Jos ihmiskunta romahtaa, pystyykö omakotitalossa elämään omavaraisesti?

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalossa on kuitenkin mahdollista selvitä paremmin hengissä kuin kerrostalossa, koska takalla voi lämmittää ainakin osan taloa. 

 

1000 neliötä ei ole paljoa, mutta on se jotain. Helsingissäkin aikoinaan sodan jälkeen tuon kokoiset tontit olivat kovassa käytössä ruuan tuotannossa. Meilläkin oli isovanhemmilla possu, kanoja, ja vaikka mitä ruokakasvia. Mutta kyllä silti vielä tarvittiin ruokaa muualta. 

Meillä oli just 50-luvulla tuollaista, omassa pihassa n 1000 neliön tontilla kasvoi vaikka mitä. Omia omppojakin syötiin helmikuulle asti. Kaikki juurekset, mansikat viinimarjat. Piti säilöä sokerilla, kun ei pakastinta ollut.

Isä kävi kalassa aina vapaapäivinä. 

Tutulla perheellä oli kanoja, saatiin munia ja joku vanha kana pistettiin lihoiksi.

Hyvin vähän kaupasta ostettiin.: lähinnä maitotuotteita ja jauhoja ja kahvia**.

Meitä oli 5 henkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaivo on kanss tärkee ! Ei sitä peltoo tarvita niin paljoo jos sulle riista kuten hirvet ja kauriit käy myös ruuasta.

Hirvet on ammuttu alle ensimmäisen vuoden sukupuuttoon

Jos hirviä jää vielä seuraavalle kaudelle niin sudet ovat vetäneet ne kaikki napoihinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalossa on kuitenkin mahdollista selvitä paremmin hengissä kuin kerrostalossa, koska takalla voi lämmittää ainakin osan taloa. 

 

1000 neliötä ei ole paljoa, mutta on se jotain. Helsingissäkin aikoinaan sodan jälkeen tuon kokoiset tontit olivat kovassa käytössä ruuan tuotannossa. Meilläkin oli isovanhemmilla possu, kanoja, ja vaikka mitä ruokakasvia. Mutta kyllä silti vielä tarvittiin ruokaa muualta. 

 

 

Ei yhteiskunta romahtanut sodan jälkeen vaan ihan normaali yhteiskuntajärjestys oli olemassa poliiseineen ja tuomioistuimineen.

Näinpä juuri, koruptio yhteiskunta. Poliisit hakisivat kotoasi kaiken kasvatetun ja vähännin syötäväksi kelpaavan kansamme yhteisvastuu verukkeella. Mutta luulen, että herrat vetäisivät kaiken omiin napoihinsa niin ei sitä kansalle jää.  Koska Suomen laki on  yksi suorainen PohjoisKorean kanssa. Herrat lihoo ja  köyhät laihtuu. Jos omistat vaikka yhden  🐔n se on ilmoitettava rekisteriin, että tietävät hakea sen pataansa kun se aika koittaa.

Totta, uskoisin myös, että herrat jollain syyllä veisi kovan työn tulokset. 

Äiti kertoi, esim sota-aikana tuli kirkonkylään amerikan paketteja, joissa oli hyviä vaatteit yms. Nämä vaatteet eivät päätyneet köyhille vaan herrojen rouvat kävelivät kylillä jenkkirytkyt niskassa.

Joku oli ollut purkamassa lähetystä ja nähnyt, mitä siellä oli. Äitikin kertoi saaneensa pienen palan hyvän hajuista saippuaa🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vuosirenkaiden perusteella on havaittu, että vuonna 774 ilmakehään pöllähti poikkeuksellisen valtava määrä radiohiiltä. Vastaava määrä tuhoaisi nykypäivänä Maata kiertävät satelliitit, sähköverkon ja internetkaapelit." No esimerkiksi tällainen katastrofi.

No eihän tuo nyt mikään maailman loppu, eikä edes ihmiskunnan olisi. Paljon ihmisiä tulisi kuolemaan, toki. Mutta sitten opeteltaisiin elämään uudelleen ilman sähköä ja rakennettaisiin uudestaan mikä veisi hyvin pitkään.

No ei se nyt mikään maailmanloppu olisi, ja ihmiskunta siitä kyllä selviäisi, mutta jos ajatellaan tilannetta että pitäisi useampi vuosi selvitä ilman juoksevaa vettä, sähköä ja ruokakauppoja.

Ei mikään ongelma. Me selvittä siitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla oma kaivo?

Hassua että puhdasta vettä alettiin miettiä vasta sivulla 5. Senhän pitäisi olla ykkösasia.

Tuota kaivoa en osannut miettiä kun minulla on kaikkea myös kaivo josta saan vettä ämpäriä käyttäen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei riitä. Ja torppa pitäisi myös lämmittää. 

Takka on ja omat puut.

1000 neliön tontilta omat puut? Ihan varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis porukalla on aseita mut ne lähtee maajussilta hakee lanttui vaikka voisi ampua riistaa? :D

Voihan he olla vaikka helsingissä. Mitäs riistaa siellä on?

Hesassa on , korkeesaari eläimiä pullollaan, joka kaupungin osassa puluja,  lokkeja, citykaneja joutsenia sorsia. Täällä meillä, petoeläimet ovat tappaneet ja syöneet kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai apteekki on auki romahduksen jälkeen, onhan? Ja terveyskeskus?

Huoltoasemat nyt ainakinXD

Niinpä baarit ja oikeat juottolat.  hmmm... seksiklubit. Hyvä juttu, ei huolen häivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei riitä. Ja torppa pitäisi myös lämmittää. 

Takka on ja omat puut.

1000 neliön tontilta omat puut? Ihan varmasti.

Saattaa myös jonkunverran yllättää ett paljonko sitä hommaa takkapuiden tekemisessä on sitten kun se okt lämpiääkin pelkästään niillä puilla. Varsinkin jos piti olla omavarainen että ei varmaan ole oikein bensaa työkoneisiin jne.  Vaikka sitä metsää riittävästi olisikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se että mielikuvitus omavaraisuus on siellä taajamalla helpompaa mielestäsi kuin kerrostalossa, ei sinua pelasta. Se ei riitä että jollain muulla saattaa mennä sinua huonommin, se ei ruoki tai lämmitä sinua.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä selvitäkseen. Kaupungissa on mistä organisoida käsiä tekemään töitä, kuten monet historiamme poikkeusajat ovat näyttäneet (oikeastaan toisten ihmisten luoma turva se on se syy minkä takia ihmiset keskittää asutuksiaan). Yksikseen eläminen keskellä ei mitään voi olla jopa se heikkous monessa tilanteessa. Kukaan ei kuule avunhuutojasi."

*Kyllä tavallaan totta. Sotavuosina Helsingin puistoissa viljeltiin perunoita, mutta jonotettiin myös kauppoihin ruokakupongien kanssa, ja usein myös turhaan. Ruoka tulee maalta ja tulee aina tulemaan.

Se yksineläjä maalla saa ruokaa omasta puutarhastaan, naapuritiloilta tai vaikka metsän riistasta. Vaikeampi on ruokkia kaupunkilaisia joita on

Ja kuinka moni maalla asuva on enää maanviljelijä? Niinpä niin

Mistä luulet sinullekin sitten ruuan tulevan, kuin maanviljelijältä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se että mielikuvitus omavaraisuus on siellä taajamalla helpompaa mielestäsi kuin kerrostalossa, ei sinua pelasta. Se ei riitä että jollain muulla saattaa mennä sinua huonommin, se ei ruoki tai lämmitä sinua.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä selvitäkseen. Kaupungissa on mistä organisoida käsiä tekemään töitä, kuten monet historiamme poikkeusajat ovat näyttäneet (oikeastaan toisten ihmisten luoma turva se on se syy minkä takia ihmiset keskittää asutuksiaan). Yksikseen eläminen keskellä ei mitään voi olla jopa se heikkous monessa tilanteessa. Kukaan ei kuule avunhuutojasi."

*Kyllä tavallaan totta. Sotavuosina Helsingin puistoissa viljeltiin perunoita, mutta jonotettiin myös kauppoihin ruokakupongien kanssa, ja usein myös turhaan. Ruoka tulee maalta ja tulee aina tulemaan.

Se yksineläjä maalla saa ruokaa omasta puutarhastaan, naapuritiloilta tai vaikka metsän riistasta. Vaikeampi on ruokkia kaupunkilaisia joita on

Ja kuinka moni maalla asuva on enää maanviljelijä? Niinpä niin

Mistä luulet sinullekin sitten ruuan tulevan, kuin maanviljelijältä.  

Mitä sitten? Oletko huomannut miten tilojen koot ovat kasvaneet?   Viime vuonna tilojen määrä laski alle 40 000, kun vielä 2010 niitä oli noin 60 000.  Viljelyala on säilynyt suurinpiirtein samana eli tilakoot ovat kasvaneet ja viljelijät vähentyneet. Tällä hetkellä tilat vähenevät edelleen reilun tuhannen tilan vuosivauhdilla eli homma keskittyy edelleen.

On siis varsin perusteltua kysyä että "kuinka moni maalla asuva on enää maanviljelijä" koska selvästikin maanviljelijät ovat hyvää vauhtia vähenemässä.

Omavaraisuuden kannalta on tietysti sekin kulma koko maanviljelyyn että käytännössä se on täysin ulkomailta tuotujen polttoaineiden ja lannotteiden varassa pyörivää toimintaa.  

Kyllä sitä maata pitäis muutama hehtaari olla. Pari lehmää, saisitte maitotuotteet kaikki itte ja paljon hyvää maitoproteiinia - juustot rahkat - ne tarvii semmosen 3-4 ha maata vuosittain, koska talviruuat pitää myös kasvattaa. Sanoisin 7 ha maata ja pieni talo, pari lehmää, kanoja proteiinin (munat ja tietty vanhemmat kanat voi myös syödä aina) takia, peruna-nauris-öporkkanamaat (pystyy säilömään talveksi ilman sähköä maakellariin), puilla lämpiävä vesipata jossakin - yleisimmin puusaunassa - siinä voi pestä myös vaatteet ja jos vedentulo lakkaa, kannat lähijoesta vedet jotka keität ensin, myös juomavedet..

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä maata pitäis muutama hehtaari olla. Pari lehmää, saisitte maitotuotteet kaikki itte ja paljon hyvää maitoproteiinia - juustot rahkat - ne tarvii semmosen 3-4 ha maata vuosittain, koska talviruuat pitää myös kasvattaa. Sanoisin 7 ha maata ja pieni talo, pari lehmää, kanoja proteiinin (munat ja tietty vanhemmat kanat voi myös syödä aina) takia, peruna-nauris-öporkkanamaat (pystyy säilömään talveksi ilman sähköä maakellariin), puilla lämpiävä vesipata jossakin - yleisimmin puusaunassa - siinä voi pestä myös vaatteet ja jos vedentulo lakkaa, kannat lähijoesta vedet jotka keität ensin, myös juomavedet..

Niin tämä, ja sitten siitä 7 ha:sta 1 ha koivumettää, että saat koivuhalkoa lämmitykseen.

Telkkarista tuli dokkari, olikohan Tanskasta. N. 2000 neliön tontti ihan kaupunki alueella riitti omavaraisuuteen. Iso talvikäyttöinen siis lämmitetty lasitettu kasvimaapuutarha, maakellari ja paneelit. Jotain joutui kaupasta hakee esim. suolaa ja mausteita. Aika leppoisaa ja stressitöntä elämää. Oot vaan kotona ja haet puutarhasta ruokaa ja taas töllön ääreen. Aika monellla resursseja tälläiseen ainakik osaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se että mielikuvitus omavaraisuus on siellä taajamalla helpompaa mielestäsi kuin kerrostalossa, ei sinua pelasta. Se ei riitä että jollain muulla saattaa mennä sinua huonommin, se ei ruoki tai lämmitä sinua.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä selvitäkseen. Kaupungissa on mistä organisoida käsiä tekemään töitä, kuten monet historiamme poikkeusajat ovat näyttäneet (oikeastaan toisten ihmisten luoma turva se on se syy minkä takia ihmiset keskittää asutuksiaan). Yksikseen eläminen keskellä ei mitään voi olla jopa se heikkous monessa tilanteessa. Kukaan ei kuule avunhuutojasi."

*Kyllä tavallaan totta. Sotavuosina Helsingin puistoissa viljeltiin perunoita, mutta jonotettiin myös kauppoihin ruokakupongien kanssa, ja usein myös turhaan. Ruoka tulee maalta ja tulee aina tulemaan.

Se yksineläjä maalla saa ruokaa omasta puutarhastaan, naapuritiloilta tai vaikka metsän riistasta. Vaikeampi on ruokkia kaupunkilaisia joita on

Ja kuinka moni maalla asuva on enää maanviljelijä? Niinpä niin

Mistä luulet sinullekin sitten ruuan tulevan, kuin maanviljelijältä.  

Mitä sitten? Oletko huomannut miten tilojen koot ovat kasvaneet?   Viime vuonna tilojen määrä laski alle 40 000, kun vielä 2010 niitä oli noin 60 000.  Viljelyala on säilynyt suurinpiirtein samana eli tilakoot ovat kasvaneet ja viljelijät vähentyneet. Tällä hetkellä tilat vähenevät edelleen reilun tuhannen tilan vuosivauhdilla eli homma keskittyy edelleen.

 

On siis varsin perusteltua kysyä että "kuinka moni maalla asuva on enää maanviljelijä" koska selvästikin maanviljelijät ovat hyvää vauhtia vähenemässä.

 

Omavaraisuuden kannalta on tietysti sekin kulma koko maanviljelyyn että käytännössä se on täysin ulkomailta tuotujen polttoaineiden ja lannotteiden varassa pyörivää toimintaa.  

Miten sitä ennes aikaa pärjättiin. Ei ollut koneita ei ollut kyllä pensaakaan. Oli vain kaksi kättä ja suokuokka.  Nykyaikana tatuloitumies menee rautakauppaan ja sanoo kaks kättä ja "bläkkändekker"

Vierailija kirjoitti:

Telkkarista tuli dokkari, olikohan Tanskasta. N. 2000 neliön tontti ihan kaupunki alueella riitti omavaraisuuteen. Iso talvikäyttöinen siis lämmitetty lasitettu kasvimaapuutarha, maakellari ja paneelit. Jotain joutui kaupasta hakee esim. suolaa ja mausteita. Aika leppoisaa ja stressitöntä elämää. Oot vaan kotona ja haet puutarhasta ruokaa ja taas töllön ääreen. Aika monellla resursseja tälläiseen ainakik osaksi. 

Siihen ei varmaan sisältynyt lämmitys? Suomessa onkin hienoa 30 asteen pakkasessa kasvattaa kasvihuoneessa banaania ilman lämmitystä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesiviljely ledivaloilla kerroksittain rakennetussa kasvihuoeessa.

Mistä sä saat virran ledeihin kun ei ole sähköä? Tuskin paristojakaan on loputtomiin.

 

Ledeihin saa aurinkovoimalla sähköt käytännössä ikuisesti. Isompiin tarpeisiin generaattori niin kauan kuin riittää diesel-kanisterit ja sitten olet omillasi. Muita sosiaalisia ongelmia kuten ryöstäjiä ja isoja jengejä jne. et sitten voikaan yksin päihittää mitenkään. Kaikkien etu on, ettei yhteiskunta etene siihen pisteeseen että jengit määräävät.

Viattomat katujengit eivät ole koskaan vahingoittaneet ketään.

-vihreät ja vasemmistoliitto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Omasta maasta -kirja, Linde & Granefelt, kirjan mukaan 500 neliöinen kasvimaa riittää takaamaan nelihenkisen perheen vuoden vihannekset sekaruokaa syövälle perheelle." 

Itse kyllä tuossa vaiheessa kylväisin ja istuttaisin viljelyskasveja myös metsään. Kuulemma perunoista tulee oikein hyviä hiekkaisessa metsämaassa. Kuka niitä ihmiskunnan romahdettua enää vahtii ja valvoo, viljeleekö omalla vai hylätyllä maalla. 

Olen pitkään ihmetellyt miksi köynnöspinaatti ja maa-artisokka eivät ole suositumpia Suomessa, koska ne kasvavat kuin itsestään ja ovat monivuotisia. 

Ennenkin elettiin omavaraisesti joten tietenkin se on mahdollista, jos on siihen sopiva talo. 

Niin, sekaruokaa syövälle, eli mistä otat viljat, lihat, maidot ja kananmunat?

Siinäpä se, varautukaa.  Itselleni olen ostanut kaikenlaisia aitoja jyviä. Kaura, ohra ja ruis. Säilyvät varastoituna aitanlaarissa sen satavuotta jos hiiret ja rotat ei niitä ennätä syömään. Eivätkä ennätä,  sillä kissa pitää jyrsiöistä huolen. Metsään istutus vähän mietityttää kun metsän eläimillekin kelpaa istutettu sapuska. Lehmää ei tarvita koska vuohi antaa samallaisen  maidon. Vuohi ei tarvitse kuin kymmenyksen ruokaa lehmään verrattuna. Ja vuohi on kaikki ruokainen kelpaa jopa risut, puurontähteet, perunat jopa karkit. Yksi syömäri vähemmän navetassa kun sonnia ei tarvita koska vuohi voi lypsää hyvällä pidolla jopa viisi vuotta ilman poikimista. Ja hyvässä maidossa olevassa lehmästä saa niin runsaasti maitoa ettei sitä kerkiä kuluttaa ensimmäisen puolen vuoden aikaan sitten alkaa se maito vähetä. Mahon lehmän maito alkaa pikku hiljaa maistumaan niin kitkerälle ettei sitä juo edes naapurin Erkki. Sillä lehmän maidontuotanto perustuu ummessa oloon ja vasikointiin.

Amerikasta ja leffoista tullut tuo "kaikki sinulta kuitenkin heti pyssyllä varastetaan" - räiskiminen. Maailma on nytkin täynnä köyhiä maita, kiertääkö siellä jengit tyhjentämässä syrjäkylän mummojen lanttuviljelmiä? Ei kierrä. Kyllä ne kohteet on jotain potentiaalisesti tuottavampia, esim. keikata kultaa sen verran että pääsee johonkin toisaalle maapallolla, missä on helpompaa. Ei oikein pysty kuvittelemaan skenaariota, jossa koko maapallo olisi yhtäkkiä täysin samanlaisessa pulassa. Eikä homma käsittääkseni jengiytynyt oleellisesti nälkävuosinakaan?

Ongelma on ne muut ihmiset, jotka tulee kerjäämään, varastelemaan ja ryöstämään. Aseilla et tule pärjäämään yksin rikollisjengejä vastaan. Tiukoissa tilanteissa vain yhteisöllisyys suojaa.