Tuntuu, että syömisen vähentämistä ei ikinä nähdävaihtoehtona
Mikä siinä on niin vaikeaa olla syömättä niin paljon päivässä? Hyvä lukijan mielipide tästä järjettömyydestä. Lihavien ja ylipainoisten työkalupakissa ei ikinä ole vähemmän ruokaa, vaan joko leikkaus tai lihavuuslääke?
Kommentit (1110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 10% terveydenhuollon kustannuksista johtuu diabeteksesta. Suurin osa on tyyppiä 2 ja niistä suurin osa johtuu ylipainosta. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen meedio, että näistä suurin osa on myös ihan tavallisia tallaajia vailla suuria terveysmurheita kuten vakavaa masennusta tai muuta sellaista. Lisäksi joku tuossa edellä mainitsi, että voi olla toinen mokoma piilevänä ja/tai ihan just puhkeamaisillaan kukkaan.
Tämäkään ei herätä mitään ajatuksia? Muita kuin Kyllä jokainen saa tehdä ja syödä miten tykkää, eikä asiaa saa nostaa esille? Liian suuren energiamäärän syöminen tulee näille kukkaan puhjenneille kieltolistalle, joten miksi se pitää tehdä vasta kun on itse sairastunut?Luvut on karuja: https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-kustannukset
Se 2tyypin diabetes ei johdu
Ei ehkä salaattia, mutta terveellisiä, täyttäviä ja herkullisia papumuhennoksia ehkä. Jo sillä pääsee pitkälle, että pudottaa rasvan, sokerin ja lihan ja syö ennen jokaista ateriaa 1-2 raakaa porkkanaa.
Salaatti nyt muutenkaan ei ole ihmiselle varsinaista ravintoa vaan enemmänkin lääkettä. Viherkasvit sopivat lihansyöjille, sillä ne tasapainottavat lihansyönnin aiheuttamia ongelmia. Mutta jos syö kasvispainoteisesti, ei ole varsinaisesti mitään syytä syödä salaattia.
Salaatissa on sekin ongelma, ettei se ole maukasta ilman öljyä, juustoa tai lihaa, joka on selvä indikaattori siitä, ettei se ole tarkoitettu ihmisruuaksi. Toki tonnikalasalaatti oliiviöljyllä on terveellisempi kuin majoneesi valkoisen leivän kanssa. Mutta ei se salaatti itsessään ratkaise mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihomisen syy on ylensyönti.
Ei. Oire on ylensyönti, eikä syy.
Sama toisinpäin, ehkä se menee kalloosi paremmin, koska arvostat hoikkuutta. Jos ihminen laihtuu, se on oire. Ja syy voi olla joku pahakin sairaus. Jos vain hänen oirettaan hoidetaan, eli laitetaan syömään enemmän, jää oikea syy hoitamatta ja ihminen saattaa jopa kuolla.
Lihava ihminen laihtuukin helpommin, jos hänen syynsä lihomiseen tiedetään. Mutta niin, sehän oli myös susta väärin. Lihavan pitää kiduttaa itseään laihduttaessaan, jotta sulle tulisi hyvä mieli.
Miksi pitää etsiä jotain ihmeen syitä ja selityksiä, kun suurimassa osassa tapauksia syy on se että maataan sohvalla ja syödään sipsiä Koska mä voin -asenteella, eikä evänkään heilautus vapaaehtoisesti kiinnosta. Ei s
Älä viitsi. Moneen kertaan on selitetty, että ihmiset lihovat syömällä tavallista ruokaa pikkuisen liikaa, eivät sipseillä tai vastaavilla.
Myöskin, liikunta vastaa laihdutuksesta vain 10-20%, joten sohvalla voi hyvin levätä. Ihmisillä on muutakin hoidettavaa elämässään kuin laihdutus.
Rankka liikunta ylipainoisena hajottaa nivelet.
Julma trolli olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihomisen syy on ylensyönti.
Ei. Oire on ylensyönti, eikä syy.
Sama toisinpäin, ehkä se menee kalloosi paremmin, koska arvostat hoikkuutta. Jos ihminen laihtuu, se on oire. Ja syy voi olla joku pahakin sairaus. Jos vain hänen oirettaan hoidetaan, eli laitetaan syömään enemmän, jää oikea syy hoitamatta ja ihminen saattaa jopa kuolla.
Lihava ihminen laihtuukin helpommin, jos hänen syynsä lihomiseen tiedetään. Mutta niin, sehän oli myös susta väärin. Lihavan pitää kiduttaa itseään laihduttaessaan, jotta sulle tulisi hyvä mieli.
Miksi pitää etsiä jotain ihmeen syitä ja selityksiä, kun suurimassa osassa tapauksia syy on se että maataan sohvalla ja syödään sipsiä Koska mä voin -asenteella, eikä e
Älä viitsi. Moneen kertaan on selitetty, että ihmiset lihovat syömällä tavallista ruokaa pikkuisen liikaa, eivät sipseillä tai vastaavilla.
Myöskin, liikunta vastaa laihdutuksesta vain 10-20%, joten sohvalla voi hyvin levätä.
Samaa mieltä, että urheilu ei ole pääasiallinen ylipainon hoitokeino vaan vähempi syöminen. Nämä tammikuiset salijäsenyydet on lähinnä vitsi, joista ei hyödy muut kuin saliyrittäjät.
Juutuubissa on alkanut olla videoita jossa lääkärit väittävät että se miten paljon tietty ruokamäärä lihottaa riippuu siitä mikä on insuliinitaso syömishetkellä. On alettu puhua yhä enemmän aamupalan poisjättämisestä. Elimistö osaa aamulla polttaa rasvaa ilman nälän tunnetta. Ja tuo aikaikkuna kannattaisi hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 10% terveydenhuollon kustannuksista johtuu diabeteksesta. Suurin osa on tyyppiä 2 ja niistä suurin osa johtuu ylipainosta. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen meedio, että näistä suurin osa on myös ihan tavallisia tallaajia vailla suuria terveysmurheita kuten vakavaa masennusta tai muuta sellaista. Lisäksi joku tuossa edellä mainitsi, että voi olla toinen mokoma piilevänä ja/tai ihan just puhkeamaisillaan kukkaan.
Tämäkään ei herätä mitään ajatuksia? Muita kuin Kyllä jokainen saa tehdä ja syödä miten tykkää, eikä asiaa saa nostaa esille? Liian suuren energiamäärän syöminen tulee näille kukkaan puhjenneille kieltolistalle, joten miksi se pitää tehdä vasta kun on itse sairastunut?Luvut on karuja: https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-kustannukset
Se 2tyypin diabetes ei johdu
Ei sitä salaattiin pidä vaihtaakaan, vaan ravitsevaan ruokaan, joka pitää kylläisenä vähällä määrällä. Toki kasvikset (se salaattikin) kuuluu osana syömisiin, mutta ei ne pääosassa ole.
Vierailija kirjoitti:
Juutuubissa on alkanut olla videoita jossa lääkärit väittävät että se miten paljon tietty ruokamäärä lihottaa riippuu siitä mikä on insuliinitaso syömishetkellä. On alettu puhua yhä enemmän aamupalan poisjättämisestä. Elimistö osaa aamulla polttaa rasvaa ilman nälän tunnetta. Ja tuo aikaikkuna kannattaisi hyödyntää.
Ei varmastikaan huono ajatus joillekin. Mantra aamupalan tärkeydestä on kuitenkin iskostettu aika monelle, itsellä paino pysyy paremmin kurissa kun ei syö juuri sitä aamupalaa. Lisäksi monille on tyypillistä syödä aamupalan jälkeen todella pian raskas lounas - suomalaiseen tyyliin jopa ennen puolta päivää. Eli 12:00 aikaan on syöty jo helposti yli puolet päivän energiatarpeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 10% terveydenhuollon kustannuksista johtuu diabeteksesta. Suurin osa on tyyppiä 2 ja niistä suurin osa johtuu ylipainosta. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen meedio, että näistä suurin osa on myös ihan tavallisia tallaajia vailla suuria terveysmurheita kuten vakavaa masennusta tai muuta sellaista. Lisäksi joku tuossa edellä mainitsi, että voi olla toinen mokoma piilevänä ja/tai ihan just puhkeamaisillaan kukkaan.
Tämäkään ei herätä mitään ajatuksia? Muita kuin Kyllä jokainen saa tehdä ja syödä miten tykkää, eikä asiaa saa nostaa esille? Liian suuren energiamäärän syöminen tulee näille kukkaan puhjenneille kieltolistalle, joten miksi se pitää tehdä vasta kun on itse sairastunut?Luvut on karuja: https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-kustannukset
Ei sitä salaattiin pidä vaihtaakaan, vaan ravitsevaan ruokaan, joka pitää kylläisenä vähällä määrällä. Toki kasvikset (se salaattikin) kuuluu osana syömisiin, mutta ei ne pääosassa ole.
Tähän lisäisin, että sen lisäksi jos hieman nälän tunnetta joskus tuntee, niin opettelee sietämään sitä. Yleensä se taivas ei putoa niskaan. Ei ole tarkoituskaan olla kylläinen 24/7.
Hyvä artikkeli, jossa sanotaan niinkuin se on: https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/melkein-jokainen-uskoo-syo…
Tätä painoaan tarkkaileva ei haluaisi kuulla: kalorit ja niiden kulutus ratkaisevat.
Ikävä uutinen on se, että oikotietä ei ole. Painonpudotuksen perusasiat ovat selkeät, mutta monelta silti hukassa.
Laihtumisen kaava on periaatteessa yksinkertainen. Ihminen laihtuu, kun hän syö vähemmän kuin kuluttaa. Mitään muita tieteellisesti todistettuja keinoja ei ole olemassa.
Jos haluaa laihtua, ravinnosta tulisi saada energiantarvetta pienempi kalorimäärä. Ylimääräinen energia muuttuu kehossa rasvakudokseksi, saipa sen mistä tahansa.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio niin alkaa paino tippumaan kuin itsestään, eikä ole niin nälkäkään kokoajan.
Eikä se tarkoita, etteikö toisinaan voisi syödä makeisia, leipää nuudeleita ynnä muita höttöhiilareita, mutta ainakin aluksi ne kannattaa minimoida ruokavaliosta täysin. Ei painonpudotuksessa ja painonhallinnassa tarvitse nälkää kärsiä.
Itse laihdutin lähinnä makaamalla sohvalla. Ruoaksi enimmäkseen kanaa, kalaa, possua, nautaa, salaattia, kananmunaa, kasviksia kypsänä ja raakana, rahkaa, kaurapuuroa, tonnikalaa, papuja, linssejä, proteiinivanukkaita, pähkinöitä, sokerittomia limsoja.
Ei tullut nälkä. Suolen toiminta parani, iho parani, mieliala parani. Nyt syön ns. "normaalisti". Jos paino pääsee nousemaan pari kiloa niin tiedostan, että täytyy ottaa pieni korjausliike ja sanoa hetkeksi aikaa ei herkuille.
Olen 100kg ja yli 170cm. Laihdun vain, jos syön alle 1000kcal/vrk. Eikä kyse ole energiansäästötilasta. Kaikki on kokeiltu, kaikin tavoin testattu. Pätkäpaasto, täysi keto ym. Kulutukseni kevyessä työssä on 1200kcal, kotipäivänä 1000-1200.
Nämä asiat eivät todellakaan ole yksinkertaisia, ja kaikki matemaattiset yleistävät kaavat ja numerot painonhallintaan liittyen pitäisi lopettaa.
Minulle ei tule näläntunnetta, pystyn kevyesti olemaan syömättä 16-18t, jolloin alkaa huimaus ja päänsärky. Ei nälkää, syön väkisin.
Tulen myös nopeasti kylläiseksi, syöminen on usein väkinäistä. Esim. pieni määrä vihersalaattia raejuustolla, ilman öljyjä/ kastikkeita, eikä tee muuta mieli.
Syön kaikkia mahdollisia vitamiineja, hivenaineita, kalkkia ja usein esim. viherjauhetta ja heraproteiinia. Mitään puutostilaa ei ole.
Minulle tämä ongelma on puhtaasti psyykkinen. En kykene syömään 800kcal/ vrk ensin pari vuotta laihtuakseni, ja sitten elämään loppuelämääni tuolla 1000-1200 kcal/ vrk.
Kilpirauhasarvot heittelevät, ovat olleet viitearvojen ulkopuolella. Hoitoa en julkiselta saa, vaikka on vajaatoiminnan oireet.
Nyt puhuit itsesi pussiin!
Jos oikeasti voisit syödä vain vähän ja sekin pitäisi syödä väkisin, söisit luonnollisesti siinä tapauksessa tuon 1000kcal/vrk ja olisit normipainossa. Oikeasti pieniruokainen ei koskaan stressaa, että saa vain syödä X määrän. Oikeasti pieniruokaisen ongelma ei ole, että ei saa syödä vaan se on käänteinen, että ei meinaa jaksaa syödä riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Salaatti nyt muutenkaan ei ole ihmiselle varsinaista ravintoa vaan enemmänkin lääkettä. Viherkasvit sopivat lihansyöjille, sillä ne tasapainottavat lihansyönnin aiheuttamia ongelmia. Mutta jos syö kasvispainoteisesti, ei ole varsinaisesti mitään syytä syödä salaattia.
Salaatissa on sekin ongelma, ettei se ole maukasta ilman öljyä, juustoa tai lihaa, joka on selvä indikaattori siitä, ettei se ole tarkoitettu ihmisruuaksi. Toki tonnikalasalaatti oliiviöljyllä on terveellisempi kuin majoneesi valkoisen leivän kanssa. Mutta ei se salaatti itsessään ratkaise mitään.
Parsakaali on monin verroin ravinteikkaampaa kuin salaatit. Suomalaiset ovat vain kasvaneet kiinankaalisilppu- ja salaattiuskoon ilmeisesti naistenlehdissä olleiden pikadieettiohjeiden myötävaikutuksella. Ravitsemuksen ammattilaiset ovat lukuisia kertoja puhuneet parsakaalista, mutta vanhat uskomukset ja asenteet eivät muutu helposti.
Majoneesi esimerkiksi margariinin sijaan käytettynä on nykyään ihan sallittu vaihtoehto ravitsemussuositusten mukaan. Mikäli majoneesi on tehty rypsi- tai oliiviöljyyn, sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Sauvasekoittimen omistaja tekee helposti majoneesia kapeassa ja korkeassa astiassa liikuttelemalla sauvasekoitinta ainesten seassa ylös ja alas. Kotitekoisessa majoneesissa on sekin hyvä puoli, että sen voi maustaa mieluisan makuiseksi.
Hyvä otsikko, koska kaikkein ilmeisin apu lihavuuteen olisi juuri vähempi (mutta ei liian tiukka dieetti, koska se potkaisee takaisin) syöminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juutuubissa on alkanut olla videoita jossa lääkärit väittävät että se miten paljon tietty ruokamäärä lihottaa riippuu siitä mikä on insuliinitaso syömishetkellä. On alettu puhua yhä enemmän aamupalan poisjättämisestä. Elimistö osaa aamulla polttaa rasvaa ilman nälän tunnetta. Ja tuo aikaikkuna kannattaisi hyödyntää.
Ei varmastikaan huono ajatus joillekin. Mantra aamupalan tärkeydestä on kuitenkin iskostettu aika monelle, itsellä paino pysyy paremmin kurissa kun ei syö juuri sitä aamupalaa. Lisäksi monille on tyypillistä syödä aamupalan jälkeen todella pian raskas lounas - suomalaiseen tyyliin jopa ennen puolta päivää. Eli 12:00 aikaan on syöty jo helposti yli puolet päivän energiatarpeesta.
On tieteellisin kokein todistettu, että aamupainotteisella ruokavaliolla laihtuu, vaikka söisi täsmälleen saman energiamäärän ja ruoan sekä juoman kuin iltapainotteinen verrokkiryhmä. Päivän energiasta pitäisi 60% olla nautittuna klo 15 mennessä. Monen niin sanotun sokerikoukun ja illan herkkuhimojen syy on siinä, ettei syödä aamulla ja lounaalla riittävästi eikä syödä pientä välipalaa iltapäivällä lounaan ja päivällisen välimaastossa. Sosekeitto- tai kaupan vähäproteiinisella salaattiannoksella niukistelu ja aamupalan syömättömyys johtaa väistämättä herkkuhimoihin illalla. Useimmilla ne häviävät ateriarytmiä ja energiapainotusta korjaamalla.
Ihmisen taipumus saada keskivertoa voimakkaampi dopamiinivaste makeasta ja suolaisesta on geneettinen ominaisuus. Kun sen tiedostaa, sitä voi myös hallita. Sillä ei ole mitään eroa, syökö pienen suklaapatukan tai kourallisen perunalastuja tai kokonaisen suklaalevyn tai pussillisen perunalastuja. Aivot kykenevät useimmilla myös oppimaan uutta. Päivän ruokavalio ei mene pilalle, jos se on terveellisesti koostettu ja syö sen lisäksi alle 200 kilokalorin annoksen haluamaansa herkkua, josta saa voimakkaan dopamiinivasteen. Herkkua syödessä kannattaa ehdottomasti hyödyntää mindful eating-tekniikkaa ja pysähtyä sekä rauhoittaa syömistilannetta. Voi antaa suklaapalan sulaa suussa hitaasti tai syödä perunalastun hitaasti ja keskittyä maistamaan sekä tuntemaan sen rouskumisen suussa.
Vierailija kirjoitti:
Vähähiilihydraattinen ruokavalio niin alkaa paino tippumaan kuin itsestään, eikä ole niin nälkäkään kokoajan.
Eikä se tarkoita, etteikö toisinaan voisi syödä makeisia, leipää nuudeleita ynnä muita höttöhiilareita, mutta ainakin aluksi ne kannattaa minimoida ruokavaliosta täysin. Ei painonpudotuksessa ja painonhallinnassa tarvitse nälkää kärsiä.
Tuolla mallilla tappaa suolistomikrobit nälkään. Suolistomikrobiston hyvinvointi ja koostumus vaikuttavat todella paljon siihen, kerääntyvät painoa helposti. Monet lääkkeet myös antibioottien lisäksi muuntavat suolistomikrobistoa lihavuutta suosivaksi. Silloin ihminen saa samasta leipäpalasta 10-25% enemmän energiaa kuin ennen suolistomikrobiston tasapainon järkkymistä esimerkiksi toistuvien antibioottikuurien vuoksi. Ihminen siis ei syö enempää, hänen suolistomikrobistonsa on muuntunut hyödyntämään saman ruoan entistä paremmin.
On vertailtu afrikkalaisten ja länsimaalaisten suolistomikrobiston koostumusta ja erot olivat merkittäviä. Länsimainen ruokavalio, elintavat ja vähäinen kuidun määrä ovat köyhdyttäneet valtavasti suolistomikrobistoa. Sama ilmiö näkyy myös suomalaisissa äideissä, joilla on käytännöllisesti katsoen nykyään annettavana lapsilleen lihavuutta suolistomikrobisto siitä huolimatta, että ovat itse normaalipainoisia.
Suomalaiset eivät saa syötyä edes ravitsemussuositusten mukaista kuitumäärää (koskee melkein jokaista) ja ero sadan vuoden takaiseen noin sadan gramman päivittäiseen kuitumäärään on radikaali. Se on johtanut painoepidemiaan, allergioiden ja astman sekä tulehduksellisten suolistosairauksien radikaaliin kasvuun, jolle ei ole loppua näkyvissä. Tulehduksellinen suolistosairaus rajoittaa elämää huomattavasti enemmän kuin ylipaino tai lihavuus. Lihavuuden ongelma on voimakas stigmatisointi. Jopa yritysten johtopaikoille valitaan ihmisiä töihin ulkonäköperustein. Sen vuoksi myös talous ja tuottavuus eivät kasva niin hyvin kuin olisi mahdollista, mikäli ulkonäkösyrjinnästä luovuttaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juutuubissa on alkanut olla videoita jossa lääkärit väittävät että se miten paljon tietty ruokamäärä lihottaa riippuu siitä mikä on insuliinitaso syömishetkellä. On alettu puhua yhä enemmän aamupalan poisjättämisestä. Elimistö osaa aamulla polttaa rasvaa ilman nälän tunnetta. Ja tuo aikaikkuna kannattaisi hyödyntää.
Ei varmastikaan huono ajatus joillekin. Mantra aamupalan tärkeydestä on kuitenkin iskostettu aika monelle, itsellä paino pysyy paremmin kurissa kun ei syö juuri sitä aamupalaa. Lisäksi monille on tyypillistä syödä aamupalan jälkeen todella pian raskas lounas - suomalaiseen tyyliin jopa ennen puolta päivää. Eli 12:00 aikaan on syöty jo helposti yli puolet päivän energiatarpeesta.
On tieteellisin kokein todistettu, että aamupainotteisella ruokavaliolla laihtuu, vaikk
Älä jauha paskaa.
Eikä tekstin oikolukemista ennen sen julkaisua. Mikä siinä on niin vaikeaa lukea teksti ja korjata siinä olevat kirjoitusvirheet?
Vierailija kirjoitti:
Eikä tekstin oikolukemista ennen sen julkaisua. Mikä siinä on niin vaikeaa lukea teksti ja korjata siinä olevat kirjoitusvirheet?
Mutsis ei pystynyt korjaamaan virhettään.
Ei se ole välttämättä kuin tottumus ja tapa. Esimerkiksi kun itse aloin pätkäpaastolle, heräsi ihan ihmetys, että mitä teen tällä kaikella ajalla, joka ennen kului syömiseen. Hoikat ihmiset harrastavat kaikenlaista koko ajan.