Mitä kipinä merkitsee teille? Miksi suhteessa on pakko olla kipinää?
Olen sinkku ja kaveripiirissä on parin vuoden aikana eronnut monta paria, joista vain kaksi on palannut yhteen ajan x jälkeen. Usein kuulee että syynä on kipinän puute. Miksi suhde ei toimi ilman järisyttävää kipinää? Minulle miehenä on tärkeää luottamus, rakkaus ja parisuhteen kestävyys mutta näköjään olenkin poikkeus, kun en kaipaa mitään äkkiväärää suhdetta. Sinkkuna kunnes löydän sen oikean.
Kommentit (24)
En tiedä, mikä on kipinä, mutta ihastumista tottakai pitää olla. Silloin kun suhde alkaa. Ja sitten rakastumista. Kun on ollut 30 vuotta naimisissa, pitää olla rakkautta, ystävyyttä ja kunnioitusta. Silloin seksikin on edelleen hyvää, vaikka ihastuminen vaimenee tietysti ajan kuluessa.
Ei saa olla liian laimeaa. Kiihkeys välistä tuntuu hyvältä, herättää, saa asioita aikaan. Ei tunnu niin paikalleen jämähtäneeltä.
Eihän kipinä sulje pois luottamusta ja rakkautta, eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään draamaa. Minulle se tarkoittaa muun muassa sitä, että ollaan samalla aaltopituudella, toisen kanssa on kiva olla, toinen kiinnostaa. Toki siihen liittyy myös seksuaalinen ja romanttinen puoli. Sopivan kumppanin kanssa se kyllä kestää vuosikymmenestä toiseen.
Ehkä niistä suhteista puuttuu se ettei kyetä olemaan luonnollisesti toisen seurassa 🤔 ehkä semmonen että vois olla tarpeeksi oma itsensä uupuu.. ehkä siihen suhteeseen on lähdetty väärin perustein, vähä ehkä epätoivoisena ja ajateltu että kyllä tää tästä mähän haluan parisuhteen , eikä olla oikein mietitty sitä sopivuutta .. ovatko nää pariskunnat minkä ikäisenä alkaneet seurustella ? Onko ne tulevaisuuden näkymät voineet matkalla jo muuttua? Uskon että parisuhteeseen lähtiessä ihmiset pitävät tärkeänä suhteen kestoa mutta ei se mun mielestä oikein ole kovin hyvä mittari suhteen laadusta. Ymmärrän että suhteessa on hankaluuksia ja yhteiselämässä vaikeita aikoja.. ehkä siks pitäis sitä vetovoimaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta olla että kykenee tarpomaan ne ajat yhdessä
Ilman kipinää ei suhteessa voi olla myöskään tulta eikä tappuraa?
Vierailija kirjoitti:
Ilman kipinää ei suhteessa voi olla myöskään tulta eikä tappuraa?
Kyllähän kämppistellä voi ilman kipinääkin. Jos ei ole halua toista kohtaan niin seksi muuttuu raisaamiseksi. Itse en suostu parishuteisiin enää ollenkaan sillä tiedän että se ei ole jatkuvaa eikä kiinnosta käydä läpi sitä draaman kaarta missä mies vonkaa ja pettää ja suuttuu ja eroaa kun nainen ei ollutkaan seksiautomaatti.
Mutta jos kämppiksistä puhutaan niin en haluaisi kämppistä, joka panee, vaan kämppiksen joka eläisi selibaatissa kuten itsekin elän. Mies tai nainen, ihan sama. Avioliitto on paljon muutakin kuin paneminen, apinoille se on toki vain ja ainoastaan panemista.
Vierailija kirjoitti:
Eihän kipinä sulje pois luottamusta ja rakkautta, eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään draamaa. Minulle se tarkoittaa muun muassa sitä, että ollaan samalla aaltopituudella, toisen kanssa on kiva olla, toinen kiinnostaa. Toki siihen liittyy myös seksuaalinen ja romanttinen puoli. Sopivan kumppanin kanssa se kyllä kestää vuosikymmenestä toiseen.
Näin minäkin kipinän käsitän.
Kuin sisko ja veli-suhde on kipinätön. Kuka sellaista haluaa parisuhteeksi.
Kipinä tarkoittaa molemminpuolista fyysistä vetovoimaa. Ilman sitä ei ole hyvää parisuhdetta useimpien mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän kipinä sulje pois luottamusta ja rakkautta, eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään draamaa. Minulle se tarkoittaa muun muassa sitä, että ollaan samalla aaltopituudella, toisen kanssa on kiva olla, toinen kiinnostaa. Toki siihen liittyy myös seksuaalinen ja romanttinen puoli. Sopivan kumppanin kanssa se kyllä kestää vuosikymmenestä toiseen.
En halua pakotettua ja hirveällä kiireellä luotua suhdetta, koska lyön jarrut pohjaan jos nainen yrittää nopeuttaa tahi muuttaa minua tai suhdetta. Yhdessä sovitaan asiat ja hitaasti hyvä tulee, vaikka varmaan olen mieheksi jonkin sortin jäärä olematta kuitenkaan paha.
Itselle ei ainakaan riitä, että kumppani on tavallaan "ihan kuka tahansa". Jos toiseen ei luo enää koskaan ihailevia katseita, vaan lähinnä häpeileviä, niin ei kun kytkin ylös. Näen työssäni niin paljon pareja, joista oikein huokuu väkinäisyys, niin kyllä sääliksi käy.
Kyllä miehen pitää sillä tavalla säväyttää, että saa perhoset vatsaan ja sukat pyörimään jalassa suhteen alkumetreillä. Ja miehen naisesta sekaisin tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei saa olla liian laimeaa. Kiihkeys välistä tuntuu hyvältä, herättää, saa asioita aikaan. Ei tunnu niin paikalleen jämähtäneeltä.
Avaisitko enemmän mitä tarkoitat liian laimealla? Onko sinulle esimerkiksi liian laimeaa jos suhteessa ei ole nopeita muutoksia ja vauhtia vaan suhde on enemmän tasainen ja varma kummallekin osapuolelle?
Vierailija kirjoitti:
Ilman kipinää ei suhteessa voi olla myöskään tulta eikä tappuraa?
Jatkuvaa tappelua ja vänkäämistä? Jooh, ei kiitos ole minunlaiselle sopiva suhde.
Vierailija kirjoitti:
Kuin sisko ja veli-suhde on kipinätön. Kuka sellaista haluaa parisuhteeksi.
Mitä se kipinä on? Pelkkää panemista?
Kyllähän kipinää on oltava. Mulle on ysikymppiset uskovaiset mummotkin neuvoneet, että kipinää pitää olla.
Eihän muuten ole edes syytä mennäkään yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuin sisko ja veli-suhde on kipinätön. Kuka sellaista haluaa parisuhteeksi.
Mitä se kipinä on? Pelkkää panemista?
Se kipinä on sitä kun ilma sähköistyy kun toinen on samassa tilassa. Kun toisen miettiminen ja haaveilu täyttää koko aivotoiminnan. Kun lasketaan sekunteja, että näkee toisen. Kun ei voi yksinkertaisesti tehdä muuta elämää kuin odottaa sen toisen näkemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuin sisko ja veli-suhde on kipinätön. Kuka sellaista haluaa parisuhteeksi.
Mitä se kipinä on? Pelkkää panemista?
Se kipinä on sitä kun ilma sähköistyy kun toinen on samassa tilassa. Kun toisen miettiminen ja haaveilu täyttää koko aivotoiminnan. Kun lasketaan sekunteja, että näkee toisen. Kun ei voi yksinkertaisesti tehdä muuta elämää kuin odottaa sen toisen näkemistä.
Alkuhuumassa noin, mutta tuskin enää 20 vuoden jälkeen.
Nykyajan joku juttu...