Tsemppikeskustelu elämäntapamuutokseen
Lueskelin viikonloppuna laihdutuslääkekeskustelua, joka oli suurimmaksi osaksi tosi kiva ja tsemppaava.
Löytyisikö täältä sellaisia, joilla on menossa elämäntapamuutos ilman lääkkeitä tai leikkausta? Saataisiinko tsemppauskeskustelu aikaiseksi.
Mulla on tilanne, että kun laihdun vielä kilon, niin olen samassa tilanteessa kuin aloittaessani painonpudotuksen vuoden 2018 alussa. Tästä voidaan päätellä, että elämä on heittänyt eteen vaikeuksia, jotka tuntuu nyt olevan pääosin selätetty. Mulla on käytössä lääke, joka on nostanut painoa, kun se tekee 24/7 näläntunteen. Pitkään yritettiin löytää joku toinen lääke, mutta tämä jäi ainoana perussairauteeni sopivana lääkkeenä käyttöön ja olen nyt pikkuhiljaa löytämässä keinot selvitä sen kanssa.
Lähtöpaino kesällä 2024 oli 90 kiloa. Nyt painan 77 kiloa. Tavoitepaino on 64 kiloa. Olen nyt hyväksynyt sen, että paino tippuu hitaasti. Tavoitteen saavuttamiseen menee varmaankin yli vuosi.
Kirjoitan lisää, jos keskustelu ottaa tuulta alleen.
Kommentit (191)
Mä tein elämäntapamuutoksen 1,5 vuotta sitten. En tiedä paljonko oli paino silloin kun aloitin, koska en enää suostunut menemään vaa alle pahan mielen vuoksi. Oletan että noin 86. Nyt paino noin 75. Jossain vaiheessa paino kävi 73 kilossa mutta olin hetken vähän rallattelulinjalla, eli söin vähän vapaammin niin tuli takapakkia. Olen 173 senttinen. Olen jo hyväksynyt sen että paino ei tule olemaan kutosella alkava koskaan enää, tarvitsen yksinkertaisesti niin paljon ruokaa että jaksan liikkua. Käyn salilla 4 kertaa viikossa ja lihakset on pysyneet hyvin. En siis laihduta, vaan pidän elämäntavat mahdollisimman hyvinä.
Karkista en tykkää enkä voi syödä enää mitään kovin makeaa. Ongelmana on enemmän liian isot annoskoot ja että en tykkää tehdä ruokaa. Olen nyt lisännyt askelten määrää sekä olen tehnyt ruokaa itse.
En tiedä miten olenkin ollut joskus niin hoikka. Mulla on joskus treenien jälkeisenä päivänä hirveä nälkä ja silloin saatan syödä liikaa.
Mä laihdutin ensimmäisen lapsen jälkeen 72kg -> 60kg. Silloin tavoite oli 58kg ja ajattelin pitää laihdutuksessa vain huilitauon. Mutta sen sijaan että olisin keskittynyt saamaan painon hallintaan, lihoin takaisin. Toisella kertaa raskauden alussa oli sama paino kuin esikoisella raskauden lopussa.
Mutta suurimmat painonmuutokset itsellänikin on tulleet lääkkeistä. 2,5 vuodessa 24 kiloa. Mutta nyt ruokahalua lisäävän lääkkeen kanssa on vain opittava pärjäämään.
Mä pyrin syömään neljä kertaa päivässä. Sen verran voi kirjata ruokailukertoja yazioon. ja se tuntuu luontevalta. Nyt on kyllä taas mennyt siihen, että syön yöllä. Merkkaan kalorit seuraavaan aamupalaan ja syön sitten aamupalaksi vain raejuustoa, että saan päivän aikana tarpeeksi proteiinia. Niukka aamupala ei ole ongelma, kun herään myöhään ja hetikohta onkin sitten jo lounasaika. Toivon pääseväni eroon yösyömisestä tässä kun mies lopettaa yövalvomisen. Toivottavasti rauhoitun itsekin sitten sänkyyn eikä kesken unien herättyä ensimmäisenä ole mielessä ruoka/herkut.
Kiva että porukkaan on saatu uusia keskustelijoita. :) Tsemppiä teidän elämäntapamuutoksiin ja muutosten ylläpitämiseen.
Heipä hei,
Tulen itsekin uutena mukaan. Olen 33v kahden lapsen äiti (4v + 9kk). Lihoin ennen esikoista stressaava työn ja sen myötä tulleiden huonojen elintapojen seurauksena ja näiden lisäksi tullut raskauksien myötä lisää. Itsellä imetys myös pitää hyvin kiinni kaikesta. Esikoisen imetyksen loputtua paino alkoi hitaan vakaasti tippua, mutta raskauduin uudelleen kahdesti (yksi keskenmeno) ja viimeisin raskaus oli vaikea. Sairastin alusta loppuun ja synnytyksen jälkeen paino 98kg.
Olen viimeksi pari kymppisenä ollut nornaalipainoinen, mutta 75kg vaatekoko ollut s/m/36-38 ja lihasta kiitettävästi. Urheilin ja liikuin paljon sekä kisasin ja näiden vähentyessä proanalla sotkettu aineenvaihdunta + normaali ruokasuhde.
Nyt haluaisin luoda perusterveelliset elintavat, joista mallia myös lapsille. Ja painoa alas tasaisesti. Imetys vähenee töihin paluun yhteydessä ensi kuussa. Yritin tässä syksyllä jo laihduttaa ja laskea kaloreita, mutta oma paino pysyi samassa ja vauvan alkoi laskea. Neuvolasta totaali kielto laihduttamiselle toistaiseksi, mikä mieltä ahdistanut kroppavihan kanssa.
Pääsin myös ravitsemusterapiaan pyynnöstä ja tänään eka tapaaminen. Käytiin omia ruokatapoja läpi, historiaa ja tuntemuksia. Periaatteessa asiat eivät itselle uusia, mutta näitä oli silti hyvä tutkittuun tietoon nojaten kerrata ja kuulla asiantuntijan suusta, että on ok (ja nyt myös tarpeen) syödä riittävästi ja erityisesti juuri nyt. Ensimmäinen tavoite oli alkaa syödä parempi aamiainen; enemmän hiilareita ja joku hyvä rasvanlähde mukaan, prodea oli ok. Periaatteessa perusruuat itsellä ravitsevia, mutta aivan liian kevyitä, jotka johtaneet migreeneihin sekä iltasyömiseen paastopäivien jälkeen. Tunnistan tämän kyllä itsekin ja silti tuntuu pelottavalta lisätä vaikka perunaa tai riisiä kasvisten joukkoon tai ottaa pala leipää tofupalalla keiton kaveriksi. Mutta hiljaa hyvä tulee. Toivottavasti.
Liikunta on itselle lähtökohtaisesti tärkeää vaikka arjessa vaikea salille tms saadakin aikaa. Mutta askelia, hyötyliikuntaa ja lapsien kanssa tehtyä kehonpainotreeniä ja liikkuvuusjuttuja tulee säännöllisesti. Ajattelin töihin palatessa palata myös salille ja muutamana aamuna herätä aikaisemmin sinne mennäkseen.
Tämän aamun paino 93,5
Pituus 167cm
-Vauvavuosi
Kiva saada sinut mukaan vauvavuotta elävä. Varmasti hyvä ratkaisu ottaa apuun ravitsemusterapeutti, kun on tuota syömishäiriötaustaakin. Vähän kerrassaan pieniä oikean suuntaisia muutoksia niin kyllä sieltä vielä hyvä lopputulos tulee.
Mä olen itse vähän sellainen, että kaikki pitää muuttaa kerralla. Mutta nyt on mennyt jo pitkään hyvin. Olen motivoitunut. Tosin sipsipussi kummitteli ja tuli syötyä muutamana iltana. Sitten päätin yksi ilta, että nyt sit syön sen minkä tekee mieli enkä yritäkään saada sitä mahtumaan kaloritavoitteeseen. En laskenut kaloreita, piirsin vain nuolen ylöspäin sen päivän kohdalle kalorikuvaajaan. Ilmoitin siitä pt:lle ja laitoin, että palaan ruotuun heti. Miten muut selviää repsahduksista?
Ja edellinen viesti oli taas ap:ltä.
Tänään eka aamupala ohjeiden mukaan. Tai lähes. Piti lisätä lasi tuoremehua myös, mutta kynnys nestemäisiin kaloreihin liian korkea ja jäänyt selkärankaan, miten mehu huonoksi myös hampaille. Mutta oli kaksi porkkanaleipää ja päälle savutofua + kasviksia, lisäksi pakasteesta mustikoita reilu desi ja kahvi, jossa leaderin soy proteniinijauhetta. Eli jäi myös rasva lisäämättä. 😓 Mutta koko päivän aivan eri tavalla ollut energiaa, eikä nälkä oikein vieläkään. Kuitenkin lapsen kanssa söin samaa lounasta vaikka sitten pienemmän annoksen.
Eilen tein pienen kehonpainotreenin + aktiivista liikkuvuutta illalla. Tänään voisin pidemmän liikkuvuus+venyttelyn tehdä. Ulkona korkea pakkanen, joten vaunulenkki saa jäädä, mutta askelia kauppa+kirppiskoerroksella paljon ja sunnuntaina pyydetään isovanhempia katsomaan lapsia ja käydään puolison kanssa avannossa.
Ja repsahduksista - yritän itse opettaa aivoja, ettei kyse ole niistä vaan joustavasta arjesta. Tästä myös puhuttiin terapiassa. Tavoitteena, että sattumat jäävät pieneksi osaksi päivää ja niiden jälkeen jatketaan hyvää perustekemistä 80/20 suhteessa. Ennen vedin tiukan kurin ja rankaisin itseä virheistä.
-Vauvavuosi
Aistin vähän vielä pelokkuutta toteuttaa kaikkia oppeja, joita sinulle on annettu -Vauvavuosi. Mutta hyvin on lähtenyt käyntiin.
Pitää vähän korjata tuota aiempaa viestiä. Tilannehan on niin, että koska kirjaan kalorit, niin päivän kalorit on tietenkin illalla aina täynnä. Joten nukahdin ja heräsin syömään ja sitten ne sipsikalorit piti kirjata seuraavaan aamuun. Ja tämä johti siihen, että seuraavana päivänä ei ollut tarpeeksi kaloreita normaaliin ruokaan ja sitten taas seuraavana yönä söin sipsejä aamukaloreihin. Tätä tapahtui parina yönä ennen kuin tajusin viheltää pelin poikki tavalla jonka edellisessä viestissä avasin.
Sain tänään pt:ltä vahvistuksen, että valitsemani toimintamalli on toimiva. Pitää vaan jatkossakin tehdä tiukkaa tiliä pt:lle, jos sattuu repsahduksia tai mitään. Siitähän minä maksan, että hän tsemppaa ja neuvoo ongelmissa eteen päin.
Olen hulailija-Yazion käyttäjä ja kuten olenkin ennen kertonut, pidän usein välipäiviä ruokavaliosta (yleensä esim. toimistopäivinä kerran viikossa, jolloin käyn lounasravintolassa). Silloin en kirjaa mitään ja muutenkin syön luvallisesti enemmän kuin tarpeeksi myös illalla. Tässä on se ongelma, että kärsin jonkin verran on-off-ajattelusta ja siis syömiset menevät helposti reilummin yli kuin olisi tarvis. En siis haluakaan tiukkaa kontrollia tällaisille päiville, mutta olisi kiva oppia löytämään parempi tasapaino kuitenkin ihan omia fiiliksiä kuuntelemalla.
Nämä kun ovat suunniteltuja juttuja, niin seuraavana päivänä jatkan normaalisti. Ehkä syön aamiaisen vähän myöhemmin, kun ei ole niin nälkä, ja joskus tekee vielä mieli jotain edellisen päivän herkkua, mutta ne mahtuvat pienissä määrin omaan kaloribudjettiini. Eli sipsejä voisi syödä vähän melkein minä päivänä vain, jos tarvis, ja välipäivinä sitten vaikka vähän enemmänkin, joten niistä ei sinällään tarvitse ottaa mitään stressiä.
Yleensä ei kyllä ole sipsejä kotona, koska eihän ne terveelllisiä ole ja veisivät tilaa joltain paremmalta ruoka-aineelta. Suklaata olen usein syönyt karkin tai pari jälkkäriksi, nyt kun sitä on joulun jäljiltä ollut kotona, ja saattaa olla muutenkin, kun joskus hyödynnän tarjouksia.
Itse olen iltavirkku ja saatan syödä päivällisen myös vasta myöhemmin illallakin. Ja nyt viimeksi ostin punakaalin kasvislisäkkeeksi ja sitä voin ainakin suositella, jos naposteluntarve iskee, koska sen syöminen raakana palasena on kyllä melko hidasta natustamista :D. Höyrytettynä helpommin syötävä toki.
Aloitin viikko sitten 8 viikkoa -ravinto-ohjelman. Ruokavalion noudattaminen on helppoa ja jo ekan pvä jälkeen oli tosi hyvä olo, karisi heti joulun pöhöttänyt olo. Tuossa vähennetään hiilareita alkuun, mutta mikään varsinainen ketodieetti se ei ole. Vaaalla en aio ravata, painon lukemilla ei ole väliä, vaan olo ja peili kertoo tapahtuuko muutosta. Tarkoitus on tällä ohjelmalla saada elämäntapamuutos alulle.
Tänään olen syönyt paksua soijajugua marjoilla ja kourallisella pähkinöitä, 2 annosta jauheliha-kasvisgratiinia ja mantelijauho-kananmunapannukakun marjoilla. Isohkot annokset, nälkä ei ole. Lisäksi pari kuppia maitokahvia.
Itse ainakin suosittelen tätä ohjelmaa. Lasten saamisen jälkeen jäi 15 kg ylipainoa, olo on ollut raskas ja väsynyt jo useamman vuoden ja alkaa olla viimeiset hetket ehkäistä nurkan takana vaativat diabetes ja verenpainetauti. Kohonnut kolesteroli jo on.
Kuka tuon 8 viikkoa ohjelman on tehnyt? -Ap
Jos mä ottaisin jonkun lyhyen valmennuksen niin ottaisin Patrik Borgin Jäähyväiset jojoilulle (en ole varma onko lyhyt edes) tai Timo Haikaraisen Pikapolton. Vuosivalmennuksesta ottaisin Nanfitin Vahvempi sinä -valmennuksen. Ne vaikuttaa esittelytekstien puolesta hyviltä. Borgilla ja Haikaraisella on ihan jäätävä tietämys Borgilla syömisestä ja Haikaraisella liikunnasta. Mulla oli vuoden Muutos-valmennus, mutta se oli ihan suoraan sanoen surkea. Ainut mitä siitä jäi käteen on et "Syö hitaasti 80% täyteen". En tiedä miksi maksoin edes koko vuotta. Kai mä odotin että siinä tulisi jotain konkreettista kuitenkin. Mut oli siinä se, että sillä sain laihdutuksen alkuun, kun viikottain oli ne luennot, jotka piti kuitenkin motivaatiota yllä.
Ap
Puuroa, piimää, hedelmiä, vihanneksia, kana, kalkkuna ja raejuustoa
Nämä isossa osassa elämänraparempnttiani
Jola päivä sallin jonkun herkun mutta en vallattomia määriä
Vierailija kirjoitti:
Täällä on todella paljon trolleja ja sen lisäksi myös sellaiset ihmiset kirjoittavat, joilla ei ole asiasta mitään omakohtaista kokemusta tai tietoa, mutta on kova halu päteä ja ylentää itseään. Aina mihinkään painoon tai ruokavalioon liittyvän keskustelun täällä nähdessäni mietin, että eipä taida keskustelu toiselle sivulle ehtiä ennen kuin on täysi rähinä päällä.
Ihmisillä on somen myötä keskustelutaito rapautunut todella paljon. Sen lisäksi ei ole minkäänlaisia käytöstapoja. Se ei koske pelkästään anonyymin foorumia. Olen nähnyt kun ihan omalla nimellään ja naamallaan aikuiset, kypsäänkin ikään ehtineet aikuiset, aukovat päätään ja haukkuvat ihmisiä estoitta somessa eivätkä välitä vaikka koko maailma voi lukea heidän tuotoksiaan.
Sinä olet täysidiootti ja imbesilli.
Mä en muista olenko jo kirjoittanut omista ruokailuistani. Mutta päivät ovat aika samanlaiset:
Aamiainen: ruispuuro tai kaksi reissumiessiivua juustolla ja raejuustoa.
Lounas leivät tai puuroa ja 45mg heraproteiinijauhetta sekoitettuna veteen.
Päivällinen: lämmin ateria noin 400-450kcal
Iltapala: maitorahka ja mansikoita
Jonnekin väliin, jos haluan syödä jotain, lanttupaloja (kun porkkanalle olen allerginen)
Viikonloppuisin lounas ja päivällinen voivat vaihtaa paikkaa ja kaloreihin mahtuu jotain herkkujakin.
Ap
Itse olen tykännyt Prove basicista ja tribestä. Keskittyvät eniten treenaamisen, mutta mukana myös ohjeita syömiseen niistä kiinnostuneille. Spostiin oli saapunut alennus tribeen palaajille ja päätin siihen tarttua, nyt lukenut osuutta raskauden ja imetysajan treenistä ja ruokavaliosta. Periaatteessa pystyn itsekin saliohjelmia vanhoilla tiedoilla suunnittelemaan ja nousujohtoisuus toteutuu, mutta laaja pakki podcasteja, ideoita oheistreeniin sekä ne ruokaohjeet varmasti vaikuttavat motivaatioon. Pia menee myös tutkittu tieto, itsensä kuunteleminen ja terveys edellä sekä vastaa yksityiskohtaisesti laitettuihin viesteihin.
Tänään ei ole juurikaan ruoka maistunut. Toivottavasti ei sairastelua olisi tiedoissa, ensi viikolle sovittuna kaikkea kivaa lapselle.
Yleensä omat ruuat näyttävät tältä:
Aamupala nyt ohjeiden mukaisesti:
-2 hiilariannosta, usein ollut kaksi palaa porkkanaleipää, jonka päälle savutofua viipaleina tai paljon hummusta, kasviksia (paprika ja kurkku yleensä) sekä ravintohiivahiutaleita -> tähän pitää oppia lisäämään 1 rasva-annos, esim margariinia tai avokadoa
-Kahvi sokerittomalla soijamaidolla sekä leader proteiinijauheella (n. 10g)
-Mustikoita yms sekoitettuna marjasmoothie (lupa korvata tuoremehu tällä)
Lounas: kasvisbowli
Erilaisia kasviksia ja lehtikaalia pilkottuna, osa paahdettu/keitetty + maustettu (ilman öljyä), osa raakana. Tofua/tempeheä/soijapaloja iso satsin, annos kevyttä salaatinkastiketta vaihdellen
-> tähän tehtävänä lisätä hiilariannos
Päivällinen vastaava, mitä lounas
Illallinen dippivihanneksia soijajuqurttiin, maustettu itse esim pippuria, currya, savupaprikaa. Lisäksi marjasmoothie mansikkaproteiinijauheella.
Päivässä pari kupillista kahvia soijamaitoon tai teetä ilman makeutusaineita.
Ja tehtävänä tosiaan nyt lisätä pääruuille täytettä, koska imetys takunnut ja vauvan paino laskenut, oma pysynyt samassa. Tavoitteena myös päästä paastoa/syö liian vähän ja myöhemmin napostele migreenistä kierteestä. Sallittua myös lisätä pieni välipala, jos ruokailujen välit muuten venyvät tai nälkä kasvaa liiaksi.
-Vauvavuosi
Ap kyseli täällä miten selviätte repsahduksista. Itse selviän vain välttämällä vaakaa vähintään kolme viikkoa kuten aion tehdä nyt joulun jälkeen: en suostu astumaan vaa'alle niin että lukema on noussut edellisestä mittauksesta koska silloin on pelkona etten syö sitten mitään. Kävin edellisen kerran vaa'assa joulun alla (olin saavuttanut tällöin painotavoitteeni) mutta seuraavan kerran taidan uskaltautua vaakaan vasta parin viikon päästä. Olen menossa lääkärin vastaanotolle 29. päivä ja siellä joutuisi kuitenkin vaa'alle niin parempi käydä kotona paremmissa olosuhteissa vaa'alla (nakkena toisin kuin lääkärillä jossa vaakaan joutuu kaikki talvivaatekerrokset päällä).
Mun tapa reagoida repsahduksiin on siis viikkojen/kuukauden kurinpalautus ja vaakaanmenon lykkääminen. Syön nyt noin 1300-1400 kcal päivässä joka on toki enemmän kuin se 1000 kcal/pv jolla sain kilot putoamaan mutta vähemmän kuin ylläpitotasoni. Toivon että joulun herkuttelut nollautuvat tällä kuukauden "kevyt-keventelyllä".
En tiedä miksi pelkään niin paljon sitä, että laihdutettuja kiloja olisi palannut, pääseehän niistä aina eroon mutta luonteeni on tällainen itseruoskintaan taipuvainen. Tiedän että pitäisi tehdä paljon työtä oman kehosuhteensa kanssa jotteivät ajatukset menisi heti tosi tuomitseviksi jos otan vähän takapakkia. Itselleen pitäisi pystyä antamaan se kuuluisa kehorauha, tiedän.
Laihduttaminen ei siis kohdallani ole todellakaan ohi vaikka painotavoite saavutettiin: tuntuu että tavoitteessa pysyminen tulee olemaan työläämpää tasapainottelua kuin itse tavoitteeseen pääsy.
Tsemppiä myös kaikille uusille ketjuun liittyneille! Onneksi tässä satokaudessa on myös paljon ihanaa kevyttä syötävää kuten vaikka veriappelsiineja: nautiskellaan niistä!
Jaana 1000 kcal
Oletko Jaana miettinyt sellaista tosi huonoa skenaariota, että mitä jos tulee toinen repsahdus sen kolmen viikon vaa'attomuuden aikana. Onko siinä riskiä, että paino pääsisi salakavalasti nousemaan ilman että sinulla on konkreettista todistetta (vaakalukemaa) siitä. Mutta ymmärrän kyllä pointtisi.
Mä painoin ennen joulua viimeisessä mittauksessa 73,1 ja joulun jälkeen 73,6. Tämän viikon maanantaina painoin jo vähemmän 72,8 vaikka oli uusi vuosikin välissä herkkuineen.
Eilinen buustipäivä meni vähän pitkäksi. Ostin unelmakääretortun ja söin sitä päivällä ihan maltillisesti. Mutta mitä tekee sillä toisella puolikkaalla kääretorttua, kun kukaan muu ei sitä syö... No syö sen tietty yöllä kun ei nukuta. En muista kirjoitinko jo, mutta mulla on ollut nyt pari päivää tosi haastavaa nukkumisen kanssa. Jonkinasteista manian poikasta.
Miten muilla pysyy syömiset kurissa viikonloppuisin?
Ap
Hei,
tämähän vaikuttaa hyvältä keskustelulta. Liityn mukaan.
Olen itse tekemässä elämäntapamuutosta hitaasti ja osio kerrallaan. Painoni nousi vajaa kymmenen kiloa pari vuotta takaperin lapsen saatuani, ja on sitkeästi pysytellyt paikallaan siitä lähtien. Mulla on lisäksi vaivana huonot kolesteroliarvot ja energian puute arjessa. Näiden takana oleviin syihin haluan nyt vaikuttaa. Joululomalta paluu toi havahtumisen - peilikuva näytti siltä kuin olisin juonut kaljaa ja kinkkurasvaa kuukauden! Myös tulevaisuudennäkymät alkoi mietityttää. Olen nelikymppinen, enkä halua sairastua elintapasairauksiin ennen aikojani, kun sukurasitettakin on.
En tiedä tarkkaa painoani nyt, kun en juuri käy vaaalla. Se, miten vanhat vaatteet sopii, on itselle sopivampi suuntamerkki. Eivätkä ne nyt kovin hyvin istu! Olen melko lyhyt, joten pienikin muutos näkyy (ja tuntuu) aika helposti.
Järjetöntä nälkää en koe helposti, mutta toisaalta sokeri on maistunut aina. Etenkin stressaantuneena itseä on tullut lääkittyä karkilla ja alkoholillakin. Tyyliin iltakalja/paukku ja kauppareissulta aina jokin herkku, jonka yksin autossa jo söi.
Eka askel nyt on ollut ruokavalion säätäminen. Lisää kuitua, lisää hevi-puolta, kovan rasvan lähteet minimiin. Tykkään ruuanlaitosta ja oon kokenut ruokasuunnittelun aika helpoksi. Olen iloinen sekasyöjä mutta usein pyrin vegepainotteisesti syömään. Sokeria ei onneksi niin kovin ole tässä tehnyt edes mieli. Vielä.
Ajattelin, että liikunnan lisäämisen vuoro on sitten, kun ruokailutottumuksia on hilattu parempaan suuntaan. Luulen, että se tulee olemaan ehkä vaikeampaa, sillä liikunta luontaisesti kiinnostaa itseäni vähemmän kuin keittokirjojen selailu.
-piki
Mahtuuko mukaan? Mulla oli painonhallinta hyvällä tolalla kun 1.5v sitten tuli lääkitys ja 1v sitten toinen, ja molemmat ilmeisesti vaikuttivat ruokahalua lisäävästi. Elämäntilannekin oli vaikea. Nyt on sitten +10kg painoa tullut reilussa vuodessa ja alkanut uusi lääkekokeilu. Toiveena on seurata uuden lääkkeen aikana painon kehitystä ja pyrkiä tarmokkaammin pieniin ruokailumuutoksiin. Mua aiemmin auttaneita asioita on kohtuulliset annoskoot, 5 kertaa päivässä syöminen, proteiinipitoinen välipala ja leivän syönnin kohtuullistaminen (esim 4 viipaletta päivässä). Näistä jos oppisi taas pitämään kiinni. :)