Miehelle lapsuudenperhe on tärkeämpi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en ymmärrä ihmisten laittamista tärkeysjärjestykseen ollenkaan. Enkä varsinkaan sitä, että jollekin pitää oikein korostaa toisen olevan tärkeämpi. En laita ystäviänikään parhausjärjestykseen. Joko olet tärkeä tai et, joko olet ystävä tai et.

Ajatuksesi on nätti. Sitten todellisessa elämässä ihminen priorisoi kyllä selkeästi ihmiset tärkeysjärjestykseen. Kehen käytetään aikaa? Kenen mielipide on painavin tärkeissä päätöksissä. Kenen mielipahaa täytyy eniten välttää, jos on päätettävä vastoin jonkun toiveita? Ja jos näissä asioissa priorisoi lapsuudenperheen yli oman parisuhteen ja omien lasten... ei tule mitään.

meinaat, että jokainen asia on aina kaikille osapuolille yhtä tärkeä, ja ne täytyy ainapäättää samalla tavalla? Ei voi koskaan ajatella, että tämä asia on lapsuuddnperheelle tärkeä, priorisoin sen, seuraava taas puolisolle, silloin priorisoin sen?

Ei ihme että ihmisten elämä ja parisuhteet on niin hiton vaikeita, jos kaikessa on kyse valtataistelusta.

Vierailija kirjoitti:

Miten sa et ymmärrä, että miehen äiti on sinun miestä 9 kk odottanut, synnyttänyt, kasvattanut. Äiti oli, on ja jää normaalisti kasvatettulle ihmiselle kaikeista läheiseksi ja tärkeäksi koko elämäksi. Myös silloin, kun on oma perhe. Vaan narsistit, mt ongelmalliset eivät tajuaa , älyää eivätkä ymmärrää asian jujuaa, vaan haluavat huomion puuttesta sen huomion täysillä itselleen. Olkaa varovaisia muut, ketä päästätte puolisoksi. Etteivät vierantaa puolisoa ydinperhestään. Täällä Suomessa on se erittäin korostunut ongelma. Tulevaset vaimot vaativat itselleni miehen äidin asemaa. Äiti on äiti ja vaimo on vaimo. Kaksi eri asiaa.

Oma isäni oli tällainen mamman poika. Napanuora ei ikinä katkennut. Jonkinlaista emotionaalista insestiä äidin ja pojan välillä. Tuhosi käytöksellään lopulta oman perheensä. Oikeasti aikuiset ihmiset ymmärtävät että lapsuuden perhe jää taka-alalle kun mennään avioliittoon tai hankitaan lapsia. Se ei tarkoita välien katkaisua, kun joku tietenkin heti olettaa näin. Vaan sitä, että oma perhe on ykkönen ja vaikeissa tilanteissa pidetään aina yhtä. Kummankaan lapsuuden perhe ei ole toistaan tärkeämpi tai "oikeampi", tai oikeutettu vaikuttamaan sen yhdessä luodun perheen päätöksiin.

Vain vaimon lapsuuden perhe ja suku ovat tärkeitä.  Mies sitoutuu tottelemaan naistaan ja ajattelemaan kuten hän ruvetessaan parisuhteeseen. Seksin ehto.  Miehen äitihän on anoppi. Paha ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vain vaimon lapsuuden perhe ja suku ovat tärkeitä.  Mies sitoutuu tottelemaan naistaan ja ajattelemaan kuten hän ruvetessaan parisuhteeseen. Seksin ehto.  Miehen äitihän on anoppi. Paha ihminen.

Ei sen nyt näinkään kuulu mennä. Itse olen enemmän oman elämäni aikana nähnyt tilanteita, joissa nainen ikään kuin joutuu sulautumaan miehen lapsuuden perheeseen ja menettämään identiteettinsä. On vain mukauduttava siihen dynamiikkaan ja pienennettävä itsensä. Olet vain jatke ja väline, et oma persoonasi ja itsessään tärkeä ihminen. Miehen lapsuuden perhe määrittää kaiken ja koittaa jopa vaikuttaa asuinsijaintiinne. Ihanteellisessa tilanteessa molemmat laittavat sen oman puolison/lapset etusijalle, eikä kummankaan sukuun olla toistaan enempää "kallellaan", vaan ovat vähintään yhtä tärkeitä (olettaen ettei ole mitään alkoholismia tai muuta vakavaa ongelmaa).

Taas suomiämmät näyttää luonteensa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain vaimon lapsuuden perhe ja suku ovat tärkeitä.  Mies sitoutuu tottelemaan naistaan ja ajattelemaan kuten hän ruvetessaan parisuhteeseen. Seksin ehto.  Miehen äitihän on anoppi. Paha ihminen.

Ei sen nyt näinkään kuulu mennä. Itse olen enemmän oman elämäni aikana nähnyt tilanteita, joissa nainen ikään kuin joutuu sulautumaan miehen lapsuuden perheeseen ja menettämään identiteettinsä. On vain mukauduttava siihen dynamiikkaan ja pienennettävä itsensä. Olet vain jatke ja väline, et oma persoonasi ja itsessään tärkeä ihminen. Miehen lapsuuden perhe määrittää kaiken ja koittaa jopa vaikuttaa asuinsijaintiinne. Ihanteellisessa tilanteessa molemmat laittavat sen oman puolison/lapset etusijalle, eikä kummankaan sukuun olla toistaan enempää "kallellaan", vaan ovat vähintään yhtä tärkeitä (olettaen ettei ole mitään alkoholismia tai muuta vakavaa ongelmaa).

Ehkä maaseudulla tai jos mies on huomattavasti  " paremmasta kodista "  jolloin ei sovi vaimon kurjan suvun kanssa veljeillä.  Nainen ei joudu silloin pienentämään itseään vaan omaksumaan nämä paremmat puitteet 

Vierailija kirjoitti:

Puolisoita tulee ja menee, äitiä ja isää on vain yksi.

 

Jos sinun vanhempasi ajattelisivat samoin, ydinperhettäsi ei olisi, vaan vanhempasi olisivat eronneet,  tulleet ja menneet. Puolisoita tulee uusia.

Isäni oli mammanpoika ja sukulaisten komennettavissa. Mieheni on ollut terveen etäinen äitiinsä. Minä kyllä olin anopin suosikkiminiä ja kaipaan häntä edelleen. Nyt jo kuollut. Sukulaisten nurkissa oleilua kaikkina ja lomina ja pyhinä sekä loputonta sukumökkeilyä en ymmärrä. Meillä on oma koti maalla ja ukkoni on rakentanut kaiken, mitä olen ikinä pyytänyt. Terassit on joka suuntaan ja viihdymme kaksin loputtomasti. Kotoa ei viitsisi lähteä mihinkään. Se on ainut huono puoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoita tulee ja menee, äitiä ja isää on vain yksi.

 

 

Jos sinun vanhempasi ajattelisivat samoin, ydinperhettäsi ei olisi, vaan vanhempasi olisivat eronneet,  tulleet ja menneet. Puolisoita tulee uusia.

Näinpä. Tervejärkiset vanhemmat haluavat, että lapsensa itsenäistyvät ja luovat oman perheensä ja elämänsä. Palkintona pääsevät myös osaksi tätä iloa lastenlastensa kautta. Kuten heille itselleenkin puoliso ja lapset ovat tärkeimmät (toivottavasti), sallivat he tämän myös omille lapsilleen ja ymmärtävät sen olevan luonnollinen osa elämän kiertokulkua.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei ole vielä kasvanut aikuisesi ja irtautunut vanhemmistaan. Ei ole hyvä kasvualusta.

Mieslapsi. Mitäpä luulet, että parisuhde ja perheen perustaminen tuollaisen miehen kanssa tarkoittaa?

En usko, että hän asettaa asioita tällä tavalla tärkeysjärjestykseen, mutta aplle olisi tärkeää, että korostetusti hän olisi tärkein ja menisi kaiken muun yläpuolelle ja kaikki muu olisi selkeästi alapuolella. Miksi vaaditte kumppaniltanne tällaista, että itselle tärkeitä asioita pitää laittaa pakotetusti tärkeysjärjestykseen? Erittäin huono itsetunto tj?

Vierailija kirjoitti:

Tee palvelus teille molemmille ja poistu miehesi elämästä. Ei ole normaalia olla kateellinen siitä, että mies on läheinen perheensä kanssa. 

        Ei ole normaalia että mies  roikkuu lapsuudenperheessään. 

   Eikö Raamatussakin käsketä liittymään puolisoon ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sa et ymmärrä, että miehen äiti on sinun miestä 9 kk odottanut, synnyttänyt, kasvattanut. Äiti oli, on ja jää normaalisti kasvatettulle ihmiselle kaikeista läheiseksi ja tärkeäksi koko elämäksi. Myös silloin, kun on oma perhe. Vaan narsistit, mt ongelmalliset eivät tajuaa , älyää eivätkä ymmärrää asian jujuaa, vaan haluavat huomion puuttesta sen huomion täysillä itselleen. Olkaa varovaisia muut, ketä päästätte puolisoksi. Etteivät vierantaa puolisoa ydinperhestään. Täällä Suomessa on se erittäin korostunut ongelma. Tulevaset vaimot vaativat itselleni miehen äidin asemaa. Äiti on äiti ja vaimo on vaimo. Kaksi eri asiaa.

Oma isäni oli tällainen mamman poika. Napanuora ei ikinä katkennut. Jonkinlaista emotionaalista insestiä äidin ja pojan välillä. Tuhosi käytöksellään lopulta oman perheensä. Oikeasti aikuiset ihmiset ymmärtävät että lapsuuden pe

        Täsmälleen niin !

Naiset halveksivat miestä joka ei ole pannut välejä poikki vanhempiinsa .  Naiset tahtovat olla miehensä ainoa ihminen ja määrääjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee palvelus teille molemmille ja poistu miehesi elämästä. Ei ole normaalia olla kateellinen siitä, että mies on läheinen perheensä kanssa. 

 

 

        Ei ole normaalia että mies  roikkuu lapsuudenperheessään. 

   Eikö Raamatussakin käsketä liittymään puolisoon ?

Näiden ei kuuluisi olla toisiaan poissulkevia, että on kiintynyt lapsuudenperheeseensä ja kumppaniinsa ja lapsiinsa. Jokin häiriö henkisellä puolella on, jos kokee uhkaksi hyvät suhteet puolison lapsuudenperheeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Taas suomiämmät näyttää luonteensa

Minun luonne on se, että tottakai puolison pitää olla etusijalla aikuisen elämässä. Lapset on eri asia, mutta heidänkin pitää itsenäistyä jossain vaiheessa. Parisuhteeseen ei tarvita ulkopuolisia hämmentämään.

Vierailija kirjoitti:

Naiset halveksivat miestä joka ei ole pannut välejä poikki vanhempiinsa .  Naiset tahtovat olla miehensä ainoa ihminen ja määrääjä.

Aikuisilla voi olla ihan normaalit välit aikuisten kanssa, koskee parisuhteiden lisäksi myös muita ihmissuhteita.

En jaksa lukea ketjua mutta onko naisen pakko omia se mies

Vierailija kirjoitti:

Miehet on just näin lapsellisia. Eivät ikinä kasva aikuisiksi ottamaan vastuuta omasta perheestä. 

Sinä et näytä ottavan vastuuta omasta elämästäsi, kun oma miehesi on ollut vastuuton niin olet jäänyt vellomaan katkeruuteen ja yleistät tämän koskemaan kaikkia miehiä. En nimittäin usko että olet ehtinyt käydä kaikki Suomen miehet läpi elämäsi aikana. Kasva aikuiseksi.

t.nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee palvelus teille molemmille ja poistu miehesi elämästä. Ei ole normaalia olla kateellinen siitä, että mies on läheinen perheensä kanssa. 

 

 

        Ei ole normaalia että mies  roikkuu lapsuudenperheessään. 

   Eikö Raamatussakin käsketä liittymään puolisoon ?

Näiden ei kuuluisi olla toisiaan poissulkevia, että on kiintynyt lapsuudenperheeseensä ja kumppaniinsa ja lapsiinsa. Jokin häiriö henkisellä puolella on, jos kokee uhkaksi hyvät suhteet puolison lapsuudenperheeseen. 

Hyvät suhteet on eri asia kuin se, että lapsuudenperhe määrittää sinun elämääsi ja vaikuttaa päätöksiin. Lastenkin etu on, että vanhempien molempiin lapsuudenperheisiin on yhtä lailla hyvät suhteet. Ei niin, että jompi kumpi on korostetummassa asioissa tai vaikuttaa oman perheen sisäisiin asioihin.