Asuntojen ostajat jättävät nyt tarjouksia, joita välittäjä kuvailee törkeiksi
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011562908.html
Niin. Jos asuntokauppa ei käy, ja alhaisempia hintoja tarjotaan järjestelmällisesti, eikö kyseessä silloin nimenomaan ole markkinatalouden mukainen oikea hinta? Jos ihmiset eivät ole valmiita maksamaan, silloin pyynti on liian korkea. Ihme syyllistämistä hesarilta.
Kommentit (319)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostajat aikalailla määrittelee markkina hinnat. Ne ei siis voi olla törkeitä. Pyyntihinnat voivat olla järjettömiä tosin.
Eikä määrittele. Markkinahinta määräytyy SEKÄ ostajan ETTÄ myyjän määrittelyn perusteella.
Kenenkään ei ole pakko myydä alihintaan, tai ainakin se on todella harvinaista. Edes ulosoton pakkohuutokaupassa ei voida myydä asuntoa, jos ylin tarjous jää merkittävästi järjellisestä hinta-arviosta.
Mutta ostaja sanoo viimeisen sanan. Se on se pointti.
Ei välttämättä sano. Jos ostajan viimeinen ostotarjous ei myyjää miellytä, myyjä sanoo viimeisen sanan hylkäämällä tarjouksen.
Ja myy asuntoaan. .
Ja ostaja jatkaa vuokralla...
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään oikeaa arvoa asunnolle/talolle. Jokainen arvottaa niin erilaisia asioita. Jos myyjä on valmis hyväksymään tehdyn tarjouksen, syntyy kaupat, jos myyjä ei hyväksy tarjousta, niin ei synny kauppoja ellei sitten myyjä tee vastatarjousta jne. Erittäin yksinkertaista. Toki arvo, jonka suuri osa ihmisistä on ko kohteesta maksamaan, voidaan nähdä ko kohteen todellisena arvona. Törkeitä tarjouksia ei ole olemassa.
Arvo, jonka suuri osa ihmisistä on ko kohteesta maksamaan on alihinta.
Arvo ja hinta eivät ole sama asia. Minulle kotini on arvokas, muille ei. Hinta jolla myisin tämän on se millä talo vaihtaa omistajaa. Sen jälkeen talo on arvokas uudelle asukkaalle, ei minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostajat aikalailla määrittelee markkina hinnat. Ne ei siis voi olla törkeitä. Pyyntihinnat voivat olla järjettömiä tosin.
Eikä määrittele. Markkinahinta määräytyy SEKÄ ostajan ETTÄ myyjän määrittelyn perusteella.
Kenenkään ei ole pakko myydä alihintaan, tai ainakin se on todella harvinaista. Edes ulosoton pakkohuutokaupassa ei voida myydä asuntoa, jos ylin tarjous jää merkittävästi järjellisestä hinta-arviosta.
Mutta ostaja sanoo viimeisen sanan. Se on se pointti.
Ei vaan myyjä. Multa et sais mun kotitaloa ostettua kuin mun määräämällä hinnalla.
Onko ostajan pakko ostaa sinun hinnallasi? Ei. Siksi ostaja sanoo viimeisen sanan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään oikeaa arvoa asunnolle/talolle. Jokainen arvottaa niin erilaisia asioita. Jos myyjä on valmis hyväksymään tehdyn tarjouksen, syntyy kaupat, jos myyjä ei hyväksy tarjousta, niin ei synny kauppoja ellei sitten myyjä tee vastatarjousta jne. Erittäin yksinkertaista. Toki arvo, jonka suuri osa ihmisistä on ko kohteesta maksamaan, voidaan nähdä ko kohteen todellisena arvona. Törkeitä tarjouksia ei ole olemassa.
Arvo, jonka suuri osa ihmisistä on ko kohteesta maksamaan on alihinta.
Asunnon ostaa ainoastaan yksi osapuoli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan sanotaan, että se pyyntihinta on jo alennettu nykytasoon toteutuneiden kauppojen perusteella. Silti tarjotaan -20%.
Välittäjän tai myyjän arvion perusteella. Olisivat laskeneet -20% lisää niin kaupat olisivat syntyneet heti. Oikea hinta on näet se millä kaupat syntyy.
Eli toisin sanoen oikea hinta on se, millä myyjä myy. Eikä nyt myydä, koska tarjoukset ovat liian alhaisia.
Miten jaksat jankata?! Asunnon pyyntihinta 250 000€ ja tarjous 225 000€, jonka myyjä hyväksyy. Ostaja tuolloin tarjouksella sanoo hinnan asunnolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostajat aikalailla määrittelee markkina hinnat. Ne ei siis voi olla törkeitä. Pyyntihinnat voivat olla järjettömiä tosin.
Eikä määrittele. Markkinahinta määräytyy SEKÄ ostajan ETTÄ myyjän määrittelyn perusteella.
Kenenkään ei ole pakko myydä alihintaan, tai ainakin se on todella harvinaista. Edes ulosoton pakkohuutokaupassa ei voida myydä asuntoa, jos ylin tarjous jää merkittävästi järjellisestä hinta-arviosta.
Mutta ostaja sanoo viimeisen sanan. Se on se pointti.
Eipä sanokaan. Viimeisen sanan sanoo nimenomaan myyjä, joka joko hyväksyy tai hylkää sen tarjouksen.
Mutta voiko myyjä pakottamaan ostajaa ostamaan sillä hinnalla? Keltä kenelle raha siirtyy? Ostajalla on viimeinen sana.
Jätin talosta tarjouksen joka oli 50000 euroa pyyntihintaa alempi. Perustelin sillä että talossa olisi kosteusvaurioita mutta välittäjä kiisti sen. Sitten kerroin sille miten kosteusvauriot näkyy ja haisee, esimerkiksi talon kylpyhuoneessa sen huomasin hajusta heti. Talo vedettiin pois myynnistä mutta se tuli myyntiin kolmen viikon päästä uudelleen ja hintaa oli alennettu vain 10000 eurolla. Mitään ei puhuttu kosteusaurioista joten kirjoitin paikalliselle yleisöpalstalle talosta että myyvät hometaloa. Minut uhattiin haastaa oikeuteen mutta sanoin että minun 30 vuoden kokemuksella siitä vaan se tulee kalliiksi heille.
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu jotenkin ostajapuoli kauhean aggressiiviselta. Hinnat on liian korkeat ja myyjät ja välittäjät on tyhmiä. Ja on ostajan markkinat ja hinnat ne vaan putoaa jatkossakin vaikka kuinka ja ilmaa on ja halvalla on saatava ja jossei saa niin myyjä on hullu. Ja myyjän kulut ne vaan juoksee.
Me asutaan meidän omassa kodissa, joka on huvikseen myynnissä. Jos se myydään, niin joudutaan asumaan jossain toisessa kodissa; ostettuna tai vuokralla, ja sekin maksaa. Ihmisen pitää yleensä asua jossain. Eli ei tästä mitään ylimääräisiä kuluja synny vaikka olisi myynnissä 10 vuotta. Toisin tietysti jollain sijoittajalla jolla vuokrakämpät seisoo tyhjinä. Ei meillä ole mitään pakkoa tätä myydä välttämättä koskaan. Nyt on ostajalla loistava tilaisuus saada täysin peruskorjattu kämppä loistavalla sijainnilla, jos jäävät odottelemaan jotain hinnanalennusta ja pakkomyyntiä niin siinähän odottelevat.
Olen seurannut ja tehnyt as
Myyjän ei yleensä ole pakko myydä sillä alle hintapyynnön olevavalla tarjoushinnalla, jonka ostajaehdokas on valmis maksamaan. Toisaalta ostajaehdokas voi olla hyväksymättä myyjän hintapyyntöä/vastatarjousta. Myyjälle, jonka ei ole pakko myydä tässä ei ole mitään ongelmaa, yleensä tarjouksista valittajilla on kuitenkin jonkinlainen tarve saada kaupat syntymään. Ostajalla taas voi olla monta tasavahvaa vaihtoehtoa, joista neuvottelee samaan aikaan.
Milloin hintapyynnöstä tuli pyyntihinta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan sanotaan, että se pyyntihinta on jo alennettu nykytasoon toteutuneiden kauppojen perusteella. Silti tarjotaan -20%.
Välittäjän tai myyjän arvion perusteella. Olisivat laskeneet -20% lisää niin kaupat olisivat syntyneet heti. Oikea hinta on näet se millä kaupat syntyy.
Eli toisin sanoen oikea hinta on se, millä myyjä myy. Eikä nyt myydä, koska tarjoukset ovat liian alhaisia.
Miten jaksat jankata?! Asunnon pyyntihinta 250 000€ ja tarjous 225 000€, jonka myyjä hyväksyy. Ostaja tuolloin tarjouksella sanoo hinnan asunnolle.
Myyjä hylkää tarjouksen jolloin sanoo millä hinnalla ei myy.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten? Käsittääkseni tarjota voi mitä tahansa kuten pyytääkin voi mitä tahansa? Ei kai kukaan luule että asuntokauppoja käydään pyyntihinnoin??
No me saatiin, mitä pyydettiin.
Asuntomarkkinat on kuin parisuhdemarkkinat. Saat tasan sen mihin tasosi riittää. Jos etsit jotain mitä et saa, tasosi ei siihen riitä ja piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostajat aikalailla määrittelee markkina hinnat. Ne ei siis voi olla törkeitä. Pyyntihinnat voivat olla järjettömiä tosin.
Eikä määrittele. Markkinahinta määräytyy SEKÄ ostajan ETTÄ myyjän määrittelyn perusteella.
Kenenkään ei ole pakko myydä alihintaan, tai ainakin se on todella harvinaista. Edes ulosoton pakkohuutokaupassa ei voida myydä asuntoa, jos ylin tarjous jää merkittävästi järjellisestä hinta-arviosta.
Mutta ostaja sanoo viimeisen sanan. Se on se pointti.
Ei vaan myyjä. Multa et sais mun kotitaloa ostettua kuin mun määräämällä hinnalla.
Onko ostajan pakko ostaa sinun hinnallasi? Ei. Siksi ostaja sanoo viimeisen sa
Onko myyjän pakko myydä sinun hinnallasi? Ei. Siksi myyjä sanoo viimeisen sanan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostajat aikalailla määrittelee markkina hinnat. Ne ei siis voi olla törkeitä. Pyyntihinnat voivat olla järjettömiä tosin.
Eikä määrittele. Markkinahinta määräytyy SEKÄ ostajan ETTÄ myyjän määrittelyn perusteella.
Kenenkään ei ole pakko myydä alihintaan, tai ainakin se on todella harvinaista. Edes ulosoton pakkohuutokaupassa ei voida myydä asuntoa, jos ylin tarjous jää merkittävästi järjellisestä hinta-arviosta.
Mutta ostaja sanoo viimeisen sanan. Se on se pointti.
Eipä sanokaan. Viimeisen sanan sanoo nimenomaan myyjä, joka joko hyväksyy tai hylkää sen tarjouksen.
Mutta voiko myyjä pakottamaan ostajaa ostamaan sillä hinnall
Mutta voiko ostaja pakottamaan myyjää myymään sillä hinnalla? Keltä kenelle raha siirtyy? Myyjällä on viimeinen sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostajat aikalailla määrittelee markkina hinnat. Ne ei siis voi olla törkeitä. Pyyntihinnat voivat olla järjettömiä tosin.
Eikä määrittele. Markkinahinta määräytyy SEKÄ ostajan ETTÄ myyjän määrittelyn perusteella.
Kenenkään ei ole pakko myydä alihintaan, tai ainakin se on todella harvinaista. Edes ulosoton pakkohuutokaupassa ei voida myydä asuntoa, jos ylin tarjous jää merkittävästi järjellisestä hinta-arviosta.
Mutta ostaja sanoo viimeisen sanan. Se on se pointti.
Ei vaan myyjä. Multa et sais mun kotitaloa ostettua kuin mun määräämällä hinnalla.
Onko ostajan pakko ostaa sinun hinnallasi? Ei. Siksi ostaja sanoo viimeisen sa
Onko myyjän pakko myydä sinulle? Ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan sanotaan, että se pyyntihinta on jo alennettu nykytasoon toteutuneiden kauppojen perusteella. Silti tarjotaan -20%.
Välittäjän tai myyjän arvion perusteella. Olisivat laskeneet -20% lisää niin kaupat olisivat syntyneet heti. Oikea hinta on näet se millä kaupat syntyy.
Eli toisin sanoen oikea hinta on se, millä myyjä myy. Eikä nyt myydä, koska tarjoukset ovat liian alhaisia.
Miten jaksat jankata?! Asunnon pyyntihinta 250 000€ ja tarjous 225 000€, jonka myyjä hyväksyy. Ostaja tuolloin tarjouksella sanoo hinnan asunnolle.
Myyjä hylkää tarjouksen jolloin sanoo millä hinnalla ei myy.
Myyjä ei kuitenkaan voi pakottaa ostamaan jollakin hinnalla, aivan kuten ei ostaja voi pakottaa myymään jollakin hinnalla ellei kyseessä ole ns voudin suorittaama pakkomyynti, jolloin tietyn hinnan ylittävää tarjousta EI VOI hylätä.
Vierailija kirjoitti:
Fiksuinta olisi nykytilanteessa tarjota alkuun -50%. Sillä ei ole mitään väliä onko se myyjän tai välittäjän mielestä 'törkeää'.
Siis tuolla on ihan oikeasti myynnissä kohteita, joissa ei edes -90% riitä. Se on kova paikka myöntää, että 1980-luvulla kalliilla markalla ja vuosikymmenien ajan rakkaudella hoidettu koti onkin tänä päivänä arvoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostajat aikalailla määrittelee markkina hinnat. Ne ei siis voi olla törkeitä. Pyyntihinnat voivat olla järjettömiä tosin.
Eikä määrittele. Markkinahinta määräytyy SEKÄ ostajan ETTÄ myyjän määrittelyn perusteella.
Kenenkään ei ole pakko myydä alihintaan, tai ainakin se on todella harvinaista. Edes ulosoton pakkohuutokaupassa ei voida myydä asuntoa, jos ylin tarjous jää merkittävästi järjellisestä hinta-arviosta.
Mutta ostaja sanoo viimeisen sanan.
Kirjoitit että: Ja ostaja jatkaa vuokralla...
Vain viisaat ovat myymeet muutamia vuosia sitten ja sijoittaneet paremmin tuottaviib kohteisiin tai kultaan. Vain tyhmät ostavat nyt asuntoja, kun mikä tahansa työpaikka voi mennä koska tahansa. Nyt on erittäin viisasta odottaa ja asua vuokralla.
Ei ole mitään oikeaa arvoa asunnolle/talolle. Jokainen arvottaa niin erilaisia asioita. Jos myyjä on valmis hyväksymään tehdyn tarjouksen, syntyy kaupat, jos myyjä ei hyväksy tarjousta, niin ei synny kauppoja ellei sitten myyjä tee vastatarjousta jne. Erittäin yksinkertaista. Toki arvo, jonka suuri osa ihmisistä on ko kohteesta maksamaan, voidaan nähdä ko kohteen todellisena arvona. Törkeitä tarjouksia ei ole olemassa.