Tylsä ketju, kerro vain tylsiä kuulumisia

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni meidän pitäisi kirjoittaa lauluja tylsyydestä. Peltoniemen Hintriikan surumarssi toki on hyvä, mutta ei se yksinään riitä, pitää olla vähän laajempi repertuaari. Toki myös On suuri sun rantas autius (onkohan tämä kappaleen nimi, tiedätte varmaan tämän) käy myös.

Omia kappaleita voitaisiin tehdä harmaanvärikkäistä villasukista, ikkunasta ulos tuijottamisesta ja tylsistä kävelylenkeistä.

Niin ja täältä löytyy piano, kitara, viulu ja basso rytmimunan lisäksi, lupaan soittaa näistä mitä vaan huonosti.

 

Retromusiikista voisi sopia Vangin toive ja hengellisistä  Musta Saara. Ehkä Varpunen jouluaamuna kelvannee myös?

Puolison kuorsaamisen ja hengityskatkosten seuraamisesta saisi vähän tuoreempaa  uutta musiikkia. 

Mulla on tamburiini, se liikuntatuntien säestäjä. Osaan rytmittää neljään jonoon marssimisen vaikka silmät kiinni. 

 

Tuo tietynvärinen Saara ei ymmärrettävistä syistä sovi ohjelmistoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni meidän pitäisi kirjoittaa lauluja tylsyydestä. Peltoniemen Hintriikan surumarssi toki on hyvä, mutta ei se yksinään riitä, pitää olla vähän laajempi repertuaari. Toki myös On suuri sun rantas autius (onkohan tämä kappaleen nimi, tiedätte varmaan tämän) käy myös.

Omia kappaleita voitaisiin tehdä harmaanvärikkäistä villasukista, ikkunasta ulos tuijottamisesta ja tylsistä kävelylenkeistä.

Niin ja täältä löytyy piano, kitara, viulu ja basso rytmimunan lisäksi, lupaan soittaa näistä mitä vaan huonosti.

 

Martti Innanen teki aikoinaan huumorimielessä Mummon pelargonia -biisin. Se meni kansaan täydestä ja sen traagisuus kirvoitti kyyneeleet monen silmiin. Kliseisiin perustuvaa huumoria ei hoksattu. 

Se on se, jossa katusoittaja vikittelee mummoa, joka muistaa vaan myrsky-yönä meren mustiin laineisiin hukkuneen vaarin ja käkikin ku

Tuo kappale soi usein päässäni, kun kastelen pelargoniaa. Omani ei tosin ole vanha, mutta vielä hengissä talvettamisen jäljiltä.

Tamburiini ehdottomasti sopii meidän orkesteriimme.

Hiihtäjien tarinoista tuli mieleen tämä:

Latua käyvä on ladun vanki

Vapaa on vain umpihanki

Toivottavasti siteeraus meni oikein, en jaksa nyt tarkistaa, enkä muista kenen kirjoittama tämä on. Pidän tuota ajatuksia herättävänä ajatuksena.

Vierailija kirjoitti:

Tamburiini ehdottomasti sopii meidän orkesteriimme.

 

Hiihtäjien tarinoista tuli mieleen tämä:

Latua käyvä on ladun vanki

Vapaa on vain umpihanki

 

Toivottavasti siteeraus meni oikein, en jaksa nyt tarkistaa, enkä muista kenen kirjoittama tämä on. Pidän tuota ajatuksia herättävänä ajatuksena.

Pieleen meni. Tietä käyden, tien on vanki...

Rupsahda rauhassa rakkaani

Käviskö tää repertuaariin?

Siivosin äsken kissojen hiekkalaatikon.

Vierailija kirjoitti:

Tamburiini ehdottomasti sopii meidän orkesteriimme.

 

Hiihtäjien tarinoista tuli mieleen tämä:

Latua käyvä on ladun vanki

Vapaa on vain umpihanki

 

Toivottavasti siteeraus meni oikein, en jaksa nyt tarkistaa, enkä muista kenen kirjoittama tämä on. Pidän tuota ajatuksia herättävänä ajatuksena.

 

Kirjoittaja on Hellaakoski. 

Olen kuullut muodossa:

Tietä käyden tien on vanki. 

Vapaa on vain umpihanki. 

Vierailija kirjoitti:

Siivosin äsken kissojen hiekkalaatikon.

Kissat on ihania, niin viisaita ja tyylikkäitä. Hiekkalaatikot ei.

Öitä.

Vierailija kirjoitti:

Öitä.

    Öitä :-) 

"Viikonloppuisä" on ankeansurullinen ja "Mummon kaappikello", siinähän mummo lopulta kuukahtaa keinutuoliinsa. Lapsena rupesi aina itkettämään, kun kuulin " Lehti puusta variseepi, päivä yötä pakenee... jne"

"Saavissa on reikä" on maailman tylsin laulu.

Vein matot ulos tuulettumaan aikaisin, ja nyt on siivottu. Imuroidessa tuli mieleen Simo Salmisen jäänsärkijöiden laulu, sitä sitten itsekin ajatuksissani tapailin.

Kaurahiutaleet loppu.

Vain vanha riimu on nyt tallissa

Joskus voitais repäistä ja esittää: Mahtava peräsin ja pulleat purjeet, vaikka aprillipäivänä. Eturiviin kaikkein hoikimmat tietysti.

Sinä päivänä, kun kaikki rakastaa mua

Dannyn hautajaiskipale

Näitä kansakoululauluja voitas harkita:

Koivun oksaan korkealle

Makeasti oravainen

Tuuli hiljaa henkäilee 

Lapsoset ketterät kotohaasta yms

Ovat juurevia, turhia koreilematta

Päätösbiisi keikalle: Nälkämaan laulu

Saaran tilalle:

Mustan kissan tango

Iltatuulen viesti

Vierailija kirjoitti:

Vain vanha riimu on nyt tallissa

 

Joskus voitais repäistä ja esittää: Mahtava peräsin ja pulleat purjeet, vaikka aprillipäivänä. Eturiviin kaikkein hoikimmat tietysti.

Ei hoikimpia voi laittaa eturiviin. Herättää kateutta ja bändin suosio laskee. Meiju Suvas sanoi yhdessä haastattelussa, että naisartisti ei saa olla liian kaunis, naiset ei tykkää. 

Oletan, että kalastelemme sekayleisöä, joten tässä on pohtimista suuntaan jos toiseen. 

Vai pitäiskö pärjätä pelkillä musiikisilla avuilla? Joita tosin ei ole.

Miten Ankiat pukeutuu keikalle? 

Komioillahan on valkoiset kauluspaidat ja suorat housut. 

Olisiko liian tiukat harmaat legginsit ja musta tunika hyvä? Kaulaan kotiavain roikkumaan  ja croksit jalkaan? Miehille likaiset salihousut ja harmaa liian pieni teepaita ja kaulaan pullonavaaja roikkumaan. Mitä sanotte?