Tylsä ketju, kerro vain tylsiä kuulumisia

Vierailija kirjoitti:

Nyt oon umpiväsynyt. Jatkoin tapetoimista ja aikaa kuluikin huomaamatta niin paljon, että syömään tullessani olin jo ihan tööt. Verensokerit varmaan aika matalalla. Onneks oli valmista ruokaa jääkaapissa, sen kun sai vain lämmittää mikrossa ja syyä.  Nyt makaan sängyssä ja luen tylsää vauvapalstaa. Toivon että nukahdan pian. Tylsä elämä on ihan kivaa. 

Tossa otsikossa kun kerrotaan, että täällä tykätään katsoa kun maali kuivuu, niin tuli mieleen yks juttu. Kun ite tapetoin, niin käytin sellaista tapettiliimaa, joka kyllä kuivui tosi nopeasti. Sitä kun ei-ammattilainen lähti telaamisen jälkeen tapettia nostamaan seinälle, niin sai tosissaan pitää kiirettä, ettei kerinnyt kuivua. Eipä paljoa ehtiny kuivumista kattelemaan. 

Polttelin tänään paperiroskia pihalla nuotiopaikalla. Siinä sai tulehen tuojotella. Parasta. 

Täytin juuri astianpesukoneen.

Kolhasin vahingossa seinään ja siihen tuli monttu. Vituttaa. 

Pesin hampaat ja kävin pissillä. 

Mulla on pissahätä. Mut ei jaksais nousta sängystä enää sen vuoksi. 

Korvamatona soi tällä hetkellä Bara bada bastu. Huonomminkin voisi asiat siis olla. 

Mun sängyssä tuntuu olevan hiekkaa. Onpa ärsyttävää. 

Miks en vois osata lentää niinku linnut ni lähtisin jonnekki lämpimään. 

Mulla on psykiatrin aika ens viikolla. 

Nyt on kai joku isovanhempien päivä 

Mä oon masentunu niinku noin miljoona muutaki suomalaista. 

Pimputtelin tänään pitkästä aikaa pianoa. Oli ihan ok. 

Kutittaa päästä, mut ei niin paljon että olis täitä. Tai toivon niin ettei oo. Mut olis kiva kun joku hipsuttelis mua silleen että päänahka sais vähän liikettä. 

Saavuin juuri vuoteeseen ja välillä katson puhelinta ja välillä tuijotan kattoa. 

Mulla on sängyssä oma tyyny jota pidän aina kainalossa. Ku ei oo ketään muutakaan. 

Mun makkarin katto on aika jyrkkä. Kun katselen sitä, niin varjot menee aika jännällä tavalla kattoparrun vieressä. Täällä maaseudulla ei oo valoja päällä sisällä eikä uökona, ulkoa kajastaa hento häivähdys eli ei oo pilkkopimeää. 

Minun korvamatoni on ollut tänään Antti Tuiskun versio Minun Suomeni -biisistä. 

Korvissa suhisee ja välillä vinkuu. 

Taaskaan en voittanut lotossa. Huokaus.