Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu, että syömisen vähentämistä ei ikinä nähdävaihtoehtona
04.10.2025 |
Mikä siinä on niin vaikeaa olla syömättä niin paljon päivässä? Hyvä lukijan mielipide tästä järjettömyydestä. Lihavien ja ylipainoisten työkalupakissa ei ikinä ole vähemmän ruokaa, vaan joko leikkaus tai lihavuuslääke?
Kommentit (1110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin matkalla ylipainoiseksi - huomaisin, että BMI 25 alkaa olla todella pian käsillä. Tämä tarkoitti sitä, että nykyisellä syömisen tahdilla olisin lihonut epäterveelliselle tasolle pian, koska en taatusti liiku sen enempää jatkossa kuin nyt. Perinteinen keskivartalolihavuus alkoi näkyä. Nyt syön vähemmän kuin ennen ja olen taas normaalipainon puolella reilusti, mutta tämä on itselle tarkoittanut sitä, että pitää syödä vähemmän. Pienentänyt annoksia ja vähentänyt syömiskertoja, ja elimistö tottuu ajatukseen vähemmästä määrästä.
Minusta olisi hassua jatkaa syömistä ja ihmetellä sitten että mistähän nämä kilot nyt oikein tulivat. Söin enemmän kuin kulutin. Onko pullaa tms ikävä? Toki, mutta syön niitä edelleen, mutten joka päivä (kuri), ja ennakoin asioita viikkotasolla.Onnittelut saavutuksestasi - noinhan se tietysti pitäisi
Ehdottomasti laihdutuslääke on hyvä asia. Ja tiedänpä tapauksen, joka potkaisi dieetin alkuun pelkällä vodkallakin (alkoholisoitumatta). Näillä molemmilla voi säädellä mielihyvähormoneja, joita on tottunut säätelemään ruualla. Keho adaptoituu matalampaan ruuan sisäänottoon kyllä, kunhan joku säätelee mieltä pahimman vaiheen yli. Sokeriaddiktio loppuu myös, kun on vaan tarpeeksi kauan käyttmättä sokeria (keinolla millä hyvänsä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen päässyt laihdutuslääkkeen avulla juuri ja juuri normaalipainon rajoihin (BMI 24,6). Lääkettä on onneksi vielä muutamaksi viikoksi, ja harkitsen kuurin jatkamista.
Lääkkeen avulla olen onnistunut vähentämään ratkaisevasti ravinnon määrää. Syömällä vähemmän laihtuu.
Kun katsoo peiliin, on tälläkin painoindeksillä vyötäröllä vielä aika reilusti ylimääräistä. Todelliseen alipainoon olisi matkaa vielä parikymmentä kiloa. En toki sinne tähtääkään.
Kokeile olla ainakin pari viikkoa ilman välissä. Saatat ylittää itsesi. Älä ainakaan suoriltaan päätä, että et pysty olemaan syömättä ja ilman lääkettä.
Moni tärkeä asia on väkisinkin jo muuttunut elämässäsi kuurin aikana: fysiologinen addiktio on loppunut ja olet väkisinkin tuonut elämääsi muuta tekemistä ja sisältöä, kuin syömisen. Tässä on jo 2 vahvaa valttikorttia pärjätä ilman lääkettä jatkossa.
Jatkon suhteen suosittelen nälän tunteisiin syömään nokareen merisuolaa ja juomaan puoli lasia vettä, ennen kuin syö mitään kaloripitoista. Tai kuppi yrttiteetä, muuta vastaavaa kofeiinitonta. Ehkä muutama lempipähkinäsi tai vaikka porkkana. Keho voi pyytää vain tekemistä, nestettä tai suolaa, jotka assosioituvat valheellisesti ruokaan, jos ei ole tottunut tarjoamaan näitä keholle sellaisenaan.
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino ei muutu normaalipainoksi laihduttamalla normaalipainoiseksi ja sitten jatkamalla entiseen vanhaan tapaan. Uuden normaalin tulisi olla ne pienemmät ruoka-annokset. Jos tämä ei vaadi juuri sitä itsekuria, niin mikään ei. Aina voi vedota mutku.
Myös sitä mitä syö, voi ja kannattaa muuttaa. Edelleen suositan rasvattomia vihanneskeittoja. Tutustukaa yrtteihin ja muihin mausteisiin, hakekaa se mielihyvä se makumaailman eikä kalorien kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ylensyömisessä heidän tapauksessaan on psykologisia juttuja taustalla. Ne pakottaa heidät ylensyömään usein.
Niin isolla osalla suomalaisista ei voi olla psykologisia ongelmia, jotka linkittyisivät syömiseen. Tyhmyyttä ja välinpitämättömyyttä veikkaan itse.
Miksi veikata mitään asiasta mistä ei mitään tiedä? Eihän ongelma kosketa edes sinua. Harvemmin lihavuuden takia ollaan töistä poissa tai sairauslomallakaan.
Katso ohjelma 'Hengenvaarallisesti lihavat' ja huomaat mistä on useinkin kyse. Riippuvuus, masennus, lohtusyöminen, prosessoidut ruuat ja einekset, elämänhalun puute ja sitten se suurin ongelma, mitä normaalipainoiset eivät millään suostu myöntämään; erilainen suolistobakteerikanta ja geenit, jolloin kylläisyydentunnetta ei vaan tule, kuten pitäisi.
Tutkimustuloksia löytyy pilvin pimein, tv:ssäkin useita dokkareita ollut, mutta niitähän ei tietenkään katsota, kiinnostaa vain solvata palstalla, vaikka tarjolla olisi faktatietoa. Jos katsoisi, niin ei pääsisi haukkumaan.
Ja kai sen verran sinulla älyä riittää, että näet mitä muita addiktioita ihmisillä on? Peliriippuvuus, nikotiini, alkoholi, varastaminen, huumeet...eikö nämä saa sinua miettimään, ja tajuamaan koko kontekstia, eli miten laajan ongelmakentän sisällä nyt taistellaan? Näet ainoastaan lihavien ongelmat? Tämähän kertoo sinusta oleellisen, solvaamaan vain kova hinku, ei muuta.
On se kumma kun alkoholisti ei koskaan vain vähennä juomistaan normaaliksi. Aina tarvitaan jotain hoitoja, ryhmiä ja antabuksia, kutsuen hommaa hankalaksikin kamppailuksi. Miten eivät tajua, miten yksinkertaista on vain juoda vähemmän. Urpot.
/sarkasmi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni ei tajuakaan, että keho voi parantua täysin ilman lääkkeitä, kunhan sillä on oikeat olosuhteet! Tätä ei opeteta lääkiksessä, koska se uhkaa lääketeollisuuden rahavirtoja. Katos kun auringon valo siirtyy silmämunan kautta käpyrauhaseen, joka sitten muuntaa sen biofotoneiksi. Nämä värähtelevät biofotoniaktiiviset hiukkaset käynnistää kehon luonnolliset parantumisprosessit ja ihminen paranee ihan ilman ulkoisia lääkkeitä.
Ihan tosi. Mä luin netistä. On mulla lähdekin mutta en nyt voi linkata sitä.
Hauska trolli mutta tottahan tuo. Auringon valo on todellakin yksi energian lähde ja jos oleilee paljon auringossa, keho pyytää luonnostaan vähemmän ruokaa, sillä keskittyy kolesterolin syntetisoimiseen D-vitamiiniksi.
Käpyrauhasesta en tiedä, mutta sekin on totta, että auringonvalon tietyt aallonpituudet läpäisevät ihon ja vaikuttavat myös sisäelimiin. Lisäksi auringonvalo ja lämpö vapauttaa kaikkia mielihyvähormoneja.
Paranemisprosessit ovat todennäköisesti käynnissä koko ajan, mutta kun lappaa lisää roskaa sisään joka päivä, niin ne eivät ole riittävän tehokkaita. Pitäisi paastota välillä, jotta keho voisi keskittyä pelkästään näihin paranemisprosesseihin. Se on totta, että keho on itsensä parantava organismi.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun alkoholisti ei koskaan vain vähennä juomistaan normaaliksi. Aina tarvitaan jotain hoitoja, ryhmiä ja antabuksia, kutsuen hommaa hankalaksikin kamppailuksi. Miten eivät tajua, miten yksinkertaista on vain juoda vähemmän. Urpot.
/sarkasmi
Jaa. Olen lopettanut tupakoinnin, alkoholinkäytön, laihduttanut ja myös muita addiktoivia päihteitä elämäni aikana useita kertoja. Ilman lääkäreitä, hoitoja, tai ryhmiä. Haluatko kysyä jotain vai pelkästään kiukutella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ylensyömisessä heidän tapauksessaan on psykologisia juttuja taustalla. Ne pakottaa heidät ylensyömään usein.
Niin isolla osalla suomalaisista ei voi olla psykologisia ongelmia, jotka linkittyisivät syömiseen. Tyhmyyttä ja välinpitämättömyyttä veikkaan itse.
Miksi veikata mitään asiasta mistä ei mitään tiedä? Eihän ongelma kosketa edes sinua. Harvemmin lihavuuden takia ollaan töistä poissa tai sairauslomallakaan.
Katso ohjelma 'Hengenvaarallisesti lihavat' ja huomaat mistä on useinkin kyse. Riippuvuus, masennus, lohtusyöminen, prosessoidut ruuat ja einekset, elämänhalun puute ja sitten se suurin ongelma, mitä normaalipainoiset eivät millään suostu myöntämään; erilainen suolistobakteerikanta ja geenit, jolloin kylläisyydentunnetta ei vaan tule
Kylläisyyden tunne on täysin sidoksissa tottumukseen. Jos on vaikka paastonnut muutaman päivän tai muuten hoikassa kunnossa, tulee kylläinen olo paljon nopeammin. Jos taas on bulkannut ja urheillut 5 vuotta putkeen niin kyllä sitä jaksaa syödäkin kuin hevonen eikä tule kylläisyyden tunnetta, vaan menee ennemminkin taju kuin tulee raja vastaan.
Tietysti jos on elänyt 0-vuotiaasta asti vain painoa kasvattaen ja koko ajan ruokamääriä lisäten, niin ei varmasti tule kylläisyyden tunnetta. Mutta viikonkin paaston jälkeen tulee todennäköisesti hyvin nopeasti.
Eli sepityksiä, sepityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epämukavuutta ei nykyään siedetä yhtään. Itse olen tottunut nälän tunteeseen eikä ole heti pakko ahtaa suuhun pienistä tuntemuksista. Yllättäen olen hoikka.
Tämä just. Ei kestetä nälän tunnetta eikä itsekuria löydy yhtään. Laihtuminen ja hoikkana pysyminen ei vaadi mitään muuta kuin sen, että et nosta ylöspäin sitä kättä millä tunget ruokaa naamaasi. Hyvin yksinkertainen fakta. Olen kokeillut, ja yllättäen olen hoikka keski-ikäinen.
Ahaa. Mä olen lopettanut tupakan polton ilman lääkkeitä, joten voin vannoa että sitä itsekuria löytyy multa kyllä. Silti olen hieman ylipainoinen.
On helppoa inistä itsekurista, jos syöminen ei ole sulle oikea ongelma.
Hieman sama ilmiö kun lapsettomat ovat maa
Ja lapsen kohdustaan ulos pusertaneet kuvitteleva olevansa taivaallikkoja, vaikkeivät ymmärrä edes miksi pitäisi nukkua perhepedissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sepityksiä" -kirjoittajalla siis paremmat tiedot kuin alan professoreilla? Vau! Ja tietenkin löytyy pitkä kokemus asiasta? Mahdatko edes tietää miltä tuntuu taistella ikuista nälkää vastaan? Oletko kokenut myös rankan masennuksen? Ymmärrätkö mitä on lohtusyöminen? Miksi vain lihavat saavat sinut kimppuunsa?
Ja miten esim. lapset alkavat lihoa, vaikka vanhemmat kuinka taistelisivat näiden ylipainon kertymistä vastaan? Ihan normaali lapsuus, normaalit annokset ja terveellinen ruoka, mutta ei vaan maha täyty. Nämä pahimmat tapaukset näkyvät isossa suvussa, kun 95% on ylipainoisia. Jokainen ei voi olla laiska.
Nämä suolistohormoniasiat on vuosien tutkimuksilla todeksi näytetty. On merkittävä osa ylipainoisuuden pahaa ongelmaa.
Miksi puit täällä muiden ongelmissa painivien ihmisten asioita? Et tiedä niistä mitään. Ai mutta joo, sinähän veikkaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun alkoholisti ei koskaan vain vähennä juomistaan normaaliksi. Aina tarvitaan jotain hoitoja, ryhmiä ja antabuksia, kutsuen hommaa hankalaksikin kamppailuksi. Miten eivät tajua, miten yksinkertaista on vain juoda vähemmän. Urpot.
/sarkasmi
Jaa. Olen lopettanut tupakoinnin, alkoholinkäytön, laihduttanut ja myös muita addiktoivia päihteitä elämäni aikana useita kertoja. Ilman lääkäreitä, hoitoja, tai ryhmiä. Haluatko kysyä jotain vai pelkästään kiukutella?
Onko useinkin tapana yleistää omat kokemukset tosiasioiksi vai oletko kertaakaan elämässäsi lukenut esimerkiksi tutkimusartikkelin? Jos olisit lukenut, vastauksesi olisi tietenkin ihan muuta.
On minullakin esimerkiksi keskimääräistä paljon korkeampi äo, minkä vuoksi yliopisto-opinnot olivat helpot ja pärjään paljoa ponnistelematta vaativalla alalla. Mutta mulla onkin sen verran ymmärrystä päässä että tiedän, että kaikki muut eivät pelaa samoilla korteilla. Joku vähemmän älykäs voi pärjätä samoissa hommissa kauhealla työllä ja jotkut yksilöt eivät pärjäisi, vaikka kuinka yrittäisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ylensyömisessä heidän tapauksessaan on psykologisia juttuja taustalla. Ne pakottaa heidät ylensyömään usein.
Niin isolla osalla suomalaisista ei voi olla psykologisia ongelmia, jotka linkittyisivät syömiseen. Tyhmyyttä ja välinpitämättömyyttä veikkaan itse.
Miksi veikata mitään asiasta mistä ei mitään tiedä? Eihän ongelma kosketa edes sinua. Harvemmin lihavuuden takia ollaan töistä poissa tai sairauslomallakaan.
Katso ohjelma 'Hengenvaarallisesti lihavat' ja huomaat mistä on useinkin kyse. Riippuvuus, masennus, lohtusyöminen, prosessoidut ruuat ja einekset, elämänhalun puute ja sitten se suurin ongelma, mitä normaalipainoiset eivät millään suostu myöntämään; erilainen suolistobakteerikanta ja geenit, jolloin kylläisyydentunnetta ei vaan tule
Tuo ohjelma on sosiaalipornoa uteliaille ja ilkeillekin ihmisille. Kai jokainen on nykyaikana lukenut siitä, kuinka suolisto-aivo-akseli toimii ja kuinka suoliston mikrobit vaikuttavat mielenterveyteen? Hesarissa oli muutama vuosi sitten artikkeli siitä, kuinka ihminen syö itselleen masennuksen.
Ohjelman ruoassa ei ole niille suolistomikrobeille minkäänlaista ravintoa. Ei ole tuoreita kasviksia eikä hedelmiä. Eihän noissa ruoissa ole maitohappobakteereita eikä kuituja, jotka ovat ruokaa niille hyville mikrobeille. Monesti heidän ruoissaan on vielä paljon sokeria, joka pahentaa matala-asteista tulehdusta. Se jyllää kehossa, mutta se jyllää myös neuroinflammaationa aivoissa.
Ihmisellä on tuhat geeniä, jotka vaikuttavat painoon ja ulkoisten olosuhteiden ja elämän riepotellessa, niiden vaikutus ikäänkuin aktivoituu tehokkaammin. On ihan luonnollista pitää makeasta. Sehän on ensimmäinen maku äidinmaidossa, joka saa vauvan haluamaan lisää. Vauva oppii varhain liittämään siihen hyvän ja turvallisen olon sekä läheisyyden.
Useat ohjelman henkilöistä ovat kieroutuneessa lähimmässä ihmissuhteessa ja käytännöllisesti katsoen riippuvaisia ruokkijoistaan. Ruokkijoillakaan ei vaikuta olevan ymmärrystä terveellisestä ja etenkään mielenterveyttä tukevasta ravinnosta. En tiedä, kuinka siellä asiat ovat, mutta meillä Suomessa on olemassa Mielenterveystalon omahoito-ohjelmia, jotka pohjautuvat samaan kuin psykoterapiakin.
Sekään ei ole hyvä jos identiteetti rakentuu sen pohjalle, että on ollut insestin kohde tai kokenut muuta pahaa lapsuudessaan tai nuoruudessaan. Pitäisi rakentaa sen pystyvän aikuisen ihmisen identiteetti. Onneksi sellainen on mahdollista elämän muutoskohdissa. Ohjelmassa käydään pari kertaa terapeutin luona ja en usko, että siitä saadaan samanlaista hyötyä kuin omahoito-ohjelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun alkoholisti ei koskaan vain vähennä juomistaan normaaliksi. Aina tarvitaan jotain hoitoja, ryhmiä ja antabuksia, kutsuen hommaa hankalaksikin kamppailuksi. Miten eivät tajua, miten yksinkertaista on vain juoda vähemmän. Urpot.
/sarkasmi
Jaa. Olen lopettanut tupakoinnin, alkoholinkäytön, laihduttanut ja myös muita addiktoivia päihteitä elämäni aikana useita kertoja. Ilman lääkäreitä, hoitoja, tai ryhmiä. Haluatko kysyä jotain vai pelkästään kiukutella?
Jos olet lopettanut noita tapoja useita kertoja, niin ei se ole mennyt kovin hyvin. Muutenhan yksi kerta per riippuvuus olisi riittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vuosia sitten ylipainoinen ja vaikka liikuin, niin en laihtunut. Lisäsin syömistä ja aloin laihtua. Eli olin siis syönyt liian vähän koko ajan. Nyt syon 5 kertaa päivässä ja normipainossa vaikkakin olen tässä välissä 3 lastakin saanut. En syö paljoa herkkuja, joskus ostan jos teen mieli, muttei oikein tee kuin tosi harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Monet ylipainoiset, jotka laihduttavat välillä ja lihovat sitten takaisin, kertovat syyksi, että ensin laihduttaminen sujui, mutta sitten tuli milloin mitäkin harmia ja piti alkaa taas ylensyömään. Tapaukset kuulostavat ihan normaaliin elämään kuuluvilta vastoinkäymisiltä. Ei niitä voi vältää, pitää vain selviytyä. Siedetäänkö harmeja kavennetun vatsalaukun kanssa paremmin vai onko sekin operaatio tuomittu epäonnistumaan?
Suomessa lihavuusleikatuista noin 75%:lle tehdään kavennus eli gastric sleeve. Sekin vaikuttaa myös aivoihin sekä voi kymmenkertaistaa suolistohormonien määrän eli leikattu tuntee kylläisyyttä, jota hän ei välttämättä tuntenut ennen leikkausta. Kaiken kaikkiaan suomalaisista lihavuusleikatuista lihoo lähtöpainoonsa vain vajaa 16%. Kaikki muut saavat pudotettua leikkauspäivää edeltävästä painostaan vähintään 5-10% ja suurin osa noin 22% painostaan. Mikäli paino lähtee nousuun, pitää heti ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, käydä ravitsemusterapeutilla tarkastamassa, että ruokavalio on kunnossa ja mikäli ruokahalu on ylivirittynyt tai suolistohormoneita ei erity riittävästi tuottaakseen kylläisyydentunteen aterian jälkeen, voidaan aloittaa lihavuuslääkitys.
Jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen metaboliansa. Sitä ei voi vertailla toisten kanssa. Jo se vaikuttaa ruokahaluun ja painoon, että saako niiden vastoinkäymisten aikana nukuttua kunnolla. Ylimääräinen energia kasautuu varkain. Se on tavallista suurempi loraus kahvimaitoa kahvissa, hieman suurempi annos salaatinkastiketta, aavistuksen verran enemmän levitettä leivän päällä, hieman kukkuraisempi lusikallinen siemeniä salaatin päällä jne. Lusikallisen tai parin verran enemmän pääruokaa. Kun kaikki tuo kertautuu, saadaan niitä tuhansia kilokaloreita, jotka saavat painon nousuun.
On yksinkertaistus, että ihmisen kalorimäärä nousee yhtäkkiä sen vuoksi, että aletaankin syödä pelkästään Omar-munkkilaatikollisia ruoan sijasta. Elokuvissa tehdään niin, koska se on helppoa ja näyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Aihetta liippaava artikkeli, josta osa varmasti pahoittaa mielensä, koska Jethro :) Kannattaa lukea juttu.
Eli, vähensi syömistä ja kas kumma laihtui: https://www.is.fi/viihde/art-2000011555767.html
"Ainut tapa laihtua on täsmälleen se, millä se on tullutkin. Eli lopeta se helvetin syöminen."
"Ihmisillä on stressiä ja työt vie elämässä. Ei mieti mitä syö ja liikkuminen jää ja muuta vastaavaa. Jethron mielestä tämä selitys on helpoin tapa valehdella itselles."
Hän sanoo istuneensa paljon ja syöneensä. Hän ei ehkä tiedä sitä, että stressi nostaa kortisolitasoja, jumittaa aineenvaihdunnan ja vaikuttaa myös verensokerin heittelyn kautta näläntunteisiin. Toki on olemassa miehiä, jotka pitävät isojen annosten syömistä miehekkäänä hommana. Hehän monesti kilpailevat siitä, kuka jaksaa syödä eniten buffetissa. Monet heistä saattavat paastota ja syödä kerran tai pari päivässä jättiläisannoksia ruokaa jne. Osa juo sokerista limua pitkin päivää ja saa sillä tavalla energiaa. Jethro löysi omat ongelmakohtansa ja korjasi asiat. Hän tuntee muutoksen omassa polvessaan ja sehän on niitä uusia vaatteitakin parempi palkinto.
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino ei muutu normaalipainoksi laihduttamalla normaalipainoiseksi ja sitten jatkamalla entiseen vanhaan tapaan. Uuden normaalin tulisi olla ne pienemmät ruoka-annokset. Jos tämä ei vaadi juuri sitä itsekuria, niin mikään ei. Aina voi vedota mutku.
Pieni ruoka-annos ei ole välttämättä kevyt. Pitää muuttaa ruoan koostumusta. Nälissään ei tarvi kenenkään olla. Pitää opetella syömään säännöllisesti.
Miten vähennän kaloreita ilman dieettiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ylipainoiset, jotka laihduttavat välillä ja lihovat sitten takaisin, kertovat syyksi, että ensin laihduttaminen sujui, mutta sitten tuli milloin mitäkin harmia ja piti alkaa taas ylensyömään. Tapaukset kuulostavat ihan normaaliin elämään kuuluvilta vastoinkäymisiltä. Ei niitä voi vältää, pitää vain selviytyä. Siedetäänkö harmeja kavennetun vatsalaukun kanssa paremmin vai onko sekin operaatio tuomittu epäonnistumaan?
Ihmiset reagoivat vastoinkäymisiin eri tavoilla ja ongelmiahan siitä tietysti tulee, jos reaktiot ovat epäterveellisiä ja jopa ongelmia pahentavia. Juurtuneista tavoista on varsin haastavaa poisoppia ja vakiinnuttaa uusia terveelisempiä tapoja tilalle - varsinkin jos se kuuluisa tahdonvoima on vastoinkäymisten vuoksi nollassa.
Joku lihavuusleikkauksessa käynyt voi varmaankin kertoa omistakokemuksistaan, mutta ainakin minulla Ozempic estää var
Stressin hallintaan kannattaa hakea apua Mielenterveystalon itsehoito-ohjelmista. Osa hyötyy sielunhoidosta papin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset hoitaa eri tavoin ahdistusta ja pahaa oloa. Osaa käyttää alkoholia ja osa huumeita. Osa taas hoitaa ne syömällä. Syömällä hoitaminen on hankalin hoidettava, kun monelle on annettu jo taaperona karkki tai pulla käteen, jos on ollut paha mieli. Ylipaino myös näkyy ulkopuoliselle helposti, alkoholia ja huumeita saa vetää vuosia ennen kuin kukaan huomaa mitään. Koko elämän ajan olleita tapoja on vaikea muuttaa.
Suomalaiset ovat tunnevammaista kansaa. Rahasta ei ole lapsen tai nuoren lohduttaminen, tukeminen, kuunteleminen tai läheisyyden antaminen kiinni. Todella harva ihan oikeasti ylpistyy, jos saakin kuulla välillä positiivisia asioita ja kehuja sen pullan tai karkin sijasta. Voi olla, että vanhemmilla itsellään on omia ongelmiaan ja on totuttu hoitelemaan lapset pois jaloista antamalla herkkuja kunhan sitten jättävät vanhemmat rauhaan. Niinhän monet alkoholistit tekevät, että lataavat lapsille herkkuja kaapit täyteen että saavat itse tissutella kaikessa rauhassa eikä tarvi laittaa ruokaa eikä voidella leipiä lapsille.
Ei mikään lääke korjaa sitä ongelmaa että myrkyttää itseään päivittäin. Ruuan maku tulee pitkälti mausteista ja tottumuksesta. Laadukkaat raaka-aineet, sopivasti laadukasta suolaa ja muut mausteet, jopa täysin rasvaton, lihaton ruoka on erittäin herkullista ja jopa addiktoivaa. Ilman sokeria tai muutakaan teollisuusmoskaa
Toien juttu on se, että suomessa ei osata käyttää viljoja. Kaikki vehnä pitäisi kierrättää sienen eli sourdoughn tai hiivan kautta, se ei yksinkertaisesti sovi ihmiselle muuten. Sama juttu kaurassa ja muissa, missä on lektiinejä. Ne täytyy liottaa ja idättää, jotta ovat turvallisia syödä. Lihassa on sitten omat ongelmansa hormonihäiriöistä lääkkeisiin, sillä liha ja maitotuotteet ovat tarkoitettu vielä vähemmän ihmisen syötäviksi