Jos ihmiskunta romahtaa, pystyykö omakotitalossa elämään omavaraisesti?

Enemmän omakotitalon lämmittäminen vie energiaa kuin kerrostaloasunnon. Ei ole amerikan temppu laittaa kamina huoneistoon. Mutta kovin pitkiä aikoja ei pärjää kummasakaan.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa (lyhyt kasvukausi, vyöhykkeet II-V) nelihenkisen perheen täysi, kasvipainotteinen omavaraisuus onnistuu yleensä noin 0,5-1,0 hehtaarilla hyvin hoidettua peltoa/puutarhaa. Jos mukaan halutaan merkittävästi lihaa ja maitotuotteita omasta rehusta, pinta-alaa tarvitaan tyypillisesti 2-4 hehtaaria tai enemmän (laidun, säilörehu, viljat).

Aika yläkanttiin on nyt tehty laskelmat. Perunaa voi saada yhdeltä hehtaarilta 40 tonnia, ruista 5-6 tonnia ja hernettäkin muutaman tonnin.

Kanat ja siat syövät melkein mitä tahansa ja lampaille kerppuja saa tehtyä joka pajukosta ja risukosta. Maito ei ole pakollista. 

Vierailija kirjoitti:

Ei auta jos joku päättää ydinpommin räjäyttää alueellasi. 

No ei, Oikeastaan ei tarvittaisi kuin ehkä joku kosminen tapahtuma missä sähköverkot romahtaisivat pitkäksi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa (lyhyt kasvukausi, vyöhykkeet II-V) nelihenkisen perheen täysi, kasvipainotteinen omavaraisuus onnistuu yleensä noin 0,5-1,0 hehtaarilla hyvin hoidettua peltoa/puutarhaa. Jos mukaan halutaan merkittävästi lihaa ja maitotuotteita omasta rehusta, pinta-alaa tarvitaan tyypillisesti 2-4 hehtaaria tai enemmän (laidun, säilörehu, viljat).

Tämän ruoka-alan lisäksiu tarvitsisitte myös noin pari hehtaaria metsää polttopuuvarannoksi talvikaudelle. Paria hehtaaria voisi harventaa kestävästi. Eli 5ha tilalla tulisi jo toimeen

Vierailija kirjoitti:

Enemmän omakotitalon lämmittäminen vie energiaa kuin kerrostaloasunnon. Ei ole amerikan temppu laittaa kamina huoneistoon. Mutta kovin pitkiä aikoja ei pärjää kummasakaan.

Olen pärjännyt 13 vuotta pienessä talossa maalla jossa kaikki lämpiää puulla. Hella, sauna ja pönttöuuni riittää vaikka olisi 40 astetta pakkasta. Ei siinä mitään Amerikan temppuja tarvita. 

Kyllä kyllä. Yhdelle ihmiselle riittää yksi aari, eli helposti. Mutta se että saatte maan tuohon kuntoon ja löydätte tarvittavat aineet on toinen juttu. Lisäksi kulutusta tulee vähentää eli mitään elintasovatsoja ei voi ylläpitää. Säilöminen on oma juttunsa, kun ei pysty aurinkokuivattamaan.

Joo tulee taas mieleen jenkkipaska sarjat , zombit ym . muut oliot , kaikilta ihmisiltä järjellisiä joita on enää yhden suhde tuhanteen , loppuu ruoka ja ammukset ja kaikista on pulaa muhaa alkaa hirveä taistelu säilykeurkeista ja kuivamuonista joita kaikille riittäisi vuosiksi.Mutta kun pitää siinäkin vaiheessa eri  jengiporukoilla yrittää tappaa taikka vähintään orjuuttaa ne harvat ihmisolennot.Sanoisin että antaa olla.

Talvella voi ruuat tehdä takassa, jollain myös lämmittää, säilöä voi ruuat umpiointi menetelmällä, jolloin ei tarvita pakastinta. Maakellari olisi silti tarpeellinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa (lyhyt kasvukausi, vyöhykkeet II-V) nelihenkisen perheen täysi, kasvipainotteinen omavaraisuus onnistuu yleensä noin 0,5-1,0 hehtaarilla hyvin hoidettua peltoa/puutarhaa. Jos mukaan halutaan merkittävästi lihaa ja maitotuotteita omasta rehusta, pinta-alaa tarvitaan tyypillisesti 2-4 hehtaaria tai enemmän (laidun, säilörehu, viljat).

Aika yläkanttiin on nyt tehty laskelmat. Perunaa voi saada yhdeltä hehtaarilta 40 tonnia, ruista 5-6 tonnia ja hernettäkin muutaman tonnin.

Kanat ja siat syövät melkein mitä tahansa ja lampaille kerppuja saa tehtyä joka pajukosta ja risukosta. Maito ei ole pakollista. 

Antamillasi satotasoilla kasvipainotteinen omavaraisuus on ~0,21 ha optimiolosuhteissa ja käytännössä turvallisemmin ~0,35-0,42 ha (sis. hävikit, siemenvaran, kierron ja pienen puskurin).

Polttopuiden osalta aiempi haarukka (~1-3 ha tuottavaa metsää vuodessa tarvittavan lämmitysenergian mukaan) pysyy erillisenä lisänä ruokaviljelyn päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesiviljely ledivaloilla kerroksittain rakennetussa kasvihuoeessa.

Mistä sä saat virran ledeihin kun ei ole sähköä? Tuskin paristojakaan on loputtomiin.

Aurinkopaneleista 5kpl 80kWh akustoon. Strilingmoottorilla saan sähköä puusta.

Peruna, sipuli, kanat ja lampaat. Niillä pärjää jo pitkälle. Suolaa varmaan saa vaihdettua munilla ja perunoilla. Viljeltäviä kasveja on vaikka kuinka paljon sitten kun perusta ja lannoitus on kunnossa. Omavaraisuus vaatii jonkinlaista ravinnekiertoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa (lyhyt kasvukausi, vyöhykkeet II-V) nelihenkisen perheen täysi, kasvipainotteinen omavaraisuus onnistuu yleensä noin 0,5-1,0 hehtaarilla hyvin hoidettua peltoa/puutarhaa. Jos mukaan halutaan merkittävästi lihaa ja maitotuotteita omasta rehusta, pinta-alaa tarvitaan tyypillisesti 2-4 hehtaaria tai enemmän (laidun, säilörehu, viljat).

Ensimmäisenä siis syödään perheen äiti, koska hän on suomalainen nainen ja hyvässä lihassa. Sillä loppuperhe elää talven yli.

Pulleat amerikkalais soltut syödään ensin

Sitten vasta nuo äipät

Maalla asuvana sanoisin, että yksi lehmä riittää, siihen yksi lammas jotta saat lankaa kutomiseen, ja vaikka 10 kanaa proteiinin tuottoon. Tietty näille sitten kunnon lämpimät talvinavetat/kanalat sun muut. Noiden rehujen kokovuotiseksi tarpeeksi + laitumeksi semmoinen 3 ha:n tontti olisi riittävä. Kasvi/pottumaa ja marjapensaat ei siihen verrattuna paljon tilaa viel. Sun on nääs hehtaareihin laskettava muukin kuin kesälaidunaika; pitkät talvikuukaudet kun maa on jäässä ja lunta. Sitä heinää pitää olla talli pullollaan myös.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kyllä. Yhdelle ihmiselle riittää yksi aari, eli helposti. Mutta se että saatte maan tuohon kuntoon ja löydätte tarvittavat aineet on toinen juttu. Lisäksi kulutusta tulee vähentää eli mitään elintasovatsoja ei voi ylläpitää. Säilöminen on oma juttunsa, kun ei pysty aurinkokuivattamaan.

EI se aarilla eläminen helppoa tule olemaan, mutta juuri ja juuri voisi onnistua. Pelkän ravinnon puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelmasi tuossa vaiheessa ei ole viljelyspinta-ala vaan se, miten saat hätistettyä jonkun satapäisen asejoukkion pois mailtasi kun heille tulee nälkä ja tajuavat että kotonasi saattaisi olla jotain syötävää.

Tämäpä se on se ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalossa on kuitenkin mahdollista selvitä paremmin hengissä kuin kerrostalossa, koska takalla voi lämmittää ainakin osan taloa. 

 

1000 neliötä ei ole paljoa, mutta on se jotain. Helsingissäkin aikoinaan sodan jälkeen tuon kokoiset tontit olivat kovassa käytössä ruuan tuotannossa. Meilläkin oli isovanhemmilla possu, kanoja, ja vaikka mitä ruokakasvia. Mutta kyllä silti vielä tarvittiin ruokaa muualta. 

No kai nyt jos ruokkii possua? Eihän se tuota edes mitään ravintoa. Ankat tai kanat ovat puutarhassa symbioottisia, sillä syövät pääasiassa tuholaisia. Ei kannata myöskään keskittyä liiaksi energian haalimiseen vaan ravinteiden. Energiaa tarvitsee oikeasti todella vähän, jos on mahdollisuus esim. lämmittää ja saada sitä kautta ruumiinlämpöä. Viime kesänä kun oli näitä hellepäiviä, niin ei silloin tehnyt mieli edes syödä mitään. Tarpeeksi korkea sisälämpötila vaan niin ruuankulutus laskee minimiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa (lyhyt kasvukausi, vyöhykkeet II-V) nelihenkisen perheen täysi, kasvipainotteinen omavaraisuus onnistuu yleensä noin 0,5-1,0 hehtaarilla hyvin hoidettua peltoa/puutarhaa. Jos mukaan halutaan merkittävästi lihaa ja maitotuotteita omasta rehusta, pinta-alaa tarvitaan tyypillisesti 2-4 hehtaaria tai enemmän (laidun, säilörehu, viljat).

Aika yläkanttiin on nyt tehty laskelmat. Perunaa voi saada yhdeltä hehtaarilta 40 tonnia, ruista 5-6 tonnia ja hernettäkin muutaman tonnin.

Kanat ja siat syövät melkein mitä tahansa ja lampaille kerppuja saa tehtyä joka pajukosta ja risukosta. Maito ei ole pakollista. 

Antamillasi satotasoilla kasvipainotteinen omavaraisuus on ~0,21 ha optimiolosuhteissa ja käytännössä turvallisemmin ~0,35-0,42 ha (sis. hävikit, siemenvaran, kierron ja pienen puskurin).

Jos yhteiskunta romahtaa se on yksi ja sama kenen metsästä ne polttopuut tehdään

Vierailija kirjoitti:

Joo tulee taas mieleen jenkkipaska sarjat , zombit ym . muut oliot , kaikilta ihmisiltä järjellisiä joita on enää yhden suhde tuhanteen , loppuu ruoka ja ammukset ja kaikista on pulaa muhaa alkaa hirveä taistelu säilykeurkeista ja kuivamuonista joita kaikille riittäisi vuosiksi.Mutta kun pitää siinäkin vaiheessa eri  jengiporukoilla yrittää tappaa taikka vähintään orjuuttaa ne harvat ihmisolennot.Sanoisin että antaa olla.

Jep. Ei kiinnosta mitkään oikean elämän survival-meiningit ja jonkun paikallisen talibanjengin jalkarätiksi joutuminen joten ampuisin itseni metsästyskiväärillä että pääsee siitä helvetistä karkuun ja toivottavasti syntyy johonkin järkevämpään maailmaan.

Polttopuuta tai muuta lämmitykseen kelpaavaa saa rajatta keräilemälläkin, jos ollaan oikeasti romahtaneessa maailmassa. Sitten ei ole enää valtion tai yhtiön metsiä vaan ne ovat vapaata riistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelmasi tuossa vaiheessa ei ole viljelyspinta-ala vaan se, miten saat hätistettyä jonkun satapäisen asejoukkion pois mailtasi kun heille tulee nälkä ja tajuavat että kotonasi saattaisi olla jotain syötävää.

Tämäpä se on se ongelma.

Jaa mikä ongelma? Ensinnäkään yhteiskunta ei ole romahtamassa ja jos romahtaisi niin aika monella olisi varmaan sen verran paljon menetettävää, ettei tällaista pääsisi tapahtumaan. Ihmeellisiä dystopioita päässänne kehittelette. Mutta anekdoottina tilanne on ihan mielenkiintoinen, sillä esimerkiksi rahatalous saattaa heilahdella, ja onhan se luomuruoka nyt paljon laadukkaampaa kuin tehotuotettu.