Mitä mä teen väärin kun en tule uskoon?
Myönnän että aina en jaksa lukea Raamattua mutta rukoilen joka päivä ja kuuntelen hengellistä musiikkia. Silti olen edelleen agnostikko. Haluan tulla uskoon!
Kommentit (607)
Vierailija
Ootko varma, että et ole uskossa. Miksi ateisti haluaisi olla seurakunnassa vapaaehtoisena?
Miksi ei, onhan seurakunnissa tämä yleinen ihmisten auttamispuolikin.
Ei siihen mitään uskoa jumaliin tarvita.
Ei auttamista laajasti voi pian harjoittaa. Ei ole seurakunnissa ihmisiä. Ei ole srk-veron maksajia. Usko on pilkan kohde. Ihmiset ovat kääntyneet pois.
Kovasti halutaan pikkulasten kerhoja, koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa, lasten retkiä, leirejä.
Aikuiset henkitoreissaan hattu kourassa tulevat, kun elämä potkii. Taloudellisia katastrofeja. Diakoniatyö eli avustus kelpaa (ruokaa, ostokuponkeja, 1-3 euron aterioita, laskujen maksua pakkotilanteessa). Avioliitto-parisuhdetukea, toimintaa yksinäisyydessä ja ikääntyessä, retkiä, kulttuuri- ja liikuntatapahtumia.
Mutta kielletään usko Jeesukseen.
Ap, sellaista asiaa ei ole kuin uskoon tuleminen. Voit päättää seurata tiettyä uskontoa, mikä toki edellyttää että tutustut kyseisen uskonnon oppeihin ja kirjoituksiin, ja vietät aikaa kyseisen uskonnon edustajien seurassa.
Ns. uskoon tuleminen on sama, kuin hurahdus mihin tahansa muuhunkin asiaan. Sua alkaa kiinnostaa uskonto, ja saat siitä elämyksiä. Jotkut saavat samankaltaisia kicksejä harrastuksista, matkailusta, urheilusta tai luonnosta.
Itsehän siis uskon kyllä Jumalaan, joka on paljon suurempi kuin uskonnot ja ihmisen pienentämät ihmisen kaltaiset Jumalat. Ja uskon, tai siis tiedän, että Jumala on tavoitettavissa monin tavoin. Jotkut tarvitsevat siihen uskontoa. Mikä ei ole paha, ellet ala kuvitella olevasi muita parempi, ja että muut ovat väärässä.
"Kristinuskon mukaan on vain yksi Jumala. Tällä Jumalalla on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kaikki ovat yhtä tärkeitä ja korkeita."
Kylläkyllä. Ja nämä persoonat romahtivat akuuttiin psykoosiin, kun Jumala vapautti ihmiskuntaa itsensä langettamasta perisynnistä ristillä; "Jumalani miksi olet minut hylännyt?" - Jeesus (Jumala)
Tämä onkin mielenkiintoista, sillä todisteita varhaisista oppiriidoista on myös sisällytetty Raamattuun. Apostolien teoissa kuvataan, kuinka järjestetään oikein kokous niiden setvimiseen. Useissa kirjeissä ne heijastuvat myös.
Raamatusta Uusi Testamentti onkin koottu vasta seurakunnan (tai kirkon) syntymisen jälkeen. Oppi on ollut kirkolla. Raamattuna käytettiin alkuun Vanhaa Testamenttia juutalaisen mallin mukaan - alkuunhan seurakunta oli juutalaisuuden lahko, joka uskoi, että Jeesus oli se luvattu messias. Jossakin vaiheessa on ruvettu miettimään, että pitäisi ruveta Jeesuksen opetuksia koota yhteen samaan tapaan kuin Vanha Testamenttikin on. Erilaisia evankeliumeja ja kirjeita ja ilmestyksiä kierteli, kirkko oman oppinsa ja ymmärryksensä valossa valitsi ne, joita piti parhaana.
Onko tuo sitten huono juttu? Olennainen osa kristinuskoa on myös usko Pyhään Henkeen, joka edelleen vaikuttaa kirkossa. Sehän mainitaan uskontunnustuksessakin.
Tuo henkilö, jolle vastaat, puhuukin pyrkimisestä. Ei tarvitse onnistua. Jos epäonnistuu siksi että on ymmärtänyt väärin, kaiketi se on anteeksiannettavaa, jos pyrkimys kuitenkin on vilpitön. On ainakin hyvässä seurassa, jos on ymmärtänyt väärin! Apostolitkin kinastelivat opista keskenään.
Suosittelisin kyllä jonkinlaista seurakuntayhteyttä myös. Ei sen niin väliä, mikä seurakunta. Tai ainakin lukemaan kristittyjen kirjoittamia kristinoppia ja Raamattua selittäviä teoksia. Ei Raamattu vain itsekseen lukemalla aukea. Siitähän kerrotaan Raamatussakin: Etiopialainen hoviherra ei ymmärtänyt tekstiä, ennen kuin Pietari tuli ja selitti.
Ja minä yritän selittää tässä ketjussa. Ei teidän tarvitse kuunnella, mutta itsepähän otatte vastaan seuraukset sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mistään tulemisesta ole kiinni, vaan lahjan vastaanottamisesta.
Mutta sen jälkeen pitäisi niinsanotusti pysyä Kristuksessa.kauheeta pinnistelyä ja ponnistelua.
Ihan kuin saisit tädiltäsi joululahjan, mutta sen jälkeen sinun täytyy aina olla tädille kiltti ja mieliksi, muuten lahja otetaan pois. Ei sellainen ole lahja vaan kauppatavara.
Elämän ei ole tarkoitus olla helppoa.
Ei varmaan, mutta siitä huolimatta lahja, jolla on ehtoja, ei ole mikään lahja.
Se tarkoittaa sitä että elämäs
Ei se ole mikään usko että elämästä tulisi olla kiitollinen vaan fakta. Täytyy olla kiitollinen ihminen eikä päästää kaikkia elämän ongelmia itsensä yläpuolelle. Saan myös tietoa hengen tasolta ja tämäkin on minulle vahvistettu, tämä asia on totta.
"Ja minä yritän selittää tässä ketjussa. Ei teidän tarvitse kuunnella, mutta itsepähän otatte vastaan seuraukset sitten. "
Rauhoitu hyvä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Vanhan Testamentin lainkohdat, eikö Jeesus sanonut että ei tullut muuttamaan näistä ensimmäistäkään?
En ole, mutta Jeesus sanoi, ettei tullut kumoamaan niitä. Hänen opetuksensa olivat lisävaatimuksia.
Eivät ne ole lisävaatimuksia. Jeesus kertoo, mistä koko laissa on kysymys: Jumalan ja lähimmmäisen rakastamisesta.
Tunnetusti Jeesus opetuslapsineen itse rikkoi lain kirjainta, kun se oli lain henkeä vastaan: keräsi viljantähkiä sapattina, ja vetosi tässä Daavidiin, joka miehineen oli syönyt nälkäänsä temppelin pyhitettyjä leipiä.
Mooseksen laki oli sitä paitsi alun perinkin paitsi annettu vain juutalaisille. Vanhan testamentin suurena linjana on kuvata kehitystä, jossa aletaan vähitellen ymmmärtää, ettei ole heimojumalia, vaan yksi ainoa kaikille yhteinen Jumala. Raamattuunkin on dokumentoitu keskusteluja, joita käytiin siitä, onko Jeesuksen opetus tarkoitettu vain juutalaisille vai kaikille muillekin, ja miten Mooseksen lakiin sitten tulisi suhtautua. Ei sitten päädytty siihen ratkaisuun, että Mooseksen laki sellaisenaan koskee kaikkia kristittyjä.
Sivumennen sanottuna tuon ajan juutalaisuudessakin oli keskustelua siitä, mitä Jumala vaatii muilta kuin juutalaisilta: voivatko muut kansat olla moraalisia ollenkaan, kun Mooseksen laki ei koske heitä? Päädyttiin ajatukseen ns. Nooan laista, eli yleisinhimillisestä moraalikoodista, jossa ei ole niin yksityiskohtaisen tarkkoja säädöksiä kuin vain juutalaisille annetussa Mooseksen laissa. Mahdollisesti Paavali viittaa tähän roomalaiskirjeessä, kun toteaa, että pakanakansoilla lain vaatimukset on kirjoitettu heidän sydämiinsä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni olet jo uskossa jos olet sitä itse omasta tahdostasi halunnut.
Kolkuttavalle avataan, niinhän Jeesus lupasi. Eiköhän aloittaja jo kolkuta? Hän on oikealla tiellä. Jatkaa vain sitä, mitä jo tekee, ja ehkä tosiaan hakeutuu seurakuntayhteyteen myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän on alun perin tullut ajatus, että jos et usko oikeisiin yliluonnollisiin asioihin, niin tulet kärsimään ikuisuuden hirvittävää tuskaa? Rakkauden uskonnossa näin.
Ei usko ole totena pitämistä, tai ainakaan pelkästi sitä. Eikä "ikuisuuden hirvittävä tuska" ole pikkumaisen Jumalan rangaistus niille, jotka eivät pitäneet häntä tärkeänä.
Usko on johonkin luottamista ja turvaamista. Mikä se sitten itse kullakin on, mihin turvaa. Kenelle se on raha, kenelle muilta ihmisiltä saatu huomio ja kiitos. Ne ovat kuitenkin epävakaisia ja katoavaisia.
Kun tajuat, että Jumala on rakkaudessaan luonut maailman ja myös sinut, ja että samoin hän on luonut muut ihmiset ja että tämän tulisi ohjata suhtautumistasi heihin, olet vankemmalla pohjalla. Tietysti voit joutua vararikkoon, luultavasti sairastut, ehkä et saa maallista rakkautta, varmasti ainakin kuolet -
Kenelle tahansa voi sanoa hänen olevan turvassa, mutta mitä merkitystä sillä on? Sanoisitko sellaiselle ihmiselle, joka kärsii sietämätöntä tuskaa jokaisena elämänsä hetkenä, että hän on turvassa? Lohduttaisiko sinua kuulla olevasi turvassa, jos kärsisit sietämätöntä tuskaa? Jos sinulle riittää tuo, että voit sanoa itsellesi olevasi turvassa, niin sittenhän sinulla on oikein mukava tilanne, eikä sinun tarvitse mistään huolehtia. Et ole tainnut kokea kovin paljon kärsimystä.
Vierailija kirjoitti:
Rahaan turvaaminen on epäjumalan palvelemista. Joskus huomaan syyllistyväni siihen itse, kun ajattelen että selviän tulevasta paremmin kun minulla on paljon rahaa. Oikeastihan voin menettää kaiken jo seuraavalla viikolla. Uskovan tulisi luottaa Jumalan huolenpitoon, kuten tein silloin kun olin vielä työtön tyhjätasku.
Kannattaa luottaa vasta sitten, kun on ensin itse tehnyt sen, minkä pystyy.
Usko tai uskoon tuleminen ei ole tiettyä oppia Jumaluudesta, tai eri lahkoista. "Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä." Kristinuskon oppi opettaa uskomaan Jeeskuksen sovitystyöhön, armoon ja anteeksiantamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mistähän on alun perin tullut ajatus, että jos et usko oikeisiin yliluonnollisiin asioihin, niin tulet kärsimään ikuisuuden hirvittävää tuskaa? Rakkauden uskonnossa näin.
Kukahan on kehdannut väittää tämmöistä totuuteena? Mihinkään ei ole pakko uskoa, voi keskittyä rauhassa elämäänsä ja siitä nauttimiseen eikä mitään pahaa tapahdu uskomattomuuden vuoksi.
Ei ole pakko uskoa, ihmisellä on vapaa tahto. Ihmisen valinnoilla on kuitenkin seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut Vanhan Testamentin lainkohdat, eikö Jeesus sanonut että ei tullut muuttamaan näistä ensimmäistäkään?
En ole, mutta Jeesus sanoi, ettei tullut kumoamaan niitä. Hänen opetuksensa olivat lisävaatimuksia.
Kyllä. Oletan että et kerää tikkuja sapattina. Tästähän rankaisu on kuolema.
Käsittelin tätä asiaa Mietityttääkö jokin kysymys Raamatusta tai kristinuskosta? -ketjussa. En oikein jaksaisi kirjoittaa samoja asioita moneen kertaan.Jos uskoo evankeliumin, niin pyrkii noudattamaan sitä, mitä Jeesus opettaa. Jeesuksen vaatimukset eivät kuitenkaan ole helpommat kuin lain noudattamisen vaatimukset, vaan vaikeammat. Olkaa täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. Se on se vaatimus. Jos ei usko sitä, että täytyy tulla täydelliseksi, ei usko evankeliumia eikä ole lain noudattamisesta vapaa. Ettekö tienneet tätä? Nyt tiedätte.
Tirskis tuo lopetus. Sinäpä ihan itsensä Jeesuksen äänenpainoja jäljittelet, samalla auktoriteetilla otat asiaksesi esiintyä! Muista myös, että tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa. Ettet vain olisi hieman paisunut jo?
Kysyn kuitenkin: jos uskoo, että täytyy tulla täydelliseksi, miten silloin on lain noudattamisesta vapaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän on alun perin tullut ajatus, että jos et usko oikeisiin yliluonnollisiin asioihin, niin tulet kärsimään ikuisuuden hirvittävää tuskaa? Rakkauden uskonnossa näin.
Kukahan on kehdannut väittää tämmöistä totuuteena? Mihinkään ei ole pakko uskoa, voi keskittyä rauhassa elämäänsä ja siitä nauttimiseen eikä mitään pahaa tapahdu uskomattomuuden vuoksi.
Ei ole pakko uskoa, ihmisellä on vapaa tahto. Ihmisen valinnoilla on kuitenkin seurauksia.
Kuten ravintoloitsija, joka ei maksa vapaasta tahdostaan mafialle suojelurahaa ja hänen ravintolansa palaa. Ihmisen valinnoilla kun on seuraukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jokainen voi tehdä oman tulkintansa tietysti. Minä en kuitenkaan ole kuka tahansa."
Kuka sinä sitten olet?
Tämä on anonyymi keskustelupalsta. Täällä on tarkoitus keskustella anonyyminä.
Aijaa. Mutta siis sinun tulkintasi Raamatun teksteistä ovat juuri ne oikeat?
Minä kerron omia näkemyksiäni, koska ymmärrän näitä asioita paremmin kuin suurin osa ihmisistä. Korjaan väärinkäsityksiä. Te ette tiedä mitään ja minä tiedän jotain. Sillä perusteella minulla on tietynlainen yliote hengellisiä asioita koskevissa keskusteluissa. Ja tiedän toki, että monilla on kokemuksia. Minulla on jotain muuta. Minulla on oikeaa tietoa
Ihan vaan vinkkinä kaikille jotka tämän tyypin kanssa vielä väittelevät, että säästäkää vaivaanne. En ole eläissäni törmännyt pahempaan ja turhempaan puoskarisaarnaajaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sellaista asiaa ei ole kuin uskoon tuleminen. Voit päättää seurata tiettyä uskontoa, mikä toki edellyttää että tutustut kyseisen uskonnon oppeihin ja kirjoituksiin, ja vietät aikaa kyseisen uskonnon edustajien seurassa.
Ns. uskoon tuleminen on sama, kuin hurahdus mihin tahansa muuhunkin asiaan. Sua alkaa kiinnostaa uskonto, ja saat siitä elämyksiä. Jotkut saavat samankaltaisia kicksejä harrastuksista, matkailusta, urheilusta tai luonnosta.
Itsehän siis uskon kyllä Jumalaan, joka on paljon suurempi kuin uskonnot ja ihmisen pienentämät ihmisen kaltaiset Jumalat. Ja uskon, tai siis tiedän, että Jumala on tavoitettavissa monin tavoin. Jotkut tarvitsevat siihen uskontoa. Mikä ei ole paha, ellet ala kuvitella olevasi muita parempi, ja että muut ovat väärässä.
Puheenvuorosi on erittäin hyvä esimerkki ihmisestä joka ei ole uudesti syntynyt Jumalan Hengestä etkä siis ole uskossa Jeesukseen etkä hänen seuraajansa. Puhut asiasta juuri sillä tavalla, millä tavalla puhuvat ne, jotka eivät lopulta sittenkään ymmärrä mistä uskossa ja Jeesuksen seuraajana olemisessa on kyse. Jeesuksen seuraaminen on ainoa usko, joka ei kuulu mihinkään uskontoon. Uskontoon ja muotomenoihin voidaan hurahtaa ja moniin asioihin voidaan hurahtaa. Kun Pyhä Henki tulee ihmiseen, ihminen syntyy uudesti ja hänen sisäinen elämänsä muuttuu. Ihmisen ajattelu muuttuu. Pyhä Henki ihmisessä tulee nostamaan sen ihmisen kerran kuolleista. Oikea usko ei tarjoa kiksejä, vaan jotain muuta. Jeesuksen seuraamisen ei ole luvattu olevan helppoa.
Uskovia varoitetaan pysymään uskollisena Jeesuksen seuraajina: "Älää murehduttako Jumalan Pyhää Henkeä, joka on annettu teille sinetiksi lunastuksen päivää varten." (Efesolaiskirje 4:30). Jumalan ihmisessä on Pyhän Hengen sinetti. Niissä, joissa ei ole Pyhän Hengen sinettiä, ne eivät kuulu Jumalalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Jeesus on Jumala? Ok.
No, miksi Jeesus kysyy ristillä: "Jumalani miksi olet minut hylännyt?" Onko Jeesus/Jumala ajanut itsensä peruuttamattomaan psykoosin "pelastaessaan" ihmisiä "perisynniltä", jonka hän itse on ihmisille asettanut?
Eläessään Jeesus oli myös ihminen.
Jeesus ei ole jumala.
Onnea matkaan.
Onnentoivotukset eivät ole kristillinen konsepti. Ei ole mitään onnea, vain jumalan varjelus. Hoet pakanallisia mantroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän on alun perin tullut ajatus, että jos et usko oikeisiin yliluonnollisiin asioihin, niin tulet kärsimään ikuisuuden hirvittävää tuskaa? Rakkauden uskonnossa näin.
Maan päällä elänyt Jeesus nasaretilainen oli lihaa ja verta, eikä niinkään mikään yliluonnollinen asia. Hänen kuolleista nouseminenkin todistettiin sen ajan pätevällä usean sadan silminnäkijän todistuksella. Kun Pyhä Henki tulee ihmiseen, moni asia alkaa olla ihan itsestään selvää. Hengellinen sokeus ja kuurous näkymättömälle maailmalle katoaa, koska siitä (näkymättömänstä) tulee jokapäiväistä elämää ja arkea. Joskus näkymätön maailma näyttäytyy ihan fyysisillekin silmille. Jeesus on ilmestynyt unessa tai fyysisesti monille muslimeille. Monet näkevät enkeleitä. Tavallisinta uskovan elämässä ovat rukousvastauk
Tällainen, että hengellisestä maailmasta tulee näkyvää, ei ole hyvä suunta. En voi suositella sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Luota siihen että Jumala tai elämä turvaa sinua ja kantaa sinua aina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että heräämme jokainen aamu uuteen päivään, tapahtui mitä tapahtui.
En suosittele tätä.
Raamattu kertoo selvästi, että Jeesus itse lähetti Pyhän Hengen, sanovat ortodoksiset teologit mitä tahansa muuta.
Jeesus sanoi: "Mutta nyt minä menen hänen tykönsä, joka on minut lähettänyt, eikä kukaan teistä kysy minulta: 'Mihin sinä menet?' Mutta koska minä olen tämän teille puhunut, täyttää murhe teidän sydämenne. Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän. Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion." (Johannes 16. luku)