Tylsä ketju, kerro vain tylsiä kuulumisia
ja puuduttavia mielipiteitä.
Aiemmat tavallisten kuulumisten ketjut täyttyi häiriköistä, jankkaajista, kiroilijoista, haistattelijoista, ilkeilijöistä, viestien poistajista, seksistä ja muista intiimeistä asioista kirjoittajista, ilkkujista, lyttääjistä yms
Täällä tykätään katsoa, kun maali kuivuu. Kaalilaatikoista ja pelargonioista :)
Tule mukaan, sinä saman henkinen.
Kommentit (5223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ootte vaan kateellisia teillä ei kasva kun rikkaruohot!
Moon ainaki kateellinen, kaik 6 pelakkaa kuoli.
Ankiat on mun ehrotus yhtyeellemme
T. Melodica
Tyylisuunta? Mitä siis esitämme? Voisin alkaa jo harjootella (jakkas löyrän soittopelin ullakolta ja pyyhrin sen pölystä)
Ankiat on hyvä! Surumarsseja ja hautajaismusiikkia nyt ainakin kannattaa ottaa ohjelmistoon.
Kaikestahan sitä ankiaa täältä elämästä löytää. Ei kun vain katsot ympärillesi ja alat laulaa, mitä näet ja koet intuitiivisesti.
"Aurinko paistaa, möllöttää,
vaan ei vanhan luita lämmitä."
"Sininen on taivas täällä,
mutta kolottaa luita joka sää
Muuten hyvä, mutta kaikki tylsät ei ole vanhoja.
Kertosäe voitaisi lainata Dannyn biisistä Lunta kaikkialla.
"Lunta, lunta, lunta vaan." --> Tylsää, tylsää, tylsää vaan.
Vierailija kirjoitti:
Hiihdin tänään 14 km.
Suunta ylöspäin. Muista lopettaa ajoissa. Siinä 30 km kohdilla. Mä kävin taas tänään ulkona, kävelin noin 250 metriä.
Kertosäe voitaisi lainata Dannyn biisistä Lunta kaikkialla.
"Lunta, lunta, lunta vaan." --> Tylsää, tylsää, tylsää vaan.
Rytmi ei sovi, toinen tavu pitää lyhyt, tuossa on pitkä. "Tylsä, tylsä, tylsä oon." Olisi rytmillisesti sama.
Kävin tänään taidenäyttelyssä. Hyppäsin yhden ankean päivän yli. Eilen oli ankeaa ja huomenna on. Pidän huomenna normaalia pidemmän ja tylsemmän päivän, niin saan otettua vahingon takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Kertosäe voitaisi lainata Dannyn biisistä Lunta kaikkialla.
"Lunta, lunta, lunta vaan." --> Tylsää, tylsää, tylsää vaan.
Rytmi ei sovi, toinen tavu pitää lyhyt, tuossa on pitkä. "Tylsä, tylsä, tylsä oon." Olisi rytmillisesti sama.
Hyvä huomio, pistetään toteutukseen. Tylsien bändissä ei välttämättä kyllä pysytä rytmissä eikä kaikilla ole sävelkorvaakaan, mutta ei hätää. Tärkeintä on tylsä meininki.
Joskus on hyvä viettää vähemmän tylsä päivä. Sen jälkeen tylsyys tuntuu taas mahtavalta.
Valon lisääntyminen saa jostakin syystä minulla aikaan masennusta. Viime vuosina pahentuneet pms-oireet vielä lisäävät tiettyyn aikaan kuukaudesta ranteet auki -fiilistä, vaikka oikeasti elämässäni ei tällä hetkellä ole mikään isosti vialla.
En ole oikeasti yhtään itsetuhoinen, mutta järjetön eksistentialistinen ahdistus valtaa välillä mielen, etenkin öisin, kun herään aamuyöstä, enkä saa enää unta.
Tänään oli taas töissä kiirettä ja turhautunut olo. Töiden jälkeen kävin ostamassa pakastepitsan, koska tuntui etten jaksa työpäivän päälle kokata jääkaapissa olevasta broilerisuikalepaketista mitään. Nyt makaan sohvalla ja on vähän etova olo pakastepitsasta ja harmittelen, että ois pitäny vaan tehdä ihan oikeaa ruokaa.
Jos ei sa amuyöstä unta, kannattaa alkaa kutoa puikoilla (neuloa) jotain helppoa neuletyötä, vaikka kaulaliinaa. Se rauhoittaa mieltä. Toinen mahdollisuus on lukea runokirjoja.
Pimeään on helppo piiloutua ja käriytyä: se on pehmeää ja hellää. Sitten kun alkaa tulla valoa, se tuntuu kovalta ja kylmältä. Valo paljastaa pölyt ihmisestäkin - ja kaikki on niin kalpeaa. Luonnon tarkkailu ja eläinten seuraaminen voivat helpottaa oloa keväällä "kevään valon räjähdys"-masennukseen. Ratsastus voisi olla hyvä harrastus. Tai lintutornit. Tai sitten ulkomaanmatka kesään ja kuumaan, lämpöön ja värikylläisyyteen.
Kävin tänäänkin hiihtämässä tutun reitin. Oli aika rankkaa, kun latu oli lumen peitossa yli puolet matkasta. Hangen pinnalla oli kovia kerroksia, ja sitten taas upotti. Sisulla vaan etenin ja pysähtelin välillä katsomaan eläinten jälkiä. Joku isompi tumma eläin kahlasi parin sadan metrin päässä hangessa vaivalloisesti. Olisiko ollut nuori hirvi tai kauris, ei ollut kiikaria mukana. Paluumatka onnistui kevyemmin. Ilta menee toipuessa ja posket punottavat kylmyyden takia.
Mielestäni meidän pitäisi kirjoittaa lauluja tylsyydestä. Peltoniemen Hintriikan surumarssi toki on hyvä, mutta ei se yksinään riitä, pitää olla vähän laajempi repertuaari. Toki myös On suuri sun rantas autius (onkohan tämä kappaleen nimi, tiedätte varmaan tämän) käy myös.
Omia kappaleita voitaisiin tehdä harmaanvärikkäistä villasukista, ikkunasta ulos tuijottamisesta ja tylsistä kävelylenkeistä.
Niin ja täältä löytyy piano, kitara, viulu ja basso rytmimunan lisäksi, lupaan soittaa näistä mitä vaan huonosti.
No joo. Tylsääkin tylsempäähä täällä nyt on.
Haluatko kuulla lisää? Ai et. No ei se mitään. Halusitpa tai et, niin kirjoitan pari lausetta.
Pimeää on ja ulkona on kylmä. Meidän käpytikka kävi ilmoittelemassa itsestään. Luulin jo, että se on jäätynyt pesäänsä ja tipahtanut jääpalikkana maahan.
Olen antanut hänelle nimeksi Kvikke. Koska se ääntelee kvik kvik kvik.🐦
Vierailija kirjoitti:
Hiihdin tänään 14 km.
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni meidän pitäisi kirjoittaa lauluja tylsyydestä. Peltoniemen Hintriikan surumarssi toki on hyvä, mutta ei se yksinään riitä, pitää olla vähän laajempi repertuaari. Toki myös On suuri sun rantas autius (onkohan tämä kappaleen nimi, tiedätte varmaan tämän) käy myös.
Omia kappaleita voitaisiin tehdä harmaanvärikkäistä villasukista, ikkunasta ulos tuijottamisesta ja tylsistä kävelylenkeistä.
Niin ja täältä löytyy piano, kitara, viulu ja basso rytmimunan lisäksi, lupaan soittaa näistä mitä vaan huonosti.
Onpa kivaa hei. Minullakin on villasukat. Steks steks
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni meidän pitäisi kirjoittaa lauluja tylsyydestä. Peltoniemen Hintriikan surumarssi toki on hyvä, mutta ei se yksinään riitä, pitää olla vähän laajempi repertuaari. Toki myös On suuri sun rantas autius (onkohan tämä kappaleen nimi, tiedätte varmaan tämän) käy myös.
Omia kappaleita voitaisiin tehdä harmaanvärikkäistä villasukista, ikkunasta ulos tuijottamisesta ja tylsistä kävelylenkeistä.
Niin ja täältä löytyy piano, kitara, viulu ja basso rytmimunan lisäksi, lupaan soittaa näistä mitä vaan huonosti.
Martti Innanen teki aikoinaan huumorimielessä Mummon pelargonia -biisin. Se meni kansaan täydestä ja sen traagisuus kirvoitti kyyneeleet monen silmiin. Kliseisiin perustuvaa huumoria ei hoksattu.
Se on se, jossa katusoittaja vikittelee mummoa, joka muistaa vaan myrsky-yönä meren mustiin laineisiin hukkuneen vaarin ja käkikin kukkui ja pelargonia puhkesi kukkaan.
Mielestäni meidän pitäisi kirjoittaa lauluja tylsyydestä. Peltoniemen Hintriikan surumarssi toki on hyvä, mutta ei se yksinään riitä, pitää olla vähän laajempi repertuaari. Toki myös On suuri sun rantas autius (onkohan tämä kappaleen nimi, tiedätte varmaan tämän) käy myös.
Omia kappaleita voitaisiin tehdä harmaanvärikkäistä villasukista, ikkunasta ulos tuijottamisesta ja tylsistä kävelylenkeistä.
Niin ja täältä löytyy piano, kitara, viulu ja basso rytmimunan lisäksi, lupaan soittaa näistä mitä vaan huonosti.
Retromusiikista voisi sopia Vangin toive ja hengellisistä Musta Saara. Ehkä Varpunen jouluaamuna kelvannee myös?
Puolison kuorsaamisen ja hengityskatkosten seuraamisesta saisi vähän tuoreempaa uutta musiikkia.
Mulla on tamburiini, se liikuntatuntien säestäjä. Osaan rytmittää neljään jonoon marssimisen vaikka silmät kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni meidän pitäisi kirjoittaa lauluja tylsyydestä. Peltoniemen Hintriikan surumarssi toki on hyvä, mutta ei se yksinään riitä, pitää olla vähän laajempi repertuaari. Toki myös On suuri sun rantas autius (onkohan tämä kappaleen nimi, tiedätte varmaan tämän) käy myös.
Omia kappaleita voitaisiin tehdä harmaanvärikkäistä villasukista, ikkunasta ulos tuijottamisesta ja tylsistä kävelylenkeistä.
Niin ja täältä löytyy piano, kitara, viulu ja basso rytmimunan lisäksi, lupaan soittaa näistä mitä vaan huonosti.
Olin ihan unohtanut rannan autius -laulun. Se on Koskenniemen runo Villisorsa. En tiedä, onko se myös kappaleen virallinen nimi. Ihan pakko oli kuunnella se youtubesta. Tuli ihan kaihoisa olo. Musiikki (sanoineen) vaikuttaa mielialaan. Tylsää, ettei tälläistä tehdä enää, vai enkö vaan tiedä.
"Ankiat on paras
Ei huoli sitä varas
Huonosti me soitetaan
Ei kukaan pysty kehnompaan
Ratiritiralla
Tulis ja tappais halla"
Onko kyllin tylsä sanoitus? Joku vois säveltää tämän, mollissa tietysti. Useammat säkeistöt olis jo rehvastelua. Jos oikein repäistäis, voitas esittää kertsinä tuo ratiritiralla...