Roope Lipasti: Lapsettomat ovat liikaa tekemisissä vain itsensä ja napansa kanssa
Lapsi on jotain, jonka vuoksi eletään ja ponnistellaan. Lapsi on tietenkin vanhemmilleen kaiken muuttava asia, mutta vastaavasti lapsenlapsi voinee pelastaa isovanhemmat kyynisyyden ja kränttyisyyden kierteeltä.
Näin ainakin oman empiirisen otantani perusteella näyttää ja se on hienoa. Ihmisen ei ole hyvä olla liikaa tekemisissä itsensä ja napansa kanssa molemmat ovat nöyhtäisiä.
Lapset ja lapsenlapset takaavat, ettei ehdi uppomaan jonninjoutavuuksien suohon, vaan saa, tai pikemmin joutuu keskittymään oleelliseen. Ei jää aikaa velloa omissa liemissä, kun täytyy silmä kovana vahdata, ettei se pikkuinen kuole nälkään, kun edellisestä ruokailusta on jo vartti.
Siksi säälin yhteiskuntaa, joka on muuttumassa sellaiseksi, ettei siihen uskalleta, haluta tai voida tehdä lapsia.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roope who?
Lue aloitus
Roope Lipasti. Who?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just ajattelin tänään aamulla herättyäni, että onpa ihanaa kun ei ole lapsia. Saan maata sängyssä ja nauttia aamukahvin rauhassa. :D
Mutta on sekin ihanaa kun lapsi tulee köllimään siihen viereen, halaa, ja sanoo "äiti rakas" 🥹
Onhan se varmaan ihanaa jos tykkää lapsista. Itse nukun mielummin yöllä.
Anna sinäkin jo vanhemmillesi unirauha.
En ole lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä totta ettei ehtinyt murehtia joutavia 😃
Kai ihminen on onnellisempi kun tietää olevansa tarpeellinen 🤔
Joo mutta miksi jostain 25-30 vuotiaasta velasta puhutaan velana tai lapsettomana ja voihan sitä yli 40v myös vaikka adoptoida, joten tässä tehdään ensimmäinen virhe oletus.
Lisäksi jos viettää kunnon nuoruuden ja matkustaa ja seikkailee ja juhlii, niin sitten malttaa asettua aloilleen, eikä tarvitse koko loppuikää murehtia "millaistakohan se nuoruus olisi ollut".
Nyt näkee paljon 30v eronneista, joilla body count 1 ja mopo lähtee täysin käsistä ja tililetään joka paikassa sitä menetettyä nuoruutta ja yritetään olla niin pissistä kuin vain ikinä olla ja voi.
En tiedä kuka tämä tyyppi on eikä kiinnosta tarpeeksi googlettaa.
Joka tapauksessa, lähes kaikki lapsettomat, jotka tunnen, huolehtivat jostain toisesta kuin pelkästään itsestään. Yleensä se on ikääntyvät vanhemmat, puoliso, muut sukulaiset tai muut ihmiset esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta. Ja sitten toki eläimet.
Sen sijaan ne, joilla on lapsia, huolehtivat (ehkä) ne lapsensa ja siinä se. Lisäksi vinkuvat koko ajan etuuksia koska "minä ja mun lapset".
Tämmöinen lapsettomille lällättely ei kyllä kannusta lisääntymään tippaakaan.
Keskityn ja käytän aikani tasan siihen mihin itse haluan oli se sitten navan kaivaminen tai päällään seisominen, se ei kuulu yhtään kenellekkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just ajattelin tänään aamulla herättyäni, että onpa ihanaa kun ei ole lapsia. Saan maata sängyssä ja nauttia aamukahvin rauhassa. :D
Mutta on sekin ihanaa kun lapsi tulee köllimään siihen viereen, halaa, ja sanoo "äiti rakas" 🥹
Onhan se varmaan ihanaa jos tykkää lapsista. Itse nukun mielummin yöllä.
Puhuin aamusta. Pidempään ne lapset nukkuu kuin minä.
Niin, nyt. Ei vauvavuosina.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta lasten seura. Vietän mieluummin aikaa puolisoni ja lapsettoman akateemisen ystäväpiirini kanssa.
Ei taida maailma siitä parantua.
Vierailija kirjoitti:
Joku höpöhöpö-kirjojen kirjoittaja. Mitä väliä, sehän elää omassa mielikuvituksessaan ja omassa kuplassaan. Yrittää myydä omaa ajatusmaailmaansa kirjojen kautta. Osta ja lue puppua
Kirjoittaa lähinnä lasten- ja nuorten kirjoja, ei mitään elämänoppaita. Viimeisin aikuisten kirja taisi kertoa 80-luvusta ja kylmästä sodasta.
En löytänyt tuollaista kolumnia.
Minulla on aina fokus koirassa, ei itsessä. Haluan, että koira voi hyvin.
Perjantaina, kun tulin töistä kotiin ja näin vanhemman taistelevan raivokiukuttelevan kakaransa kanssa pihalla mietin itsekseni, että onneksi ei tarvitse enää töiden päälle tuollaista kestää ja tunsin onnellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just ajattelin tänään aamulla herättyäni, että onpa ihanaa kun ei ole lapsia. Saan maata sängyssä ja nauttia aamukahvin rauhassa. :D
Mutta on sekin ihanaa kun lapsi tulee köllimään siihen viereen, halaa, ja sanoo "äiti rakas" 🥹
Tuota ei juuri 10 ikävuoden jälkeen kuule, ja muutoinkin kierrokset kasvavat.. 😑
Vierailija kirjoitti:
Tämmöinen lapsettomille lällättely ei kyllä kannusta lisääntymään tippaakaan.
Ne joilla ei ole lapsia yrittää pilata niiden onnen joilla lapsia on, eli salaa kadehtivat niitä joilla on todellisia unelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta lasten seura. Vietän mieluummin aikaa puolisoni ja lapsettoman akateemisen ystäväpiirini kanssa.
Ei taida maailma siitä parantua.
Parannan maailmaa jo työajallani. Vapaa-aika on minua itseäni varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä totta ettei ehtinyt murehtia joutavia 😃
Kai ihminen on onnellisempi kun tietää olevansa tarpeellinen 🤔
Joo mutta miksi jostain 25-30 vuotiaasta velasta puhutaan velana tai lapsettomana ja voihan sitä yli 40v myös vaikka adoptoida, joten tässä tehdään ensimmäinen virhe oletus.
Lisäksi jos viettää kunnon nuoruuden ja matkustaa ja seikkailee ja juhlii, niin sitten malttaa asettua aloilleen, eikä tarvitse koko loppuikää murehtia "millaistakohan se nuoruus olisi ollut".
Nyt näkee paljon 30v eronneista, joilla body count 1 ja mopo lähtee täysin käsistä ja tililetään joka paikassa sitä menetettyä nuoruutta ja yritetään olla niin pissistä kuin vain ikinä olla ja voi.
No suurin osahan saa nykyään lapsia vasta yli 30-vuotiaana, kuka sen nuorempia "lapsettomina" pitäisi? En minä ainakaan saanut mitään sellaista kommenttia.
Lipastia taitaa harmittaa kun meni tekemään lapsia.
Roobe voisi järkätä kaikille kilttiksille lisääntymiskykyisen ja haluisen naisen?
Vierailija kirjoitti:
Joka tapauksessa, lähes kaikki lapsettomat, jotka tunnen, huolehtivat jostain toisesta kuin pelkästään itsestään. Yleensä se on ikääntyvät vanhemmat, puoliso, muut sukulaiset tai muut ihmiset esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta. Ja sitten toki eläimet.
Kolmekymppiset vai? Harvemmin kai heillä niin iäkkäitä vanhempia on tai hoivaa tarvitseva puoliso. Itse huolehdin vanhemmistani nyt 50-vuotiaana, omat lapset on jo aikuisia ja hekin kyllä auttavat ehtiessään.
Puhuin aamusta. Pidempään ne lapset nukkuu kuin minä.