Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

IMF:n kuuluisa ekonomisti varoittaa: Suomen velkajarru voi johtaa vakaviin seurauksiin

Vierailija
15.10.2025 |

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talousasiantuntija Carmen Reinhart, yksi maailman tunnetuimmista kriisi- ja velkatautien tutkijoista, on esittänyt jyrkän kritiikin Suomen talouspolitiikalle. Reinhart sanoo Suomen päättäneen virheellisesti velkajarrua (debt brake) koskevassa politiikassa - politiikassa, jossa julkisen talouden menoja rajoitetaan tiukasti tavoitellen velkasuhteen ja budjettialijäämien pienentämistä.

"Velkajarru on teoriassa houkutteleva, mutta käytännössä se voi toimia kuin talousjarru - ja pahimmillaan pysäyttää kasvun, heikentää työllisyyden ja horjuttaa yhteiskuntarauhaa", Reinhart totesi haastattelussa.

Reinhartin mukaan IMF on jo yli kymmenen vuoden ajan suositellut, että taantuma- tai lamavaiheessa valtioiden tulisi käyttää velkarahaa elvytykseen - investoida koulutukseen, infrastruktuuriin, tutkimukseen & kehitykseen sekä muihin kasvua edistäviin rakenteisiin. Näin voidaan:

- ylläpitää tai lisätä kokonaiskysyntää

- säilyttää yritysten investointihalukkuus

- suojata työllisyys ja estää kriisin syveneminen

"Kun investoinnit ovat oikein kohdennettuja - koulutusjärjestelmän vahvistaminen, tutkimus & kehitys, infrastruktuurin parantaminen - ne maksavat itsensä takaisin kasvun kautta. Velkarahoitus voi olla kuin vipuvipu, Reinhart selitti.

Vastakohtana hän ryhtyy varoituksen velkajarrun voimalle:

Työttömyys voi kasvaa, kun julkinen sektori ei pysty tukemaan palveluja ja investointeja, ja yksityinen sektori vetäytyy epävarmuudessa.

Yritysten investoinnit jäävät jumiin, koska odotukset kasvusta ovat heikot ja julkinen kulutus vähäistä.

Yhteiskuntarauha voi kärsiä: leikkaukset voivat kohdistua julkisiin palveluihin, koulutukseen tai hyvinvointiin, jotka ovat kansalaisten arjessa tärkeitä.

Talouden supistuminen vaarantaa velkasuhteen: vaikka velanotto vähenee, BKT:n lasku voi kasvattaa velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Reinhartin mukaan Suomi on nyt toimimassa tavalla, joka voi vahingoittaa talouskasvua:

Suomen velkasuhde on noussut EU:n keskiarvoa korkeammaksi, ja sen odotetaan edelleen nousevan. 

Julkinen talous on ollut alijäämäinen useita vuosia ja velkasuhteen kasvua hillitsevät toimet ovat olleet joko vähäisiä tai hyvin painotettuja leikkauksia. 

Suomen hallitus on sitoutunut debt brake -sopimukseen, jossa deficit (budjettivaje) ja velkasuhde pyritään rajoittamaan. 

Reinhart ei kuitenkaan väitä, että julkisen talouden velka olisi aina huono asia, vaan että velan käyttö on kysymys, mihin ja milloin sitä käytetään. Hänen mukaansa Suomen pitäisi:

1. Erotella kasvavat ja välttämättömät kulut (esim. ikääntyminen, terveydenhoito) niistä menoista, joita voidaan leikata ilman suurta haittaa.

2. Suojata investoinnit, erityisesti ne, joilla on korkea tuottavuusvaikutus: koulutus, tutkimus & kehitys, vihreä siirtymä, digitaalisuus.

3. Elvytystarve arvioida kriiseissä joustavasti: käytäntöjen tulisi sallia tilapäistä velanoton lisäämistä silloin, kun talous sakkaa ja työttömyys etenee, sekä palauttaminen tasapainoon, kun kasvua ja tuloja on taas.

Kritiikki Suomea kohtaan erityisesti:

Suomen tavoite deficiteissä ja velkasuhteessa voi olla liian tiukka tilanteessa, jossa kasvu on heikko ja ulkoinen kysyntä vaimeaa.

Leikkauspolitiikka voi lisätä sosiaalisia eroja ja heikentää hyvinvointivaltion toimivuutta, jos julkisia palveluja ja koulutusta supistetaan.

Verotus tai tulonsiirrot voivat kiristyä, mikä saattaa heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja siten kysyntää.

Kommentit (101)

Vierailija
21/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokoomus pilaa kaiken. Ei talousosaamista.

Vierailija
22/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on laboratorio. Tulevina vuosina ollaan viisaampia. Suomi voi tämän johdosta vielä saada talousnobelin. 

Ruotsissa on velkajarru, siellä on velkasuhde 30 %:ia, kun taas Suomessa 80 %:ia. Talousnobelin voi jakaa Ruotsiin

Ruotsi ei tarvi investointeja noustakseen lamasta ja suurtyöttömyydestä. Siellä ei sellaisia ole. Suomi on toisessa tilanteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Johan sanoin että vas.liitto on ainoa puolue joka pitää suomalaisten puolia muut on sokeita kun ei kuuntele asiantuntioita.

Suomalaisilla on keskenään erilaisia näkemyksiä asioista. Kuten on asiantuntijoillakin. Ja jokainen valitsee ne itselleen mieleiset asiantuntijat.

Mutta onhan se vähän niin, että kun kokoomus on päästetty hallitusvastuuseen, ovat asiat alkaneet mennä päin persettä.

Oikeastaan alkaisi kiinnostaa nähdä, millaista politiikkaa demarien ja persujen hallitus yhdessä tekisi. Olisiko suomiduunari taas arvossaan?

Vierailija
24/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt pitäisi elvyttää eikä leikata taloutta pysähdyksiin.

Vierailija
25/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap puhuu ihan potaskaa. IMF nimenomaan varoitteli marinin hallitusta siitä että suomi ajautuu vaikeaan talouskriisiin ja taantumaan jos eivät tee mitään sopeutustoimia. Tämä IMF varoitus meni Marinin hallitukselta kuin kuuroille korville ja tilanne on nyt tämä missä ollaan. 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/0c50b4c2-4623-4fc7-809e-508bcf6c98…

 

Vierailija
26/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on laboratorio. Tulevina vuosina ollaan viisaampia. Suomi voi tämän johdosta vielä saada talousnobelin. 

Ruotsissa on velkajarru, siellä on velkasuhde 30 %:ia, kun taas Suomessa 80 %:ia. Talousnobelin voi jakaa Ruotsiin

Ruotsi ei tarvi investointeja noustakseen lamasta ja suurtyöttömyydestä. Siellä ei sellaisia ole. Suomi on toisessa tilanteessa.

Juurikin siksi, että ruotsi teki vuosituhannen alussa päätökset, että työssäkäynnin pitää olla ehto ja kannattavampaa kuin tuilla eläminen. Samanlainen motkotus siellä käytiin kuin meilläkin nyt työpaikkoja syntyi ja työllistyttiin eikä jääty pankolle makoilemaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on laboratorio. Tulevina vuosina ollaan viisaampia. Suomi voi tämän johdosta vielä saada talousnobelin. 

Ruotsissa on velkajarru, siellä on velkasuhde 30 %:ia, kun taas Suomessa 80 %:ia. Talousnobelin voi jakaa Ruotsiin

Ruotsi ei tarvi investointeja noustakseen lamasta ja suurtyöttömyydestä. Siellä ei sellaisia ole. Suomi on toisessa tilanteessa.

Niin, Ruotsissa osataan tehdä investointeja ilmankin. Ruotsin viennin rakenne on paljon monipuolisempi kuin Suomella on. Ruotsi osaa kehittää ja viedä myös kulutustavaroita, ja jopa digitaalisia sellaisia. Tarkoitan Spotifyn kaltaisia firmoja. 

Vierailija
28/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

mitähän Reinhart tuumii Argentiinan tilanteesta :D

Argentiinan tilanne on katatsrofaalinen siellä kansa elää kurjuuddessa tuon valopään takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on laboratorio. Tulevina vuosina ollaan viisaampia. Suomi voi tämän johdosta vielä saada talousnobelin. 

Ruotsissa on velkajarru, siellä on velkasuhde 30 %:ia, kun taas Suomessa 80 %:ia. Talousnobelin voi jakaa Ruotsiin

Se merkittävä ero ja tekee vertaamisesta mahdottomaksi - Ruotsilla on oma valuutta toisin kuin Suomella

Vierailija
30/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

tässä nyt vaan on ongelmana, että sillä velkarahalla pitäisi saada jotain kasvua aikaankin, jotta ne velat eivät tulevaisuudessa jatkuvasti kasvaisi. Yhdysvalloissakin velat vain kasvavat, mutta heillä on oma keskuspankki joten printtaavat vaan lisää dollareita. Lisävelkaantumisessakin on riskinsä ja julkista rahaa myös on kannettu tukina turhille yrityksille. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on laboratorio. Tulevina vuosina ollaan viisaampia. Suomi voi tämän johdosta vielä saada talousnobelin. 

Ruotsissa on velkajarru, siellä on velkasuhde 30 %:ia, kun taas Suomessa 80 %:ia. Talousnobelin voi jakaa Ruotsiin

Ruotsin talous on aina ollut isompi ja vahvempi kuin Suomen. Lähtötilanne niiden velkajarruille oli ihan eri kuin Suomen.

 

Vierailija
32/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on laboratorio. Tulevina vuosina ollaan viisaampia. Suomi voi tämän johdosta vielä saada talousnobelin. 

Ruotsissa on velkajarru, siellä on velkasuhde 30 %:ia, kun taas Suomessa 80 %:ia. Talousnobelin voi jakaa Ruotsiin

Ruotsi ei tarvi investointeja noustakseen lamasta ja suurtyöttömyydestä. Siellä ei sellaisia ole. Suomi on toisessa tilanteessa.

Niin, Ruotsissa osataan tehdä investointeja ilmankin. Ruotsin viennin rakenne on paljon monipuolisempi kuin Suomella on. Ruotsi osaa kehittää ja viedä myös kulutustavaroita, ja jopa digitaalisia sellaisia. Tarkoitan Spotifyn kaltaisia firmoja. 

 

 

Ruotsissa on taviksella parempi elintaso ja varaa kuluttaa. Suomen ongelmat tulevat siitä, että ihmisillä ei ole varaa kulutukseen. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on laboratorio. Tulevina vuosina ollaan viisaampia. Suomi voi tämän johdosta vielä saada talousnobelin. 

Ruotsissa on velkajarru, siellä on velkasuhde 30 %:ia, kun taas Suomessa 80 %:ia. Talousnobelin voi jakaa Ruotsiin

Ruotsi ei tarvi investointeja noustakseen lamasta ja suurtyöttömyydestä. Siellä ei sellaisia ole. Suomi on toisessa tilanteessa.

Ruotsissa tehtiin talousliberaaleja uudistuksia, mm. perintovero poistettiin, laskettiin korkeimpien tuloluokkien verotusta ja alennettiin yhteisöveroa. Myös muita uudistuksia, joita Nalle Wahlrools jaksaa kehua. Siksi Ruotsissa on vahva yksityinen sektori, ja siten kestävä maksupohja julkiselle seltorille.

Tämä on ainoa rationaalinen tapa hoitaa talous kuntoon. Kaikki muut ja varsinkin kriisiytynyt velkatalous ovat vain väliaikaisia ratkaisuja. Velalla voi väliaikaisesti elvyttää, mutta ei jatkuvasti muutaman vuosikymmenen ajan kuten Suomessa on tehty

Vierailija
34/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä olen orpo mutten orja?

 

Vierailija
36/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap puhuu ihan potaskaa. IMF nimenomaan varoitteli marinin hallitusta siitä että suomi ajautuu vaikeaan talouskriisiin ja taantumaan jos eivät tee mitään sopeutustoimia. Tämä IMF varoitus meni Marinin hallitukselta kuin kuuroille korville ja tilanne on nyt tämä missä ollaan. 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/0c50b4c2-4623-4fc7-809e-508bcf6c98…

 

Nyt et ymmärrä että mistä tässä keskustellaan, sori.

Vierailija
37/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007795580.html

 

ruotsi ja tanska toteutti työlakeja ja sosiaaliturvaa koskevat asiat jo 20v sitten suomi vasta tulossa perässä. 

Vierailija
38/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

tässä nyt vaan on ongelmana, että sillä velkarahalla pitäisi saada jotain kasvua aikaankin, jotta ne velat eivät tulevaisuudessa jatkuvasti kasvaisi. Yhdysvalloissakin velat vain kasvavat, mutta heillä on oma keskuspankki joten printtaavat vaan lisää dollareita. Lisävelkaantumisessakin on riskinsä ja julkista rahaa myös on kannettu tukina turhille yrityksille. 

Jenkeissä ollaan huolissaan velkaantumisesta, ja se on keskeinen syy miksi Trump voitti vaalit. Ja miksi siellä nyt leikataan julkista sektoria hallintoineen. 

Jenkeille talous on aina pääteema vaaleissa ja demokraattien jatkuvaan julkisen sektorin pöhöttämiseen velkarahalla kyllästyttiin

Vierailija
39/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on laboratorio. Tulevina vuosina ollaan viisaampia. Suomi voi tämän johdosta vielä saada talousnobelin. 

Ruotsissa on velkajarru, siellä on velkasuhde 30 %:ia, kun taas Suomessa 80 %:ia. Talousnobelin voi jakaa Ruotsiin

Ruotsi ei tarvi investointeja noustakseen lamasta ja suurtyöttömyydestä. Siellä ei sellaisia ole. Suomi on toisessa tilanteessa.

Juurikin siksi, että ruotsi teki vuosituhannen alussa päätökset, että työssäkäynnin pitää olla ehto ja kannattavampaa kuin tuilla eläminen. Samanlainen motkotus siellä käytiin kuin meilläkin nyt työpaikkoja syntyi ja työllistyttiin eikä jääty pankolle makoilemaan. 

Ja mitä tekee meillä porvarihallitus: osapäivä- ja pätkätöiden tekemisen kannattamattomaksi. No, samapa tuo, kun ei mitään työvoimapulaa ole, vaan pulaa palkanmaksajista ainoastaan.

Vierailija
40/101 |
15.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on laboratorio. Tulevina vuosina ollaan viisaampia. Suomi voi tämän johdosta vielä saada talousnobelin. 

Ruotsissa on velkajarru, siellä on velkasuhde 30 %:ia, kun taas Suomessa 80 %:ia. Talousnobelin voi jakaa Ruotsiin

Ruotsi ei tarvi investointeja noustakseen lamasta ja suurtyöttömyydestä. Siellä ei sellaisia ole. Suomi on toisessa tilanteessa.

Ruotsissa tehtiin talousliberaaleja uudistuksia, mm. perintovero poistettiin, laskettiin korkeimpien tuloluokkien verotusta ja alennettiin yhteisöveroa. Myös muita uudistuksia, joita Nalle Wahlrools jaksaa kehua. Siksi Ruotsissa on vahva yksityinen sektori, ja siten kestävä maksupohja julkiselle seltorille.

Tämä on ainoa rationaalinen tapa hoitaa talous kuntoon. Kaikki muut ja va

Tuosta unohtui se että työntekijän asema on ihan eri luokkaa kuin suomessa mm. yhtiöitten hallituksissa on työntekijöillä edustus.