Tsemppikeskustelu elämäntapamuutokseen
Lueskelin viikonloppuna laihdutuslääkekeskustelua, joka oli suurimmaksi osaksi tosi kiva ja tsemppaava.
Löytyisikö täältä sellaisia, joilla on menossa elämäntapamuutos ilman lääkkeitä tai leikkausta? Saataisiinko tsemppauskeskustelu aikaiseksi.
Mulla on tilanne, että kun laihdun vielä kilon, niin olen samassa tilanteessa kuin aloittaessani painonpudotuksen vuoden 2018 alussa. Tästä voidaan päätellä, että elämä on heittänyt eteen vaikeuksia, jotka tuntuu nyt olevan pääosin selätetty. Mulla on käytössä lääke, joka on nostanut painoa, kun se tekee 24/7 näläntunteen. Pitkään yritettiin löytää joku toinen lääke, mutta tämä jäi ainoana perussairauteeni sopivana lääkkeenä käyttöön ja olen nyt pikkuhiljaa löytämässä keinot selvitä sen kanssa.
Lähtöpaino kesällä 2024 oli 90 kiloa. Nyt painan 77 kiloa. Tavoitepaino on 64 kiloa. Olen nyt hyväksynyt sen, että paino tippuu hitaasti. Tavoitteen saavuttamiseen menee varmaankin yli vuosi.
Kirjoitan lisää, jos keskustelu ottaa tuulta alleen.
Kommentit (108)
Tämä ketju sopii minulle! Taustalla on kolmisen vuotta sitten alkanut painonpudotus, ja painoa lähti melkein 30 kg kahdessa vuodessa. Paino putosi jo alipainon puolelle, ja esimerkiksi kuukautiset loppuivat. Rajoitin syömistä liikaa sekä kaloreissa että ajatusmallien näkökulmasta ja liikuin liian kovatehoisesti. Kun en enää jaksanut tuota elämäntapaa, painoa alkoi tulla takaisin nopeasti ja liiallinen rajoittaminen vaihtui ahmintakäyttäytymiseen. Nyt painan 69 kg ja pituutta on 173 cm eli ylipainoinen en ole. Haluaisin painaa noin 60 kg, koska silloin hormonitoiminta on normaalia, jaksan urheilla ja vaatteet istuvat nätisti päälle.
Eniten kuitenkin haluan saada ruoka- ja liikuntasuhteeni kuntoon. Tällä kertaa en esimerkiksi punnitse itseäni kuin kerran kuussa ja seurailen muutosta sentteinä ja peilikuvassa. Ruokavaliossa motivoi jaksaminen ja ruuansulatus; haluan saada tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita, jotta jaksan ja liiallinen sokeri ei sovi vatsalle. Liikuntaa olen hillinnyt sekä määrinä että tehossa, ja sen hyödyt olen huomannut. Aiempaan verrattuna keskityn enemmän lihaskuntoharjoitteluun ja matalan sykkeen harjoitteluun enkä niinkään kulutettuun energiaan. Veikkaan, että aiempi liian kova harjoittelu nosti kortisolin liian korkeaksi ja keho oli muutenkin koko ajan palautumassa liian kovasta harjoittelusta.
Aiemmin heiluri siis liikkui ääripäästä toiseen, ja nyt tavoittelen tarpeeksi säännöllistä, mutta joustavaa tapaa syödä ja liikkua.
Kiva että keskustelu jatkuu edelleen. Tervetuloa nro 102. Olet saanut hienosti painoa alas ja toivottavasti saat muodostettua terveen suhteen ruokaan ja liikuntaan. Lihaskuntoliikunta on järkevää kyllä. Olen noin kymmenen senttiä lyhyempi ja haave olisi sama 60 kiloa. Olen kerran onnistunut laihduttamaan siihen painoon, mutta en onnistunut pitämään sitä painoa. Siispä tällä kertaa tavoite on aiemmin kertomani 64 kiloa, kun uskon että sen painon pystyn pitämään.
Tänään on toinen buustipäivä. Eilen herkuttelin karkeilla. Söin 1895kcal. Nyt kun karkkeja ei enää ole niin yli 1700kcal:iin pääseminen edellyttää suunnitelmallisuutta. Ehkäpä yksi banaani enemmän kuin muuten söisin. Huomenna sitten taas 1300kcal. Kun syö järkevästi niin niihin kaloreihin voi syödä ihan kunnon ateriat.
Olen tämä 1000 kcal päivässä syövä laihduttaja. Paino on nyt viime viikkoina laskenut noin 900 gramman viikkovauhtia, kehonkoostumusvaaka paljastaa että paino on sulanut lähes täysin rasvasta eikä lihaksista mikä on iloinen juttu. Painoa on nyt 61 kg (kesäkuun alussa 79 kg). Seuraan kuitenkin mieluummin rasvaprosenttia joka on vieläkin liian korkea tavoitteeni kannalta.
Olen aina vihannut salilla käymistä joten olen ns. laiha läski: paino on jo ihan OK mutta rasvaprosentti vieläkin 29,5: tavoitealue on 25-28%. Tiedän että voimaharjoittelu kannattaisi mutta meh. Olen laiska paska. Aerobista liikun kyllä paljonkin ja päivittäin tulee askelia noin 15 - 20 000.
Päässen tavoitteeseeni juuri joulun alla: ou nou. 😀 Onneksi suklaata ja muuta makeaa ei tee edes mielikään: enemmän himoitsen laatikoita sun muita terveellisempiä jouluruokia. Satsumoitakaan en ole antanut itseni vielä syödä tiukan kuurin aikana joten herkuttelen niillä sitten vihdoin jouluna. Yritän pitää syömisen joulunakin suht hillittynä ettei sitten joulun jälkeen tule hirveän ankea pudotus ylläpitoruokavalioon.
Tsemppiä kaikille kanssalaihduttajille!
Mä (ap) tykkään käydä salilla, kunhan vaan saan itseni liikkeelle kotoa sinne salille. Saisitko itsestäsi irti esim. kahvakuulatreenit kotona? Mä itse olen kyllä ollut aina laiska treenaamaan kotona.
Nyt on takana 10 pv hiilareiden syklitystä ja viimeisimmän viikon aikana paino tippui -0,5kg. Olen ihan tyytyväinen. Jos tahti jatkuu näin niin vuoden laihdutukseksi tulee noin 12 kiloa eli kilo kuussa. Ensi vuodeksi jää sitten vielä 10 kiloa.
Pitää kysyä mun pt:ltä joulun ajan syömisistä, että pidentääkö vai lyhentääkö sykliä, kun haluan buustipäivät aatoksi ja joulupäiväksi ja joulu on tyhmästi puolivälissä viikkoa. Meidät kutsutaan todennäköisesti kahtena päivänä joulupäivälliselle. Pitäisi jotenkin välttää övereitä. Mun suolaset herkut on kinkku ja porkkanalaatikko. Niissä ei onneksi ole paljoa kaloreita. Mutta joulukarkit on mun pahin kompastuskivi. Todennäköisesti vietetään aatto paikassa, jossa on tyypillisesti iso kulho täynnä Fazerin konvehteja. Aika hyvin olen pystynyt nyt vastustamaan mielitekoja ja pysymään suunnitelluissa aterioissa. Ei se joulukaan varmaan ole muuta kuin päätös. Jos suunnittelee etukäteen Yazioon, että mitä syö, ja sit vain päättää syödä sen mukaan.
Tänään otettiin uusi kehonkoostumusmittaus. Niin kuin arvelinkin niin edellinen kuukausi sitten otettu poikkesi jostain syystä linjasta. Kolmen kuukauden tulos on nyt: paino -3 kiloa, rasvamassa -2,5 kiloa, rasvaprosentti 34,8 (-1,9 prosenttiyksikköä) ja lihasmassa -0,4 kiloa.
Lihasmassa on vähentynyt mutta toisaalta dieetti on aika tiukka. Ja ei se ole kuitenkaan kuin noin -130g/kk. Salitreeniin muutosta niin jospa se siitä.
Miten muilla menee?
ap
Minä pudotin 5 v. sitten painoa 20 kg ja n. vuosi siihen meni aikaa ja koska toteutin painon pudottamisen pysyvillä elämäntapamuutoksilla olen saanut painoni pysymään vaivatta niissä lukemissä mikä oli tavoitteeni. Minulla todettiin 2-tyypin diabetes ja se oli syy miksi lähdin tähän elämäntapamuutokseen ja diabeteksenkin sain selätettyä enkä ole tarvinnut mitään lääkehoitoja. Julkisen terveydenhuollon ravitsemusterapeutti laski kalorimäärän millä painoa aloin pudottamaan1,5-2 kg kuukautta kohden ja saman tuloksen sain netissä olleesta painonoudotuslaskurista. Laskin Finelin ruokapäiväkirjan avulla joitakin viikkoja päivittäisen ruokani kalorit kunnes opin arvioimaan silmämääräisesti syömäni ruuan kalorimäärän. Mitään erikoista ruokavaliota ei minulla ollut, mutta pyrin syömän ravintosuositusten mukaisesti sallien itselleni kohtuudella kerran viikossa jotain herkkutteluakin sellaisilla ruoka-aineilla mitä en muuten enää syönyt kuten esim. jotain makeita herkkuja. Elämäntapamuutokseeni kuului myös liikunnan lisäys ja aluksi se oli vain n. tunti 5-6 päivänä viikossa reipastahtista kävelyä ja nyt kuntoiluuni on jo muutaman vuoden kuulunut myös pari kertaa viikossa kuntosalitreenit. Elämäntapamuutoksesta tulee helposti pysyvä tapa elää eikä sitä edes ajattele elävänsä jotekin normaalista poikkeavalla tavalla, tämä tapa elää on minun uusi normaali tapa elää.
Kiitos kun jaoit tarinasi. Mahtava saavutus!
Itselläni on mielessä tietty tavoitepaino, mutta aika sitten näyttää, mihin painoon paino asettuu ilman suuria ponnisteluja. Kirjaan kalorit ja uskon että tulen kirjaamaan ne pitkään vielä tavoitepainon saavuttamisen jälkeenkin. Se ei lopulta vie paljoa aikaa ja auttaa minua karsimaan pois "ohikalorit".
Aina, aina usko syöpätautien erikoislääkäriä ennemmin kuin satunnaista palstailijaa tai omia selvittelyjä! Soijasta liikkuu todella paljon väärää tietoa.