Miksi en saa ystäviä?
Mitä voin tehdä kun kukaan ei halua tutustua muhun? Lopetanko mä yrittämästä ja luovutan? Kukaan ei välitä minusta.
Kommentit (246)
Kaksikin päivää kuluu tässä nettitranssissa jossa kirjoitan sekavia. Sitten ryhdistäydyn pariksi päiväksi.
Ei helkkari mä oon ihan liian herkkä tänne. Mitä mä voitan tällä kiusaamisella?
Mitä mä saan tästä palstasta itselleni?
En mitään!
Tämä on sotaa av addiktiota vastaan.
Paanko munakellon soimaan kun puoli tuntia on kulunut av:lla ja loppupäivän teen jotain oikeasti hyödyllistä josta ei ole haittaa mielenterveydelle. Oon vaan niin tottunut tähän! Tää on mun nettipersoona eikä se mikä oikeasti olen.
Vain #226 minulta.
En jää mt-friikkisirkukseen
demonejanne ilmaistyönä
häätämään. Olen erityisasiantuntija.
Onko mulla tarpeeksi munaa katkaista tämä trollauksen himo?
Vierailija kirjoitti:
Vain #226 minulta.
En jää mt-friikkisirkukseen
demonejanne ilmaistyönä
häätämään. Olen erityisasiantuntija.
>>>
1.versio #224.
Lääkkeensä skipanneen
mt-hlön lainaus #226.
<<<
Ainoa asia joka auttaa on että saan jokaiselle some alustalle eston. Mä olen just niitä tyyppejä jotka ei usko ennenkuin jotain pahaa tapahtuu.
Olin Entisessä elämässä pohjanmaan jonkun pitäjän tunnetuin riidanhaastaja.
Tää palsta riippuvuus on jotain niin sairasta!
Olit edellisessä viikon mittaisessa
elämässäsi karjalainen lutikka.
youtube.com/results?search_query=miksi+surisin
Vierailija kirjoitti:
Mulla on Asperger ja pelkään isoja ryhmiä
Miksi pitäisi mennä isoihin ryhmiin ? Voi mennä pieniinkin, vaikka turhaa se on.
Jos yrität saada ystäviä esim harrastuksen kautta, huomaat siellä että kaikki muut ovat tulleet ystäviensä kanssa ja jäät taas ulkopuolelle, parhaimmillaan siellä on ystävä porukka jotka sitten pitävät omaa ohjelmaa yllä. Olen kokeillut, kivaahan se on kun nähdään kaksi kertaa viikossa, eikä kukaan edes tervehdi takaisin.
Toiset tekevät kutsumuksensa
mukaisen Palvelustyönsä hiljaisessa
kammiossa, ilman aplodeja.
Ilman prameita Instagram-posteja.
Näin veljenikin tapauksessa,
kun presidentti ojensi kunniamitalin
linnanjuhlissa;
isänmaan ansiokkaasta,
omistautuneesta palvelemisesta.
Että näin, rakkaat lapset.
Älkää kadehtiko, meriitit tehdään
kovalla työllä sydän palaen.
Vierailija kirjoitti:
Olit edellisessä viikon mittaisessa
elämässäsi karjalainen lutikka.
Sinä olit entisessä elämässäsi lutikan syöjä Neuvostoliittolaisessa motellissa.
Pankaa tää ketju kiinni kun sitä ei enää tarvitse mihinkään.
Ottakaa oikeasti mieliala lääkkeenne ennenkuin tulette tänne riehumaan.