaan.
Muihin en ota kantaa mutta se vasta itsekästä on jos lapsi joutuu kärsimään allergiatuskissaan koska vanhempi ei suostu luopumaan lemmikistä. Vanhemmilla on lainkin myötä velvollisuus huolehtia lapsen terveydestä.
(Ja siis minä olen ottanut aikuisen kissan tuollaisesta allergiaperheestä, hullua olisi ollut väkisin pitää siellä)
Ja vanhuksia hoivaava, lastenhoitajana, sairaanhoitajana, eläintenhoitajana jne. lapseton on sinusta automaattisesti oman lapsensa pahoinpitelijä? Sinunkin olisi aika mennä terapiaan keskustelemaan ongelmistasi.