Lue keskustelun säännöt.
Asuntojen ostajat jättävät nyt tarjouksia, joita välittäjä kuvailee törkeiksi
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011562908.html
Niin. Jos asuntokauppa ei käy, ja alhaisempia hintoja tarjotaan järjestelmällisesti, eikö kyseessä silloin nimenomaan ole markkinatalouden mukainen oikea hinta? Jos ihmiset eivät ole valmiita maksamaan, silloin pyynti on liian korkea. Ihme syyllistämistä hesarilta.
Kommentit (319)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni asunnon myynti tulee ajankohtaiseksi muutaman vuoden sisällä. Olen tehnyt henkisen rauhan 50 tonnin kanssa. Sen verran olen valmis ottamaan takkiin.
Kiinnostaisi kuulla muiden kipurajoja, paljonko persnettoa olisit itse valmis ottamaan?
Kun et mainitse ostohintaa, niin 50 tonnia ei kerro kovin paljon. Ihan eri asia ottaa takkiin tuon verran, jos ostohinta oli esim. 500 000 euroa. Täysin toinen asia, jos ostohinta oli 100 000 euroa.
En mä tiedä onko se ostohinta kovin oleellinen asia. Euroja itse ainakin lasken.
Omalla kohdallani puhutaan noin parin sadan tuhannen asunnosta. Olen maksanut noin 250 tuhatta ja olen tehnyt henkisen rauhan kakkosella alkavan myyntihinnan kanssa.
Ja jos nyt joku tarjoaa 199, tuskin alan siitä tonnistakaan tapella
Missä noin halpaa on? Täällä hinnat on ollu 700 000€ - 1 200 000€ jo vuosia ja kauppa käy. Tosin täällä ei ole kerrostaloja ollenkaan ja kaikki talot alle 10 vuotta vanhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onhan 20% alitarjous jo aika todellisuudesta vieraantunutta. Itse en ole lähtenyt neuvottelemaan edes 10% tinkijän kanssa, onneksi ostajat tulivat järkiinsä ja tekivät kunnollisen tarjouksen.
Boomereille nuoret ovat vain exit-likviditeettiä. On päivänselvää että nollakorkoaikana ostetun kämpän hinta on nykykoroilla merkittävästi alentunut koska lainanhoitokuluihin menee enemmän rahaa.
168,
jotta saat mielenrauhan, myyjä hyväksyi meidän tarjouksen. Eli puhun ostajana, joka ei takkiin ottanut. Meidän kohdalla oli ostajan markkinat koska MYYJÄ HYVÄKSYI tarjouksen. Eli väännän sinulle rautalangasta: myyjä EI hylännyt tarjousta, vaan tyytyi tuohon ostajan tarjoukseen.
Toki minä sen verran ymmärrän, että kanssasi suo on loputon 😊
"Missä noin halpaa on? Täällä hinnat on ollu 700 000€ - 1 200 000€ jo vuosia ja kauppa käy. Tosin täällä ei ole kerrostaloja ollenkaan ja kaikki talot alle 10 vuotta vanhoja."
Noin 90% Suomen kunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostaessani asuntoa pyrin välttämään törkeän tarjouksen tekemistä. Mielestäni pyyntihinta oli asiallinen, joten tarjosin ainoastaan hieman alle pyyntihinnan. Tiedän että myyjä oli pakkoraossa ja olisin ehkä voinut saada sen halvemmalla mutta tapoihini ei kuulu hyväksikäyttää hankalassa tilanteessa olevia ihmisiä.
Kaupat tulivat ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Asunnon arvo ei ole noussut, mutta ei myöskään laskenut näinä vuosina kun olemme täällä asuneet.
Hölmö. Tottakai hankalassa tilanteessa olevia käytetään hyväksi. On vain tyhmää maksaa liikaa.
Tulen hyvin toimeen ilman muiden räikeää hyväksikäyttöä. Tulee parempi fiilis. Ei ole niin suurta tarvetta rahalle.
Annatko hyvää hyvyyttäsi tuhkatkin pesästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. No seurasin mielenkiinnolla, kun syntymäkotini (ja mummolani) naapurissa oli vuoden myynnissä rintamamiestalo, jonka pyyntihinta oli 219.000 euroa. Hinta vaan putosi ja putosi ja taisi lähteä lopulta, 179.000 euron pyynnin jälkeen sitä ei enää näkynyt. Ja kävelen siitä usein ohi, oli auto vaihtunut. Eli kyllä siitä se 20% taisi sulaa pois.
Yleensähän se riippuu myyjän tilanteesta. Siitä pitäisi ostajan olla selvillä. Jos myyjän ei ole pakko myydä, niin ei se myyjä hyväksy kovaa tiputustakaan. Tossa syntymäkotini naapurissa oli jo muutettu pois ja talo oli tyhjänä, liekö ollut avioero tai uusi ostettu kun vanhaa ei ollut vielä myyty. Tiedän että siinä ei asunut enää alkuperäiset mummin naapurit vaan lapsiperhe.
Täällä tuppukylässä okt myyntihinta 185 000€, jos oikein muistan. Laskenu ku lehmän häntä. Myyntihinta 158 000€. Me
Typerin ja harhaanjohtavin kuviteltavissa oleva asia ovat nämä myyntihintatilastot joihin joku hullu oikeasti hirttää hinnoittelunsa.
Saa olla aika isokin kaupunki että omakotitaloja myydään pari kolme kuukaudessa ja kohteiden laatu vaihtelee haja-asutusalueen homeparakista paikallisen vesistön rantaan rakennettuun harkkopalatsiin keskustan kyljessä.
Laskepa näistä sitten jotain realistista okt:n myyntihintaa.
Paikkakunnan asukasluku voi olla vielä viisinumeroisissa lukemissa että toteutuneen verrokin kauppahintaa saa hakea parin, kolmen vuoden takaa aivan toisenlaisesta työllisyystilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina aina aina se on maksaja joka päättää.
Tyhjän saa pyytämättäkin ja huonosta palvelusta ei kannata maksaa.
Se ei o tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa (liikaa).
Mä tarjosin autoliikkeessä uudesta mersusta 5€, eivät myyneet.
Jep, ja kuten täällä on todettu, niin ostajana sinä olet se joka määrittelee sen uuden mersun oikean markkinahinnan, joka on 5 egee. Muut on väärässä ja myyjäliike hullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan 20% alitarjous jo aika todellisuudesta vieraantunutta. Itse en ole lähtenyt neuvottelemaan edes 10% tinkijän kanssa, onneksi ostajat tulivat järkiinsä ja tekivät kunnollisen tarjouksen.
Boomereille nuoret ovat vain exit-likviditeettiä. On päivänselvää että nollakorkoaikana ostetun kämpän hinta on nykykoroilla merkittävästi alentunut koska lainanhoitokuluihin menee enemmän rahaa.
Siellä taas kitisevä aikuinem valittaa, vaikka ei ole koskaan kokenut lamaa kuten buumeriit. No kohtapa koette senkin niin katsotaan sitten onko meillä buumereilla ollut niin ihana nollakorkoinen elämä. Asuntolainan korko oli muuten noin 15% joten et tiedä edes mistä puhut
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän tällä foorumilla ei ole ainoatakaan ketjua jossa ostajat parkuvat sitä etteivät myyjät hyväksy heidän 30-50% tarjouksiaan?
Vastaus: siksi että ostajia on liikkeellä niin vähän että kaikki löytävät muutaman tarjouksen tehtyään myyjän jonka on pakko oikeasti myydä asuntonsa vallitsevaan markkinahintaan vaikka se olisikin ainoastaan puolet siitä mitä muutama vuosi kuplan huipulta ostaessa kuviteltiin.
Se suomalainen elementtiluukku kun ei ollutkaan ikuisesti arvoaan nostava 100% riskitön sijoitus.
Ostaessani minä ainakin teen mieluummin reilusti alakanttiin meneviä tarjouksia. Toki en ostelekaan itselleni, vaan sijoitukseen. Mutta asuntosijoittajana teen mieluummin vaikka 20 tarjousta alakanttiin, koska aina löytyy se yksi, joka on valmis myymään asuntonsa isolla alennuksella. Sijoitusasunnon voitto tehdään ostohetkellä, ei myöhemmin.
Jos asunto miellyttää, niin enemmän voi aina tarjota, vähemmän ei koskaan. Myyjienkin kannattaa muistaa tämä, eikä kiukutella siitä, että joku tarjoaa paljon vähemmän kuin itse toivoisi. Voi aina tehdä vastatarjouksen, ja katsoa, nostaako ostaja omaa tarjoustaan. Moni ostaja nostaa tarjoustaan, itse ehkä en, mutta moni voi niin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ostaessani asuntoa pyrin välttämään törkeän tarjouksen tekemistä. Mielestäni pyyntihinta oli asiallinen, joten tarjosin ainoastaan hieman alle pyyntihinnan. Tiedän että myyjä oli pakkoraossa ja olisin ehkä voinut saada sen halvemmalla mutta tapoihini ei kuulu hyväksikäyttää hankalassa tilanteessa olevia ihmisiä.
Kaupat tulivat ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Asunnon arvo ei ole noussut, mutta ei myöskään laskenut näinä vuosina kun olemme täällä asuneet.
Näin tehdään asuntokauppaa. Ja ostaja pääsee sellaiseen asuntoon kiinni, jonka haluaa. Huutelijat jää sivuun huutelemaan että liian kalliilla meni ja jatkavat vuokralla asumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan sanotaan, että se pyyntihinta on jo alennettu nykytasoon toteutuneiden kauppojen perusteella. Silti tarjotaan -20%.
Välittäjän tai myyjän arvion perusteella. Olisivat laskeneet -20% lisää niin kaupat olisivat syntyneet heti. Oikea hinta on näet se millä kaupat syntyy.
Eli toisin sanoen oikea hinta on se, millä myyjä myy. Eikä nyt myydä, koska tarjoukset ovat liian alhaisia.
Miten jaksat jankata?! Asunnon pyyntihinta 250 000€ ja tarjous 225 000€, jonka myyjä hyväksyy. Ostaja tuolloin tarjouksella sanoo hinnan asunnolle.
Ei hemmetti... miten tämä on teille ostajille niin vaikeaa?
Ostaja voi tarjota tuosta täyden hinnan, 225 000, 200 00
Sinäkin brutukseni 😂 myyjä suostui ostajan tarjoukseen. Mikä nuin ottaa pattiin? Oletko se, joka myit meille 25000€ alle pyyntihinnan 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni asunnon myynti tulee ajankohtaiseksi muutaman vuoden sisällä. Olen tehnyt henkisen rauhan 50 tonnin kanssa. Sen verran olen valmis ottamaan takkiin.
Kiinnostaisi kuulla muiden kipurajoja, paljonko persnettoa olisit itse valmis ottamaan?
Kun et mainitse ostohintaa, niin 50 tonnia ei kerro kovin paljon. Ihan eri asia ottaa takkiin tuon verran, jos ostohinta oli esim. 500 000 euroa. Täysin toinen asia, jos ostohinta oli 100 000 euroa.
En mä tiedä onko se ostohinta kovin oleellinen asia. Euroja itse ainakin lasken.
Omalla kohdallani puhutaan noin parin sadan tuhannen asunnosta. Olen maksanut noin 250 tuhatta ja olen tehnyt henkisen rauhan kakkosella alkavan myyntihinnan kanssa.
Onhan siinä aikamoinen ero, mitä sillä käteen jäävällä summalla voi tehdä. Sinulla on valinnanvaraa, jos lähdet 200 000 eurolla uusille talokaupoille. Mieti sitten jotain toista, joka osti asuntonsa esim. 80 000 eurolla. Millaisen asunnon hän saisi 30 tonnilla, jos joutuisi ottamaan takkiin 50 000 eur?
Minä otin 90-luvun lamassa todella takkiini asuntokaupassa. Ostin kalliilla, remppasin huolella kauniiksi ja myin halvalla. Kiska elämäntilanne. Silloin olivat liikkeellä ainoastaan saalistaja-ostajat. Välittäjäkin tutisi pöksyissään!
Jos joskus vielä asunnon ostaisin, niin tarjoaisin kyllä törkeästi alle kaikkien torihintojen. Elämä opettaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostaessani asuntoa pyrin välttämään törkeän tarjouksen tekemistä. Mielestäni pyyntihinta oli asiallinen, joten tarjosin ainoastaan hieman alle pyyntihinnan. Tiedän että myyjä oli pakkoraossa ja olisin ehkä voinut saada sen halvemmalla mutta tapoihini ei kuulu hyväksikäyttää hankalassa tilanteessa olevia ihmisiä.
Kaupat tulivat ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Asunnon arvo ei ole noussut, mutta ei myöskään laskenut näinä vuosina kun olemme täällä asuneet.
Hölmö. Tottakai hankalassa tilanteessa olevia käytetään hyväksi. On vain tyhmää maksaa liikaa.
Tulen hyvin toimeen ilman muiden räikeää hyväksikäyttöä. Tulee parempi fiilis. Ei ole niin suurta tarvetta rahalle.
Annatko hyvää hyvy
Ei ole ollut tähän mennessä tarve. Kun keskittyy muuhun kuin pennin venyttämiseen, tulee pennejä enemmän sisään.
Myyjä voi hyväksyä jopa halvemman tarjouksen kuin mitä joku muu tekee. Jos ei halua myydä 200 000€ tarjoavalle henkilölle x, voi silti myydä esimerkiksi 195 000€ tarjoavalle henkilölle y.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten? Käsittääkseni tarjota voi mitä tahansa kuten pyytääkin voi mitä tahansa? Ei kai kukaan luule että asuntokauppoja käydään pyyntihinnoin??
Ei kai kukaan luule, että asuntokauppaa käydään -50% pyyntihinnasta?
Suomessa on tälläkin hetkellä myynnissä tuhansia kohteita sellaisella hintapyynnöllä että kukaan ei ostaisi niitä edes 50% alennuksella
Eikä kyse ole yksinomaan näistä kuolevien pikkupaikkakuntien haja-asutusalueen 250 000 omakotitaloista tai purkukuntoisen 1970-luvun elementtiläävän sadan tonnin 4h+k luukuista.
Ihan täällä pk-seudullakin kuplan paisuminen ja koko näkyi kaikkein selkeimmin siinä miten rantarivin omakotitalojen tai rivarien hintataso alkoi valua nopeasti niiden takanakin oleviin taloriveihin jonnekin 100m sisämaahan kunhan parvekkeen kaiteella seisten näki edessä olevien talojen välistä pilkahduksenkin harmaanvihreää levämössä (tunnetaan nimellä "merinäköala).
Ne harvat omarantaiset talot ja taloyhtiöt ovat edelleen hinnoissaan koska niitä ostavat rikkaimpaan 1% eliittiin kuuluvat joille miljoona tai edes kymmenen sinne tai tänne ei merkitse mitään
Sen sijaan jo rantarivin takana olevien talorivien arvo on puolittunut kuplan huipusta koska ne eivät kiinnosta oikeasti rikkaita vaikka ilmaiseksi saisivat eikä hyvätuloisillakaan ole enää varaa eikä varsinkaan halua maksaa niistä mielikuvituksellisia summia. Kaikille on tullut selväksi että noiden arvo ei jatkakaan ikuista nousuaan vaan ostaja tulee menettämään rahaa ihan saatænasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten? Käsittääkseni tarjota voi mitä tahansa kuten pyytääkin voi mitä tahansa? Ei kai kukaan luule että asuntokauppoja käydään pyyntihinnoin??
Ei kai kukaan luule, että asuntokauppaa käydään -50% pyyntihinnasta?
Suomessa on tälläkin hetkellä myynnissä tuhansia kohteita sellaisella hintapyynnöllä että kukaan ei ostaisi niitä edes 50% alennuksella
Eikä kyse ole yksinomaan näistä kuolevien pikkupaikkakuntien haja-asutusalueen 250 000 omakotitaloista tai purkukuntoisen 1970-luvun elementtiläävän sadan tonnin 4h+k luukuista.
Ihan täällä pk-seudullakin kuplan paisuminen ja koko näkyi kaikkein selkeimmin siinä miten rantarivin omakotitalojen tai rivarien hintataso alkoi valua nopeasti niiden takanakin oleviin taloriveihin jonnekin 100m sisämaahan kunhan parvekkeen kaiteella se
Unelmoi sinä vuokraluukussasi alihintaisista taloista. Minä asun omassani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan 20% alitarjous jo aika todellisuudesta vieraantunutta. Itse en ole lähtenyt neuvottelemaan edes 10% tinkijän kanssa, onneksi ostajat tulivat järkiinsä ja tekivät kunnollisen tarjouksen.
Boomereille nuoret ovat vain exit-likviditeettiä. On päivänselvää että nollakorkoaikana ostetun kämpän hinta on nykykoroilla merkittävästi alentunut koska lainanhoitokuluihin menee enemmän rahaa.
Siellä taas kitisevä aikuinem valittaa, vaikka ei ole koskaan kokenut lamaa kuten buumeriit. No kohtapa koette senkin niin katsotaan sitten onko meillä buumereilla ollut niin ihana nollakorkoinen elämä. Asuntolainan korko oli muuten noin 15% joten et tiedä edes mistä puhut
90-luvulla 15% korolla kämppä maksoikin nykyrahassa inflaatiokorjattuna 20000 euroa v* tun tollo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan 20% alitarjous jo aika todellisuudesta vieraantunutta. Itse en ole lähtenyt neuvottelemaan edes 10% tinkijän kanssa, onneksi ostajat tulivat järkiinsä ja tekivät kunnollisen tarjouksen.
Boomereille nuoret ovat vain exit-likviditeettiä. On päivänselvää että nollakorkoaikana ostetun kämpän hinta on nykykoroilla merkittävästi alentunut koska lainanhoitokuluihin menee enemmän rahaa.
Siellä taas kitisevä aikuinem valittaa, vaikka ei ole koskaan kokenut lamaa kuten buumeriit. No kohtapa koette senkin niin katsotaan sitten onko meillä buumereilla ollut niin ihana nollakorkoinen elämä. Asuntolainan korko oli muuten noin 15% joten et tiedä edes mistä puhut
Jep. Meilläkin asuntolainan korko oli 15%. Nyt sitten valitetaan, kun nollakorot nousseet muutaman prosentin. 😂
Ei hemmetti... miten tämä on teille ostajille niin vaikeaa?
Ostaja voi tarjota tuosta täyden hinnan, 225 000, 200 000 tai vaikka 95 000. Myyjä on se joka päättää myykö vai ei. Jos myyjän päättää myydä 225 000 vaikka pyynti oli 250 000, niin ehkä myyjän oli pakko myydä ja totesi että tämä riittää, tai arvioi että se on se about oikea hinta mutta päätti yrittää 250, tai muuten vaan tyytyväinen tuohon, mutta myyjä oli se joka tarjouksen hyväksyi eli päätti että se on ok.
Myyjä päättää ihan aina myykö vai eikö myy. Aivan väärä käsitys, että kaikki myytävät asunnot ovat jossain oudossa pakkopaniikkimyynnissä että ihan sama vaikka euron tarjoaa.