Lue keskustelun säännöt.
Miehelle lapsuudenperhe on tärkeämpi
17.10.2025 |
Miehelleni lapsuudenperhe on hänelle kaikkein tärkein, minä tulen toisena. Hän näki perhettään aika vasta ja palatessaan takaisin kotiin, sanoi että nyt on "paluu tylsään arkeen". Hänen perhe asuu aika kaukana eivätkä voi nähdä usein.
Aina sanoo että tuntee olonsa paremmaksi kun on soitellut perheelleen. Minullekin sanoo, että minun pitäisi muuttaa lähemmäs perhettäni niin tuntisin oloni paremmaksi.
Jotenkin tämä nyt hiertää. En tiedä onko vika minussa kun ajattelen näin. Onko lapsuudenperhe todella se tärkein vai se perhe mitä on itse rakentamassa? Lapsia meillä ei vielä ole.
Kommentit (101)
Se että mies on läheinen lapsuudenperheen kanssa on hienoa. Mutta tuosta kuvauksestasi käy kyllä ilmi, että hän ei oikein näe teillä kahdella tulevaisuutta, ehkä sen takia, että hänellä on jo se perhe ja hän ei edes mielessään kaipaa mitään sen ulkopuolista? Miksi hän muuten sanoisi sinulle, että sinunkin pitäisi muuttaa lähemmäksi sinun omaa perhettäsi? Häntä ei siis erityisemmin vaivaa ajatus, että muuttaisitte erilleen, sehän on vain ja ainoastaan loogista jotta voi olla lähempänä lapsuuden perhettään. Se, että hän on tölväissyt suoraan, että hänen perheensä menee ilman muuta edelle ja jos ei kelpaa niin sopii häipyä, kertonee myös siitä, että ei häntä nyt hirveästi häiritsisi jos vain häviäisit hänen elämästä. Olen sitä mieltä, että toista ihmistä on turha yrittää muuttaa. Hänellä on prioriteettinsa ja se on hänen lapsuuden perhe, joten löytäköön onnen sieltä. Jos sinä haluat perheen, niin se löytyy jostain muualta, jonkun muun miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika reppanalta vaikuttaa. En itse haluaisi olla suhteessa jossa en ole puolisolle ykkönen.
Voitko rehellisesti sanoa että kun olet ollut parisuhteessa mies on ollut sinulle se ykkönen?
Voin. Hän, ja sitten myöhemmin hän ja lapset. Aivan ehdottomasti.
Hah. Ei kukaan tuota valhetta usko, et edes sinä itse. Kaikki me tiedämme että naiselle nainen itse on aina tärkein eikä kenelläkään muulla ole mitään väliä. Jos naisen pitää valita oma halu tai miehen halu niin nainen valitsee aina itsensä.
Hohhoijaa. Kyllä ihmisen pitää lähtökohtaisesti rakastaa itseään, jotta voi rakastaa muita.
Tässä ei ollut kyse siitä, että asettaako nainen itsensä vai puolisonsa mielihalut ensin. Oli kyse siitä, kumman mies asettaa tärkeysjärjestyksessä ensin, puolisonsa vai vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole vielä kasvanut aikuisesi ja irtautunut vanhemmistaan. Ei ole hyvä kasvualusta.
Tunnen ihmisen jonka vanhemmat on kuolleet tämän ollessa teini ja vielä aikuisenakin on ihan kiinni vanhemmissaan.
Lapsena ja nuorena orvoksi jääneillä vissiin yleistä, on vaan se aina lapsekomainen suhde vanhempiin. Vaikka isovanhempien tai muut sukulaiset olisi olleet huoltajina ja sosiaaliviranomaiset olleet mukana tarkkailemassa sijoituksen sujumista.
Lapsena orvoksi jääneen eksän tärkein jouluhomma oli vanhempien haudalla käyminen. Tämä olisi tarkoittanut muutaman tunnin autossa istumista jouluaattona. Sitten itki ja raivasi kun en halunnut lähteä mukaan.
Oikea mammanpoika
Vierailija kirjoitti:
Miehelle perhe on pysyvä ja pysyy koko elämän niin kuin ystävätkin. Nainen on vain tilapäistä kun nainen tuhoaa sen suhteen aivan varmasti siinä vaiheessa kun naiseltakin vaadittaisiin panostamista suhteeseen kun nainen haluaa vain vaatia suhteelta mutta ei ruo mitään suhteelle
Kuvasit juuri pikkulapsen elämän; perhe ja ystävät.
Minä taas en ymmärrä ihmisten laittamista tärkeysjärjestykseen ollenkaan. Enkä varsinkaan sitä, että jollekin pitää oikein korostaa toisen olevan tärkeämpi. En laita ystäviänikään parhausjärjestykseen. Joko olet tärkeä tai et, joko olet ystävä tai et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika reppanalta vaikuttaa. En itse haluaisi olla suhteessa jossa en ole puolisolle ykkönen.
Voitko rehellisesti sanoa että kun olet ollut parisuhteessa mies on ollut sinulle se ykkönen?
No kukas sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika reppanalta vaikuttaa. En itse haluaisi olla suhteessa jossa en ole puolisolle ykkönen.
Voitko rehellisesti sanoa että kun olet ollut parisuhteessa mies on ollut sinulle se ykkönen?
Voin. Hän, ja sitten myöhemmin hän ja lapset. Aivan ehdottomasti.
Hah. Ei kukaan tuota valhetta usko, et edes sinä itse. Kaikki me tiedämme että naiselle nainen itse on aina tärkein eikä kenelläkään muulla ole mitään väliä. Jos naisen pitää valita oma halu tai miehen halu niin nainen valitsee aina itsensä.
No toki itseään pitää arvostaa ja rakastaa, tässä oli kyse nyt siitä onko puoliso tärkein, vai joku lapsuudenperhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin samanlainen melkein 30-vuotiaaksi asti. Kun meille tuli omia lapsia jäi lapsuudenperhe selkeästi taka-alalle.
Kaikki ei saa, eikä halua lapsia ja silti voi haluta elää aikuista elämää.
Minulla puoliso menee kaiken edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on siitä outo, että se pyrkii elämään hyvää ja onnellista elämää. Jos lapsuudenperhe edustaa tätä ja naisystävä vaatimuksia ja kiusantekoa, niin eikö ole aika loogista sinne lapsuudenperheen luo pyrkiä?
Joo se on totta, ettei kannata vaatia eikä valittaa. Jos mies tekee käytöksellään selväksi, että lapsuudenperhe on tärkeämpi kuin kumppani, on se merkki siitä, että sen miehen kanssa ei voi yhteistä elämää rakentaa ja valittamisen sijaan kannattaa lähteä.
Miten sa et ymmärrä, että miehen äiti on sinun miestä 9 kk odottanut, synnyttänyt, kasvattanut. Äiti oli, on ja jää normaalisti kasvatettulle ihmiselle kaikeista läheiseksi ja tärkeäksi koko elämäksi. Myös silloin, kun on oma perhe. Vaan narsistit, mt ongelmalliset eivät tajuaa , älyää eivätkä ymmärrää asian jujuaa, vaan haluavat huomion puuttesta sen huomion täysillä itselleen. Olkaa varovaisia muut, ketä päästätte puolisoksi. Etteivät vierantaa puolisoa ydinperhestään. Täällä Suomessa on se erittäin korostunut ongelma. Tulevaset vaimot vaativat itselleni miehen äidin asemaa. Äiti on äiti ja vaimo on vaimo. Kaksi eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet on just näin lapsellisia. Eivät ikinä kasva aikuisiksi ottamaan vastuuta omasta perheestä.
Miksi yleistät? Olen ollut naimisissa yli 20 vuotta lapsuuden perheestä terveellä tavalla irrottautuneen miehen kans. Neljä lasta meillä on. Nuorin 18. Nyt alkaa mieheni ja minun aika.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenperhe on se ympäristö, jossa ihminen kasvaa sellaiseksi kuin on. On täysin normaalia, että siihen perheeseen on kiintein side, mikäli perheessä on ollut kaikki kunnossa. Sinä olet tullut miehesi elämään paljon myöhemmin kuin lapsuudenperhe. Teillä ei ole niin syvää yhteyttä.
Seksi?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tulisi tilanne, että pitäisi valita lapsuudenperheen ja puolison välillä, valitsisin yhtään epäröimättä lapsuudenperheen.
Ei ole tervettä!
En seurusteluaikana välittänyt mitään mieheni ja vanhempiensa (lähinnä äitinsä) kiinteistä väleistä. Mutta siinä vaiheessa kun saimme lapsia ja anoppi puuttui lapsenhoitotaitoihini, niin tilanne muuttui todella ärsyttäväksi ja minua loukkaavaksi mieheni käytöksen osalta: mies asettui aina äitinsä puolelle. Ja tämä "omaan sukuun" kallistunut puolueellisuus ei ole muuttunut vuosien saatossa tippaakaan. Mieheni asettuu jopa veljenvaimonsa puolelle mielipiteissä mielummin kuin minun.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en ymmärrä ihmisten laittamista tärkeysjärjestykseen ollenkaan. Enkä varsinkaan sitä, että jollekin pitää oikein korostaa toisen olevan tärkeämpi. En laita ystäviänikään parhausjärjestykseen. Joko olet tärkeä tai et, joko olet ystävä tai et.
Ajatuksesi on nätti. Sitten todellisessa elämässä ihminen priorisoi kyllä selkeästi ihmiset tärkeysjärjestykseen. Kehen käytetään aikaa? Kenen mielipide on painavin tärkeissä päätöksissä. Kenen mielipahaa täytyy eniten välttää, jos on päätettävä vastoin jonkun toiveita? Ja jos näissä asioissa priorisoi lapsuudenperheen yli oman parisuhteen ja omien lasten... ei tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miten sa et ymmärrä, että miehen äiti on sinun miestä 9 kk odottanut, synnyttänyt, kasvattanut. Äiti oli, on ja jää normaalisti kasvatettulle ihmiselle kaikeista läheiseksi ja tärkeäksi koko elämäksi. Myös silloin, kun on oma perhe. Vaan narsistit, mt ongelmalliset eivät tajuaa , älyää eivätkä ymmärrää asian jujuaa, vaan haluavat huomion puuttesta sen huomion täysillä itselleen. Olkaa varovaisia muut, ketä päästätte puolisoksi. Etteivät vierantaa puolisoa ydinperhestään. Täällä Suomessa on se erittäin korostunut ongelma. Tulevaset vaimot vaativat itselleni miehen äidin asemaa. Äiti on äiti ja vaimo on vaimo. Kaksi eri asiaa.
Suosittelen, että lähdet pois Suomesta. Ota poikasi mukaan.
Ei ole ok alkaa asettaa läheisiä eri sijoille elämässä. Saati sanoa ja alleviivata siitä toiselle. Toki tärkeitä saa olla. Etenkin välinpitämätön asenne omaa kumppania kohtaan lähde menemään jos ei kelpaa kertoo paljon.
Valitseeko mies sitten naisen halun? Ja valitseeko sinun lapsuudenperheesi sinun halusi?
Tämä keskustelu meni nopeasti tosi perverssiksi.