Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko suorittajanaisia, jotka ovat hakeneet adhd-diagnoosin?
14.10.2025 |
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000011281776.html
En pysty keskittymään. Tuntuu kuin päässä olisi kymmenen tv-kanavaa auki. Unohdan vastata sähköposteihin enkä saa to do -listojani suoritettua. Muiden puheen seuraaminen on vaikeaa, olo on stressaantunut.
Minulla on varmaankin adhd.
Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehden mukaan terveydenhuoltoon tulee nyt nuoria ja keski-ikäisiä naisia, jotka kuvaavat elämäänsä näin. Syyksi he epäilevät adhd:ta, mutta Lehden mielestä kyse on jostain aivan muusta.
Lehti sanoo, että näitä naisia yhdistää usein suorituskeskeisyys ja kovat vaatimukset itseä kohtaan.
Heillä on myös akateemista tai ammatillista ahneutta, jota he itse kuvaavat eteenpäin pyrkimiseksi, määrätietoisuudeksi ja kunnianhimoksi.
Kyse ei ole adhd:sta, vaan kutsun tilaa pinnistelijän syndroomaksi.
Mistä sitten tunnistaa pinnistelijän ja kenellä on todellinen adhd?
Ero löytyy elämänhistoriasta.
Lehden mukaan todellisesta adhd:sta kärsivillä on historiassaan pärjäämisen vaikeuksia: keskeytyneitä opintoja, katkenneita työsuhteita, pitkäjänteisyyden puutteesta johtuvia ihmissuhdeongelmia.
Pinnistelijät puolestaan ovat pärjänneet elämässään keskimääräistä paremmin.
Kommentit (331)
Nainen läpäisee peruskoulun ysipuolen keskiarvolla ja loistaa työelämässä, mutta aina vain kokee olevansa hitaampi ja heikompi kuin muut. Sori vaan, mutta tuota ei hoideta siten, että annetaan naisen piiskata itseään lääkkeiden avulla vielä kovempaan suorittamiseen. Tuo hoidetaan siten, että rauhoitetaan elämän tahtia ja ymmärretään, että onni on tässä ja tänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai tarvii siihen diagnoosiin rikosrekisterinkin. Ei kyllä kunnolliseksi kasvatettu tyttö ala yleensä rikoksia tekemään, vaikka ois mikä adhd. Sos su elä tiksi saattaa kyllä päätyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden, joka sopii täydellisesti tuohon aloituksen kuvaukseen. Aina hakemassa jotain uutta diagnoosia tai muuta selitystä lääketieteestä tilanteeseensa, kun mikään ei riitä. Menestyy hyvin, on pitkäjänteinen eikä ole jättänyt ikinä mitään kesken.
Nimenomaan tuo pitkäjänteisyys ei vaan sovi ADHD:lle.
Tiedän yhden aidon ADHD-piirteisen, joka on saanut kandin tehtyä ja senkin tuettuna ja sukulaisten potkimana, itsekseen ei olisi sitä loppuun saanut. Sen enempää ei koskaan opiskellut, lääkkeiden avulla teki ihan hyvän työuran kuitenkin ja kodinhoitaja apuna.
Hyperfokusointi kuuluu myös ADHD-oireisiin eivätkä kaikki ADHD-tapaukset välttämättä oireile yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden muodoissa.
Tunnen. Älykäs ja pitkäjänteinen tyyppi, joka pärjännyt aina erinomaisesti opinnoissaan ja töissään, tunne-elämältään sen sijaan epävakaa. Itseäni hieman vaivaa, että tiedän hänen saaneen tuon diagnoosin perusteella lisäaikaa yliopiston valintakokeeseen (toiseen tutkintoon). Se tuntuu jokseenkin epäreilulta diagnoosittomia kohtaan, sillä tämä henkilö on nimenomaan aina ollut akateemisesti lahjakas - ja aivan kykenevä keskittymään, mistä todistanee yksi hyvin arvosanoin ja tavoiteajassa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Näyttelijä Essi H. tulee heti ekana mieleen.
Joo tämähän on aivan normaali ja normaalisti suoriutunut tapaus, ei todellakaan millään tavalla ADHD.
Ne sen videotkin niistä sen "ADHD-piirteistä" on normaalien ihmispiirteiden kuvailua.
Se, että joku on vilkas ja ekstrovertti, ei todellakaan tee ihmisestä mitään ADHD:ta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden, joka sopii täydellisesti tuohon aloituksen kuvaukseen. Aina hakemassa jotain uutta diagnoosia tai muuta selitystä lääketieteestä tilanteeseensa, kun mikään ei riitä. Menestyy hyvin, on pitkäjänteinen eikä ole jättänyt ikinä mitään kesken.
Nimenomaan tuo pitkäjänteisyys ei vaan sovi ADHD:lle.
Tiedän yhden aidon ADHD-piirteisen, joka on saanut kandin tehtyä ja senkin tuettuna ja sukulaisten potkimana, itsekseen ei olisi sitä loppuun saanut. Sen enempää ei koskaan opiskellut, lääkkeiden avulla teki ihan hyvän työuran kuitenkin ja kodinhoitaja apuna.
Hyperfokusointi kuuluu myös ADHD-oireisiin eivätkä kaikki ADHD-tapaukset välttämättä oireile yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden muodoissa.
Hyperfokus ei ole oire vaan luovan työn perusedellytys.
-eri.
Älkää puhuko adhd:sta jos ette oikeasti tiedä siitä mitään. Mulla ainakin pinnistely, perfektionismi ja liiallisten projektien/vastuun ottaminen on SEURAUSTA adhd:sta. Yritän kompensoida huonommuuden ja tyhmyyden tunnetta sekä aiempia epäonnistumisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikemminkin päinvastoin. Koska mulla on ADHD niin en pysty suorittamaan mitään, koska päässä on kymmenen tv-kanavaa auki.
Vierailija kirjoitti:
Älkää puhuko adhd:sta jos ette oikeasti tiedä siitä mitään. Mulla ainakin pinnistely, perfektionismi ja liiallisten projektien/vastuun ottaminen on SEURAUSTA adhd:sta. Yritän kompensoida huonommuuden ja tyhmyyden tunnetta sekä aiempia epäonnistumisia.
Niin mutta siis käykö sulle sitten niin, että saat ne kaikki valmiiksi erinomaisesti tai kelvollisesti suoritettuina tavoiteajassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää puhuko adhd:sta jos ette oikeasti tiedä siitä mitään. Mulla ainakin pinnistely, perfektionismi ja liiallisten projektien/vastuun ottaminen on SEURAUSTA adhd:sta. Yritän kompensoida huonommuuden ja tyhmyyden tunnetta sekä aiempia epäonnistumisia.
Syötkö lääkkeitä? Jos, niin piiskaatko niiden kanssa entistä enemmän, vai miten ne vaikuttavat?
Olen tosin ymmärtänyt, että adhd-tyyppi ei _pysty_ muuttamaan toimintaansa. Me normi-ihmiset pystymme olemaan vieraskoreita, mutta nepsy ei voi itselleen mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden, joka sopii täydellisesti tuohon aloituksen kuvaukseen. Aina hakemassa jotain uutta diagnoosia tai muuta selitystä lääketieteestä tilanteeseensa, kun mikään ei riitä. Menestyy hyvin, on pitkäjänteinen eikä ole jättänyt ikinä mitään kesken.
Nimenomaan tuo pitkäjänteisyys ei vaan sovi ADHD:lle.
Tiedän yhden aidon ADHD-piirteisen, joka on saanut kandin tehtyä ja senkin tuettuna ja sukulaisten potkimana, itsekseen ei olisi sitä loppuun saanut. Sen enempää ei koskaan opiskellut, lääkkeiden avulla teki ihan hyvän työuran kuitenkin ja kodinhoitaja apuna.
Tiedän itse yhden ADHD:n joka on tiiminjohtajatehtävissä ja kandi tehtynä. Rasittuu helposti ja koti ihan kuin pommin jäljiltä vaikka työnsä hoitaa tunnollisesti.
Työnsä kun on älyllisesti stimuloivaa ja nopeatempoista, eli dopamiini ja palkkiohormonit virtaa. Kotona sitten pitää pyöräyttää jotkut tylsät pyykit tuhannetta miljoonaa kertaa ja toistaa samoja toistuvia askareita, ja nuo jää järjestään sitten hoitamatta.
Psykologinsa oli hänelle selittänyt että ADHD:n takia hänen aivonsa ovat suuntautuneet etsimään parempia ja stimuloivampia palkinnon lähteitä kuin toistuvat tylsät taakat. Niistä ei saa irti tarpeeksi palkkiohormoneita, eli hommat jää levälleen. Levälleen jääneistä hommista seuraa sitten krooninen vtutus, syyllisyydentunto ja alemmuudentunne kun ei aikuisena ihmisenä saa vaan normaalisti hoidettua mikä "kaikilta" hoituu vaan itsestään.
Tyypin vanhemmat oli haukkunut hänet jo kasvaessa patalaiskaksi luuseriksi kun sama oli ollut jo lapsena. Kaikki tylsä jäi hoitamatta mutta stimuloivat jutut ei mitään ongelmaa. Testatessa tyypin ÄO myös yli 140.
Lääkkeillä hänen arkielämänsä lähtenyt rullaamaan ihan eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tunnen. Eräs tuntemani myös puuhaa tyttärelleen diagnoosia, kun pelkää ettei tytär suoriudu huippunumeroin.
Jos on adhd niin ei pääse esimerkiksi lentäjäksi ja moni muukin ura voi katketa diagnoosiin.
Vierailija kirjoitti:
Älkää puhuko adhd:sta jos ette oikeasti tiedä siitä mitään. Mulla ainakin pinnistely, perfektionismi ja liiallisten projektien/vastuun ottaminen on SEURAUSTA adhd:sta. Yritän kompensoida huonommuuden ja tyhmyyden tunnetta sekä aiempia epäonnistumisia.
Vai olisiko tuo pinnistely seurausta huonosta itsetunnosta? Huonommuuden ja tyhmyyden tunne on tunne, ei ADHD-oire.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne edes suorittajanaisia tai en ainkaan niin hyvin, että tietäisin niiden diagnooseista. Omalla kohdallani olen kyllä miettinyt, että onkohan mulla adhd. Vasta keski-iässä sain ekan tutkinnon tehtyä valmiiksi. Kolmet opinnot on jääneet kesken. Päättyvät aina burnouttiin. Lukeminen on hemmetin vaikeaa ja keskittyminen kuuntelemaan. Työelämään en oo vielä päässyt, enkä varmaan koskaan pääsekään. Pari pätkää oon tehnyt, mutta niistä ei poikinut jatkoa. En silti oo koittanut hakea diagnoosia. Masennusdiagnoosin saisi vain varmasti.
Tuntuu että ihmisillä on kauheasti myös sellaista ihan psykologista kuormaa, traumoja, toimintamalleja, kyvyttömyyttä tai ehtimättömyyttä miettiä miksi toimii kuten toimii ja sitten joku adhd lääkkeineen on tosi helppo selitys sille.
Vaikka tämä jonka tunnen on kasvanut siskonsa varjossa ja koittanut aina miellyttää äitiään elämänvalinnoillaan ja vanhemmiten on alkanut tulla yhä enemmän sellaista narsistista katkeruutta ja turhautumista kun mikään ei koskaan kelpaa äidille ja aina joku muu tuntuu olevan parempi kuin itse on. Siinä sitten kun jahdataan täydellistä elämää, jota voitaisiin muille ja itselle näytellä ja tarvitaan joku syy sille, miksei ole sellainen olo, että elämä on hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden, joka sopii täydellisesti tuohon aloituksen kuvaukseen. Aina hakemassa jotain uutta diagnoosia tai muuta selitystä lääketieteestä tilanteeseensa, kun mikään ei riitä. Menestyy hyvin, on pitkäjänteinen eikä ole jättänyt ikinä mitään kesken.
Nimenomaan tuo pitkäjänteisyys ei vaan sovi ADHD:lle.
Tiedän yhden aidon ADHD-piirteisen, joka on saanut kandin tehtyä ja senkin tuettuna ja sukulaisten potkimana, itsekseen ei olisi sitä loppuun saanut. Sen enempää ei koskaan opiskellut, lääkkeiden avulla teki ihan hyvän työuran kuitenkin ja kodinhoitaja apuna.
Tiedän itse yhden ADHD:n joka on tiiminjohtajatehtävissä ja kandi tehtynä. Rasittuu helposti ja koti ihan kuin pommin jäljiltä vaikka työnsä hoitaa tunnollisesti.
Työnsä kun on älyllisesti stimuloivaa ja no
Mielenkiintoista logiikkaa. Olen itsekin ihan fiksu ja hyvin innoissani töistäni, ja koti on nytkin kuin pommin jäljiltä. En nyt kuitenkaan suostu ajatukseen, että aivoissani olisi jotain korjattavaa siksi, että olen fiksu ja sotkuinen persoona. Itse asiassa nyt kun alan asiaa miettiä, tämä ajatus kuulostaa hyvin sovinistiselta. Vaikea kuvitella; että miehelle oltaisiin antamassa diagnoosia siitä, että hän loistaa töissään mutta ei siivoa riittävästi kotona.
Eli kun joku tuossa alkupuolella väitti, että naisen ADHD oireilee eri tavalla kuin miehen, niin minä kysyisin, että oireilevatkohan tässä sittenkin yhteiskunnan odotukset naiselle?
Minulla ei ole adhd:ta, mutta silti olen lyhytpinnainen - en pysy lukemaan mitään - hyperfokusoidun tiettyihin suunnittelutehtäviin tuntikausiksi kun vain saan vaihteen päälle - yöllä aivot käynnistyvät heti.
Mikä minut erottaa nepsystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden, joka sopii täydellisesti tuohon aloituksen kuvaukseen. Aina hakemassa jotain uutta diagnoosia tai muuta selitystä lääketieteestä tilanteeseensa, kun mikään ei riitä. Menestyy hyvin, on pitkäjänteinen eikä ole jättänyt ikinä mitään kesken.
Nimenomaan tuo pitkäjänteisyys ei vaan sovi ADHD:lle.
Tiedän yhden aidon ADHD-piirteisen, joka on saanut kandin tehtyä ja senkin tuettuna ja sukulaisten potkimana, itsekseen ei olisi sitä loppuun saanut. Sen enempää ei koskaan opiskellut, lääkkeiden avulla teki ihan hyvän työuran kuitenkin ja kodinhoitaja apuna.
Tiedän itse yhden ADHD:n joka on tiiminjohtajatehtävissä ja kandi tehtynä. Rasittuu helposti ja koti ihan kuin pommin jäljiltä vaikka työnsä hoitaa tunnollisesti.
Työnsä kun on älyllisesti stimuloivaa ja no
Kuulostaa jotenkin tutulta oman elämän suhteen... aivot tuntuvat kirkuvan dopamiinia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää puhuko adhd:sta jos ette oikeasti tiedä siitä mitään. Mulla ainakin pinnistely, perfektionismi ja liiallisten projektien/vastuun ottaminen on SEURAUSTA adhd:sta. Yritän kompensoida huonommuuden ja tyhmyyden tunnetta sekä aiempia epäonnistumisia.
Vai olisiko tuo pinnistely seurausta huonosta itsetunnosta? Huonommuuden ja tyhmyyden tunne on tunne, ei ADHD-oire.
Itseasiassa huono itsetunto on yleistä adhd:ta sairastavilla, koska elämässä on niitä epäonnistumisia.
Olen aloittanut neljä korkeakoulututkintoa, lopulta meni kymmenen vuotta valmistua maisteriksi siitä viimeisimmästä. Tässä nyt on yksi esimerkki. Sain opinnot loppuun kun sain diagnoosin ja lääkkeet. Yritän jatkuvasti todistaa itselleni etten oikeasti ole tyhmä ja laiska, koska verrattuna muihin olin aina sellainen. Lääkkeiden avulla pystyn suoriutumaan samalla tavalla kuin muutkin. En esimerkiksi myöhästellyt enää luennoilta, palauttanut tehtäviä myöhässä, unohtanut ilmoittautua kursseille, tai opiskellut koko kurssimateriaalia yhden illan aikana yms.
Näyttelijä Essi H. tulee heti ekana mieleen.