Entä jos sun isä ei olisikaan biologinen isäsi vaan joku jamppa ja olisit jo aikuinen saadessasi yllättäen tiedon siitä?

Mun eno osallistui sellaiseen suurempaan DNA-tutkimukseen, jossa selvitettiin mm. isälinjoja, ja selvisi, että äidin puolen suvussani isälinja on pysynyt, ts. ei ole naapurin ukon lapsia suvussa. Älkää pyytäkö mua selittämään, miten tämä tutkitaan, ymmärsin kyllä, kun enoni sen kertoi, mutta en osaa toistaa sitä biologiarajoitteisena teille. 

Kyllä minulle ainakin bio-isä oliisi se oikea isä ja äidin kanssa asunut / edelleen asuva jamppa vain kusetettu surkimus.

Todellisuudessahan tuo bio-isä olisi luultavasti jännä vaimonhakkaaja ja linnakundi, kotona asuva puolestaan kiltti hiirulainen.

Vierailija kirjoitti:

Hän olisi edelleen kiltein ja hyväsydämisin ihminen, jonka tiedän ja jota lämmöllä muistan. Ihan paras isä.

Miksi kaikki keskittyvät tässä vain isään? Siis äitihän tässä on se, joka niitä yllätys seikkailuita on tehnyt ja vaikka täällä kuinka vähätellään, niin kyllä tämä olisi kova shokki monelle, juuri tämä äidin salainen elämä.

Yllättyisin aluksi. Saattaisi aluksi miettiä miksi asiasta ei ole puhuttu aikaisemmin ja mitä on tapahtunut. Vaikka tuntematon "jamppa" olisikin biologinen isä, nykyinen isäni olisi kuitenkin se isä joka on ollut läsnä, rakastanut, tukenut ja huolehtinut.

Vierailija kirjoitti:

Olen katsonut usein Tuntematon perillinen dokumenttisarjaa jossa on ollut tanskalaisia ja ruotsalaisia sukutarinoita ja selvityksiä. Moni on yllättynyt kun on saanut kuulla edesmenneestä sukulaisesta joka on ollut jopa isä tai äiti ja ei ole välttämättä koskaan tavannut. Monia uusia sukulaisia on saatettu yhteen ohjelman kautta ja ihmiset ovat ottaneet lämpimästi vastaan uuden serkun tai sisaruksen. Minusta se on esimerkillinen ohjelma miten pitää suhtautua uusiin sukulaisiin. Tullut kyllä mieleen ettei onnistuisi suomessa.  Olemme kummallista kansaa suurelta osin.

Minäkin olen katsonut ja tykännyt ohjelmasta. Itse ottaisin mielihyvin vastaan uusia sukulaisia kuten on tapahtunut tuossa sarjassakin. Avoimuus ja ennakkoluulottomuus on hyviä asenteita elämässä ja emme voi tai meidän ei pidä tuomita ketään menneisyydess tapahtuneista. Sitä sopii opetella.

Olisin helpottunut, koska minut laittoi alulle varsin surkea yksilö. Valitettavasti sukunäkö meillä on niin vahva, että ei taida olla mahiksia tuollaiseen.

Vaikka olisi jo ikäihminen, voi sukulaisuuden selvittää esim MyHeritage-testillä (DNA), joka voi alennuksessa olla 30€ (googleta). MyHeritagen kautta löytyy tyypillisesti nopeasti serkkuja, pikkuserkkuja, vaikka omat vanhemmat ei olisi testiä tehnyt. Kaikki hoituu helposti postitse

Kiljuisin ehkä riemusta. Valitettavasti isä on oikea isä, se juoppo joka pilasi minun lapsuuteni. Nyt onneksi jo mullan alla.

Vierailija kirjoitti:

Olisin erittäin pettynyt siihen,  että vanhempani (tai äitini) olisivat valehdelleet minulle. Meillä on hyvät ja avoimet välit, ja tällaisen asian pimittäminen voisi viedä luottamuksen kokonaan.

Minulle kävi näin. Meni vähän maku koko sukuun asian paljastumisen jälkeen, kun oli valehdeltu niin pitkään.

Paperilla mainittu isäni on kyllä ihan biologinenkin isäni mutta lähtöpaikkakunnalla on monesti väitetty ettei näin olisi. Että minut olisi adoptoitu.

Joku sukututkijapapparainen ihan soittikin kerran ja sanoi että äitini on todennäköisesti serkkuni xxx. vanhempani olisivat vaan ottaneet minut nimiinsä. meni hiljaseksi kun sanoin että geenitesti todistaa vanhempani vanhemmikseni ja serkullani on lapsi joka on 4 kk nuorempi kuin minä. Mutta näitä tulee paljon. Joskus isoisääni on väitetty ruotsinkieliseksi, joskus äitini olisi ollut toisenkin kerran aviossa yms

Mutta toisaalta tiedän asioita joita kyläläiset eivät tiedä. Esim. että naapurin emännän tytärsarja on isäni biologisia lapsia. Molemmilla veljilläni on aviottomia lapsia. Että minulla on sisarus joka on annettu adoptioon.

Minä riemastuisin siitä, että biologinen on isäni on joku tuntematon rikas mies (miljardööri). Minä olen hänen biologinen lapsensa, joten minä perin hänet. Minusta tulee miljonääri tai miljardööri. 

Luuseri-isä (alkoholisti, narkkari, linnakundi, vaimonhakkaaja) ei olisi kiva yllätys, joten hylkäisin hänet. Hän hylkäsi minut (ei pitänyt koskaan yhteyttä) ja äiti piilotti totuuden. Aivan sama minulle. Perin äitini, perin isäni (juridinen isä) ja biologinen isä (persaukinen luuseri) saa mennä hautaan yksin. En tule hautajaisiin arkkua kantamaan. 

Miehelleni selvisi 18-vuotiaana, että hänet on adoptoitu. Kyllä se aika iso shokki oli ja vähäksi aikaa pilasi välit, kun ei ollut nuoren miehen ihan helppo sulattaa sitä valehtelun määrää. Pääsivät siitä kuitenkin yli ja ymmärsi, miksi vanhemmat olivat toimineet valitsemallaan tavalla, sekä bio-, että adoptiovanhemmat.

Olisin vilpittömän iloinen. 

Ejakulaatio ei tee kenestäkään isää. Biologinen isyys (spermanluovuttajana toimiminen) on täysin eri asia kuin juridinen, emotionaalinen, fyysinen, sosiaalinen, ja taloudellinen isyys. 

Juridinen isä: se joka lapsen tunnustaa omakseen juridisesti (paperilla)

Emotionaalinen isä: se joka tarjoaa lapselle rakkautta ja turvallisen kasvuympäristön

Fyysinen isä: se joka pyörii kotona nurkissa (on fyysisesti läsnä ja suorittaa isän roolia, mutta ei ole välttämättä emotionaalisesti läsnä)

Sosiaalinen isä: se joka julkisesti tunnustaa lapsen omakseen ja saapuu paikalle lapsen juhliin (rippikoulu, ylioppilasjuhlat, häät, yms)

Taloudellinen isä: se joka maksaa lapsen elatuksen

Minulla kävi hyvä tuuri. Sain isän joka on biologisesti oma (testattu), juridisesti oma, emotionaalisesti oma, fyysisesti oma, sosiaalisesti oma ja taloudellisesti oma isäni. 

Vierailija kirjoitti:

Mun eno osallistui sellaiseen suurempaan DNA-tutkimukseen, jossa selvitettiin mm. isälinjoja, ja selvisi, että äidin puolen suvussani isälinja on pysynyt, ts. ei ole naapurin ukon lapsia suvussa. Älkää pyytäkö mua selittämään, miten tämä tutkitaan, ymmärsin kyllä, kun enoni sen kertoi, mutta en osaa toistaa sitä biologiarajoitteisena teille. 

Selitän: Miehen sukupuolikromosomit on Y ja X, naisen X ja X. Mies saa Y-kromosomin aina isältään, äidin geenit ei vaikuta siihen. Koska miehen isäkin on saanyt Y-kromosomin isältään jne ja Y-kromosomissa on paljon DNA:ta, sitä testaamalla voidaan rakentaa koko ihmiskunnan mieslinjojen sukupuu.

Eli tehdään sukututkimuksella sukupuu ja tarkastellaan siinä isänlinjoja. Oletetaan että on 1870 syntynyt Matti jolla on kaksi pojanpojanpoikaa Veeti ja Jonne, siis mieslinjaisia Matin jälkeläisiä. Veetin YDNA haplo on N ja Jonne R1b niin on selvää että jomman kumman isänlinjassa on tullut hairinki Matin jälkeen. N-haara ja R1b -haara ovat nimittäin eronneet toisstaan kymmeniä tuhansia vuosia sitten.

En tule weetee perheestä.

Kaikki lesboparien lapset ovat tällaisia. Heille on alusta asti selvää, että toinen äideistä ei ole isä.

No jos kerran tekoäly sanoo niin onhan sen oltava totta!

Onneksi synnyin ennen tekoäly niin ei koske minua.

Heikot miehet pelkäävät aina sitä, että he eivät pysty "jättämään jälkeä" maailmaan ja seuraavaan sukupolveen. Luuserimies ei kelpaa spermanluovuttajaksi, ei kelpaa naiselle kumppaniksi parisuhteeseen, eikä kelpaa kasvatti-isäksi toisen miehen lapselle. Luuserimies ei pärjää työelämässä eikä hänestä tule miljoonääriä.



Luuserimiehen ainoa tapa "jättää jälki maailmaan" on se, että hän ryhtyy rikolliseksi. Seksuaalinen häirintä, omaisuusrikokset, väkivaltarikokset. Kun rikos on tehty ja luuserimies istuu vankilassa, hän tuntee olevansa "kova kundi". Sillä välin muut miehet (fiksummat miehet) jatkavat elämäänsä. Heidän ei tarvitse pönkittää itsetuntoaan. He jättävät naiset rauhaan, noudattavat lakia, käyvät töissä ja pitävät huolta siitä, että seuraava sukupolvi muistaa heidän panoksensa HYVÄSSÄ. Tai ei muista ollenkaan. Luuserimies jää historiaan vain rikostensa takia. 

Tietenkin haluaisin tietää asioita biologisesta isästäni ja tavatakin hänet, jos mahdollista. Ei se muuttaisi sitä, että koko ikäni isän roolissa ollut henkilö olisi se oikea isä edelleen.