Lue keskustelun säännöt.
Syitä subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttöön:
15.04.2007 |
Kun vertaan elämää 70-luvun loppuun (jolloin olin itse lapsi) ja jolloin tuota oikeutta ei vielä ollut huomaan ainakin seuraavat asiat:
- Äidin saivat synnytyksen jälkeen toipua synnytyksestä lapsivuodeosastolla. Alatiesynnytyksen jälkeen normaali sairaalassaoloaika oli 1 viikko ja sektion jälkeen 2 viikkoa. Vauvat nukkuivat vauvalassa ja tuotiin yöllä syömään. Nykyisin äiti on normaalin synnytyksen jälkeen noin 3 vrk sairaalassa mutta mahdollisesti ei nuku lainkaan koska kaikkien vauvat ovat vierihoidossa ja esim. 3 hengen huoneessa yöt ovat hyvin levottomia.
- Kun äiti tuli vauvan kanssa kotiin apuun tuli monesti ihan kunnallinen kodinhoitaja. Tämä hoisi vanhempia sisaruksia ja auttoi kotitöissä. Nykyisin kodinhoitajia eivät saa kuin päihdeperheet ja vanhukset. Edes sairaille yh:ille ei yk " voi" järjestää kodinhoitopalveluja.
- Neuvolapalvelut olivat kattavat. Laman jälkeen neuvoloissa tehtyjä leikkauksia ei ole peruttu vaikka niiden piti olla väliaikaisia. Monissa lastenneuvoloissa ei esim. neuvolalääkäriä ole niin usein kuin pitäisi.
-Itse kävin seurakunnan leikkikerhossa jo 2,5 -vuotiaana kun äitini hoisi sisartani. Nykyisin ainakaan meidän srk ei tarjoa alle 3-vuotiaille mitään kerhoa. Myös puistotätejä oli useammissa puistoissa kuin nykyisin, nykyisin kun sitäkin toimintaa on supistettu.
Nämä olivat vain omaan mieleeni tulleita esimerkkejä. Minusta kun on niin älytöntä syyllistää äitejä subjektiivisen päivähoito-oikeuden käytöstä, kun kaikki muut lapsiperheitä tukevat toiminnot on karsittu minimiin. Se on yhteiskunnan arvovalinta, ei yksittäisen äidin, joka kenties käyttäisi mielellään vaikka kodinhoitajan palveluja jos niitä vain olisi tarjolla.
Onko siis nykyäiti, jonka esikoinen käy osa-aikahoidossa päiväkodissa mielestänne laiskempi kuin oma äitini 70-luvun lopulla? Minun äitini siis käytti nuo kaikki yllämainitut edut hyväkseen.
Kommentit (71)
Päinvastoin. Minusta olisi kohtuullista että lapsiperheille olisi tarjolla paljon muitakin palveluja kuin se subj. päivähoito-oikeus. Suomessa maksetaan hurjasti veroja, varsinkin jos on vähänkin suurituloisempi. Maa on vauras, on arvovalinta mihin nuo verorahat käytetään!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhuksien hoitoon, lasten koulukirjoihin jne. jne.) Nykyisin näihin asioihin ei ole varaa, mistä se kertoo?
ap
subjektiiviseen päivähoitoon ja sen väärinkäyttöön?
25
eli olen samaa mieltä, että yhteiskunnan tulisi kannattaa erilaisia arvoja ja tukea ratkaisuja, jotka olisivat myönteisiä lapsen kehityksen kannalta. En siis kritisoi ketään äitejä, jotka käyttävät subjektiivista ph-oikeutta, vaan kritisoin yhteiskunnan kannattamia, mielestäni aivan vääränlaisia arvoja. Kotihoidon tukeminen päivähoitoon kannustamisen sijaan!
Jos kunnassa ei tosiaan ole avointa päiväkotia, kerhoa useammin kuin kerran viikossa, kodinhoitajaa ei saa vaikka äiti olisi sairas jne, jne.?
Minä uskon, vilpittömästi ettei sitä käytettäsi (väärin?) jos yhteiskunta tarjoaisi muutakin. Nyt ei tarjota, rahasta se ei ole kiinni vaan arvovalinnoista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lasten päivähoito jotenkin erillinen asia, eikä liity mitenkään lapsiperheiden tilaan Suomessa? Väittäisin että kyllä liittyy. Lapsiperheiden hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, jonka yksi osa-alue on päivähoidon tarjoaminen. Ajattelepa vähän laajemmin. Ap puhuu ihan asiaa.
että subjektiivista päivähoitoa käytetään nykyään suorastaan periaatteellisista syistä. Eli että koska muuta ei (muka) tarjota, käytetään sitten edes sitä. Ei kai? Aika kauheaa. Mihin siinä periaatteessa unohtuu se oma lapsi ja lapsen etu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä hetkellä suurituloiset toimivat maksajina pienituloisten perheiden lasten virikehoidolle ja samalla nuo virikelapset vievät paikkoja työssäkäyvien lapsilta. Sen sijaan heille, jotka arvostavat kotihoitoa ei ole tukea tarjolla esim. lasten sairastaessa. Reilua?
Missä minä olen väittänyt, että päivähoito ei liittyisi lapsiperheisiin???
28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli aivan selväähän on, että työssäkäyvien lapset tarvitsevat paljon päivähoitoa, sillä vanhempien työpäivät ovat sen mittaisia kuin ovat. Mutta miksi palvelut romahtavat nollaan, kun lapsi on kotihoidossa? Eivätkö kotihoidetut lapset todellakaan tarvitse juuri mitään? Ja eivätkö kotona lapsiaan hoitavat äidit tarvitse mitään tukea työlleen.
Meillä seurakunnan perhekerho on vain joka toinen viikko.
Vierailija:
Missä minä olen väittänyt, että päivähoito ei liittyisi lapsiperheisiin???28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai se kotona hoidettava lapsesi?
Mitä yhteiskunnan palveluja sinne normaalisti tarvitsee? Siis siihen arkielämään.
Okei, jos kotiäiti sairastuu vaikeammin, olisi kiva saada kodinhoitaja. Itse olin juuri leikkauksessa ja kahden viikon " sairauslomalla" . Apua olisi tietty kiva saada, nyt sitten tuli mummo avuksi. Mutta ei kai nyt normaali terve äiti niin paljon sairastele, että sekään nyt ylivoimaista olisi? Jos ei olisi saatu mummoa, oltaisiin palkattu hoitaja.
Ja saahan kotihoitoon kotihoidontuen.
Ja useimmissa paikoissa on leikkipuistoja yms. Jopa tuhannen asukkaan kotikylässäni on nykyään sekä leikkipuisto, srk:n kerho että MLL:n paikallisjaosto...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos veisin lapsemme virikehoitoon, maksaisimme siitä 380 e /kk. Sen sijaan pienituloiset saavat virikepaikat lapsilleen ilmaiseksi ja hankaloittavat jälleen meidän työssäkäyvien tilannetta.
En nähtävästi muistanut mainita sitä, mutta kotiapu olisi mukava juttu lasten sairastellessa tai itseni sairastellessa. Kolmen lapsen kanssa sairastelua riittää, yksi on korvakierrelapsi. Kerhotoiminta olisi kiva vanhemmille lapsille.
Ja jos kustannuksista nyt ihan tosissasi puhuit, niin kotihoidontuki on sen reilu pari sataa, sen sijaan lapsen päivähoito maksaa tuhansia euroja kuussa.
Minusta ongelma on että päivähoito ja varhaiskasvatuskeskustelu menee sekaisin.
Itse kannatan maksuttoman esikoulun laajentamista 3-5-vuotiaille. Samoilla tuntimäärillä mitä nytkin esikoulussa on eli 3-4 tuntia päivässä koulujen toiminta-aikana. Kaikki lapset olisivat oikeutettu samaan varhaiskasvatukseen vanhemmistaan riippumatta aivan niinkuin peruskouluun. Ja painottaisin sen esikoulun laatua, se ei olisi vain lasten säilytyspaikka.
Sen lisäksi työssäkäyvillä ja opiskelevilla perheillä olisi mahdollisuus ostaa päivähoitoa samasta paikasta missä esikoulu on eli tarhasta.
Mentäisiin enemmän eurooppalaiseen suuntaan.
siellä taisi joku sanoa, ettei edes yksinhuoltaja saa sairastuessaan kodinhoitajaa, ettei syöpään sairastunut äiti saa mitään apua kotiin, tai ettei kroonisesti sairaan lapsen hoitoon saa mitään tukea. Meidän kunnassa ainakin tuossa sairaan lapsen tapauksessa kenellekään alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle ei myönnetä omaishoidon tukea.
Nää on musta ihan hyviä esimerkkejä siitä, milloin jokin muu vaihtoehto kuin päiväkotiin vieminen olisi parempi ratkaisu. Mutta tällä hetkellä yhteiskunta ei mitään muuta tarjoa.
Vierailija:
Mitä yhteiskunnan palveluja sinne normaalisti tarvitsee? Siis siihen arkielämään.
Okei, jos kotiäiti sairastuu vaikeammin, olisi kiva saada kodinhoitaja.
Minusta on ihan täysin ihmeellistä kuvitella, että kotihoidossa olevan lapsen hoitamiseen tarvitsisi vielä erikseen kotiin hoitoapua. Sitähän varten siellä kotona ollaan, että ne lapset hoidetaan. Jos äiti sairastuu vakavasti, silloin olisi mukava saada jotain apua.
Kerhotoimintaa on kyllä todella monin paikoin - miksi siis asettua paikkaan, jossa sellaista ei ole? Eli vähän ihmetyttää välillä nämä, jotka urputtaa asuvansa korvessa, jossa ei ole mitään. Miksi muuttaa sinne? Ja jos ei ole kerhotoimintaa, sitten sopii yhteisestä toiminnasta muiden äitien kanssa. Niin minä olen aina tehnyt.
Kotihoidontukea voisi minun puolestani nostaa, mutta minusta subjektiivisen päivähoito-oikeuden voisi sitten samalla - viimeistään - poistaa.
Syöpäsairas yksinhuoltaja ei ehkä ole keskivertoesimerkiksi kelpaava.
Toki varmaan seuraavaksi ihmettelet, miksi olemme valinneet olevamme kuulumatta kirkkoon...
Mutta ymmärtänet ehkä kuitenkin sen, että ihmiset usein asuvat siellä, missä heidän työnsä sijaitsevat?
Sinä saat olla ihan rauhassa tyytyväinen omaan tilanteeseesi, minä en itse kuitenkaan ole ja pidän itseäni oikeutettuna sen myös ilmaisemaan.
subjektiiviseen päivähoitoon. Vaikka sen poistaisi, ei se silti tarkoita, ettei työssäkäyvä voisi saada lapsiaan hoitoon. Sehän se systeemi tasan oli 70-luvun ja tämän nykyisen mallin välissä - ja ihan hyvin toimi.