Kun kaveri palaa erottuaan toistuvasti satuttavaan ihmissuhteeseen. Missä menee raja auttamisen kanssa?
Kysymys otsikossa. Mies kohtelee kaveria toistuvasti huonosti, käyttää henkistä väkivaltaa, pitää talutusnuorassaan, manipuloi ja ei kunnioita naista eikä hänen rajojaan. Ns. hylkää niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Tilanteet kärjistyy ja eroja on tapahtunut useita kertoja sen vuoksi, jolloin kaveri kaipaa paljon tukea, kuuntelijaa ja apua. Joka kerta on viimeinen ja sitten ei aio enää palata miehen luo. Kunnes mies ottaa jälleen yhteyttä, selittää asiat parhain päin, alkaa rakkauspommittamaan. Ja niin kaveri kohta taas palaa takaisin, kaikki on ihanaa ja ongelmat unohtuu samalla sekunnilla, tai ne on puhuttu taas parhaillaan päin. Sitten kaverista ei taas juuri kuulukaan. Kunnes tilanteet taas kärjistyy ja tukea taas tarvitaan.
Missä menee raja, jolloin voi vaan sanoa, että aikuisen ihmisen pitää seistä omien valintojensa takana ja omilla jaloillaan? Väsyn itsekin, kun huoli ok tietenkin kaverista ja koittaa olla tukena ja apuna. Sekä valaa häneen uskoa ja rohkeutta päästää viimein irti satuttavasta miehestä ja suhteesta. Ja kohta siihen taas palataan. En vaan jaksaisi enää.
Kommentit (181)
Kuuntelin parikymmentä vuotta ystävääni, jonka mies oli väkivaltainen ja uhkapeluri, pelasi perheen vuokrarahatkin moneen kertaan. Aina soitti kun oli kriisi taas päällä. Mietti eroa muttei halunnut erota, koska miljoona syytä, you know.
Lopulta ehdotin itse että kannattaisiko teidän oikeasti erota, niin suuttui verisesti, ystävyys loppui siihen, toivotti hyvää loppuelämää.
Ei näitä kannata neuvoa. Tilanne on sama kuin alkoholistin kanssa, mikään puhe ei auta. Eroaminen ja raitistuminen lähtee itsestä, ei ulkopuolisen puheesta. Muuttavat elämänsä vasta kun tulee pohja vastaan, jotkut menettää henkensä ennen sitä pohjaa mutta ei voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa joku sen jo sanoikin, kierre jatkuu kunnes ei ole enää ketään "ottamassa koppia" ja suojelemassa tyhmää omien valintojen seurauksilta. Hyysäämällä läheisriippuvaista olet osa ongelmaa.
Sanousin suoraan että jatkossa joutuu itse setvimään suhdesotkunsa jälkipyykin, mulle on turha soitella. Mistään asiasta. Toivottaisin hyvää loppuelämää ja estäisin molemmat osapuolet joka mediassa. Tietenkin kaveri suuttuu kuullessaan suoraa puhetta. Kysyn onko tollanen kaveri vaiko pelkästään hyväksikäyttäjä.
Siis tarkoitat, että kaveri pääsisi eroon miehestä vasta silloin, kun hänellä ei ole niitä kavereita, joille kertoo miehen kaltoinkohteluista ja hakee tukea siinä kohtaa, kun on aina jättänyt miehen? Miksi silloin se kaveri jäisi yksin kun kukaan ei ole ottamassa koppia eron hetkellä? Siinähän on suurempi riski mennä takaisin rakkauspommittajan luokse, kun ei ole enää niitä kavereitakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin parikymmentä vuotta ystävääni, jonka mies oli väkivaltainen ja uhkapeluri, pelasi perheen vuokrarahatkin moneen kertaan. Aina soitti kun oli kriisi taas päällä. Mietti eroa muttei halunnut erota, koska miljoona syytä, you know.
Lopulta ehdotin itse että kannattaisiko teidän oikeasti erota, niin suuttui verisesti, ystävyys loppui siihen, toivotti hyvää loppuelämää.
Ei näitä kannata neuvoa. Tilanne on sama kuin alkoholistin kanssa, mikään puhe ei auta. Eroaminen ja raitistuminen lähtee itsestä, ei ulkopuolisen puheesta. Muuttavat elämänsä vasta kun tulee pohja vastaan, jotkut menettää henkensä ennen sitä pohjaa mutta ei voi mitään.
Tuo on sellainen kierre. Mies on seksiaddikti, uhkapeliaddikti, draama-addikti, päihdeaddikti. Nainen addiktoitunut siihen mieheen. Kummalle tahansa yrittää laittaa rajoja niin reaktio on tuo.
Itsellä takana suhteettomuutta ja selibaattia jo vuosia. Rehellisesti sanottuna en edes harkitse kavereihini parisuhdeihmisiä, koska tuota draamaa ei vaan jaksa. Sitä riittää "hyvissäkin" parisuhteissa. Itse eivät sitä varmaan tajua kun ei heillä useimmiten ole kokemusta draamattomasta elämästä. Nykyään jos jossakin porukassa on parisuhdeihmisiä niin vältän sekä miehiä että naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa joku sen jo sanoikin, kierre jatkuu kunnes ei ole enää ketään "ottamassa koppia" ja suojelemassa tyhmää omien valintojen seurauksilta. Hyysäämällä läheisriippuvaista olet osa ongelmaa.
Sanousin suoraan että jatkossa joutuu itse setvimään suhdesotkunsa jälkipyykin, mulle on turha soitella. Mistään asiasta. Toivottaisin hyvää loppuelämää ja estäisin molemmat osapuolet joka mediassa. Tietenkin kaveri suuttuu kuullessaan suoraa puhetta. Kysyn onko tollanen kaveri vaiko pelkästään hyväksikäyttäjä.
Siis tarkoitat, että kaveri pääsisi eroon miehestä vasta silloin, kun hänellä ei ole niitä kavereita, joille kertoo miehen kaltoinkohteluista ja hakee tukea siinä kohtaa, kun on aina jättänyt miehen? Miksi silloin se kaveri jäisi yksin kun kukaan ei ole ottamassa koppia eron hetkellä? Siinähän on suurempi riski mennä takaisin rakkauspommittajan luokse, kun e
Nimenomaan silloin se menee takaisin kun aina joku vaan nostaa jaloilleen. Jos saa kerrankin itse rääpiä kasaan ne energiat millä nousta jaloilleen alkaa ymmärtämään, miten raskasta ja hyväksikäyttävää se on muille, niille kavereille.
Miksi huolehdit? Ei kaverisi ole missään vaarassa.
Hän selvästi tykkää dramaattisesta suhteilusta, ei siinä ole mitään väärää. Se on hänen harrastuksensa siinä missä golfaus jollekin toiselle.
Ei sinun tarvitse auttaa häntä koska ei hänellä ole mitään hätää. Joku parisuhteessa pettyminen ei ole millään tavalla vaaraksi ihmiselle, päin vastoin, voi tehdä hyvääkin. Anna hänen elää elämäänsä.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin joo ja huomautan myös että tuon väkivaltaisen suhteen hän alkoi elvyttämään väkivaltaista suhdetta isäänsä ja veljeensä. Samanlaista vihanpitoa ja katkerointia, draamaa, ym. Mutta näiden kanssa hän ei ainakaan asu ja pane, joten riskit ovat sinänsä pienemmät.
Henkilökohtaisesti etäisyyttä saatuani en vaan halua tuollaista elämääni. Jos ei osaa elää niin kuin ihminen niin sitten saa elää muiden apinoiden kanssa.
Mistä tiedät, että hän rakentaa suhdetta isäänsä ja veljeensä, jos ette ole tekemisissä?
Oltiin hetken aikaa, ei olla enää. Se sama draama jatkuu hänen kohdallaan siis parisuhdemiehen jälkeen muiden kanssa.
Eli olette sitä mieltä, että kaveri, joka jättää miestänsä vähän väliä ja sitten menee takaisin, niin ei tarvitse minkäänlaista tukea teiltä siinä kohtaa, kun on jättänyt miehensä?
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa ne naiset aina haksahtamaan rakkauspommitukseen ja menevät takaisin?
Hyvä keino on myös se ettei anna siviilimiehille puhelinnumeoaan. Eivät pääse sitten pommittelemaan "heikkonia hetkinä". Miehet ovat kuin demoneja.
Vierailija kirjoitti:
Eli olette sitä mieltä, että kaveri, joka jättää miestänsä vähän väliä ja sitten menee takaisin, niin ei tarvitse minkäänlaista tukea teiltä siinä kohtaa, kun on jättänyt miehensä?
Jos viiltää itseltään toistuvasti ranteet auki, niin montako kertaa muut ovat velvoitettuja ne paikkaamaan? Eikö antaisi valua vaan. Sitähän hän haluaa, kun ne ranteet viiltää.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tutustu aiheeseen nimeltä traumasidos. Auttaa voi ulkopuolinen, mutta ei se lopu ennen kuin tulee oikeasti seinä vastaan, toisin sanoen kaverisi tajuaa jonkun todella ikävän tapahtuman kautta millaisen ihmisen kanssa on tekemisissä. Traumasidos muistuttaa hyvin voimakasta addiktiota.
Eiköhän kyse ole vain miehen lupauksista muuttua jonka nainen uskoo kerta toisensa jälkeen. Voihan sillä toisen johdattelemisella harhaan olla monta nimeä ja selitystä.
Onko tämmöiset takaisin menevät naiset poikkeuksellisen höynäytettävissä olevia siis? Sinisilmäisiä ja hyväuskoisia? Uskovat miehen rakkauspommituksen kuinka nyt kaikki muuttuu paremmaksi ja mieskin tulee käyttäytymään hyvin. Ja ei mene kuin muutama kuukausi ja taas paska osuu tuulettimeen.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämmöiset takaisin menevät naiset poikkeuksellisen höynäytettävissä olevia siis? Sinisilmäisiä ja hyväuskoisia? Uskovat miehen rakkauspommituksen kuinka nyt kaikki muuttuu paremmaksi ja mieskin tulee käyttäytymään hyvin. Ja ei mene kuin muutama kuukausi ja taas paska osuu tuulettimeen.
Väkivaltainen ihminen voi olla taitava manipuloija ja tarjota jonkinlaista resurssia tuossa "rekryvaiheessa". Ajattele sitä kuin lapsen vanhempi, joka hakkaa tätä. Koska se myös ruokkii tätä, eikä lapsella ole pääsyä tähän resurssiin muuten, hän muodostaa traumasiteen ja ehdollistuu että väkivalta kuuluu asiaan.
Naisten olisi todella tärkeää rakentaa elämänsä autonomisiksi ja vasta tästä hyvinvoinnin ja turvan tilasta harkita miessuhteita. Miehellä ei ole mitään mitä ei olisi saatavissa muitakin reittejä. Yhteiskunta tarjoaa paljon, hellyyttä, lämpöä ja läheisyyttä saa muitakin keinoja, ihan niinkuin tiskitkin tiskaa nykyään tiskikone eikä tarvita anoppia hommiin.
Oma kokemukseni on, että kun nainen on sinkku, hänen elämänsä on pientä jatkuvaa nousujohtoa. Hän kasvaa kuin kasvi. Hitaasti, mutta varmasti. Kun mies tulee elämään, hän tulee rekrybudjetilla, mutta ei suinkaan lähde pois kun budjetti on käytetty, vaan jää loisimaan, ja silloin alkaa väkivalta. Miehen luonto vaan ei ole mikään "nurturing" ja ravitseva, vaan käyttävä, tuhoava, ja siittävä. Sen vuoksi naisten tulisi rakentaa elämänsä perusta ja toimeentulo muille asioille, ja mies voi olla tuossa ehkä maksimissaan jonkinlaisen mausteen roolissa, jos sitäkään. Ei missään oloissa esim. asuinkumppani. Jo se, että miehellä on 24/7 pääsy naisen puhelimeen on no-no.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa joku sen jo sanoikin, kierre jatkuu kunnes ei ole enää ketään "ottamassa koppia" ja suojelemassa tyhmää omien valintojen seurauksilta. Hyysäämällä läheisriippuvaista olet osa ongelmaa.
Sanousin suoraan että jatkossa joutuu itse setvimään suhdesotkunsa jälkipyykin, mulle on turha soitella. Mistään asiasta. Toivottaisin hyvää loppuelämää ja estäisin molemmat osapuolet joka mediassa. Tietenkin kaveri suuttuu kuullessaan suoraa puhetta. Kysyn onko tollanen kaveri vaiko pelkästään hyväksikäyttäjä.
Siis tarkoitat, että kaveri pääsisi eroon miehestä vasta silloin, kun hänellä ei ole niitä kavereita, joille kertoo miehen kaltoinkohteluista ja hakee tukea siinä kohtaa, kun on aina jättänyt miehen? Miksi silloin se kaveri jäisi yksin kun kukaan ei ole ottamassa koppia eron hetkellä? Siinähän on suurempi riski mennä takaisin rakkauspommittajan luokse, kun e
Jätät huomioimatta kokonaan sen kohdan missä läheisriioppuvainen ns. kasvaa aikuiseksi ja alkaa itse ottaa vastuuta elämästään. Kuvailemasi tilanne on vain saman toistoa. aina pitää jonkun muun olla valmiina siloittamaan kulkua ja raivaamassa esteet.
Missä kohtaa nämä läheisriippuvaiset sitten kasvavat eivätkä enää mene takaisin? Tapahtuuko se itsestään ja yksin ilman sen ystävän kanssa terapoimista siis?
Näillehän on tyypillistä hakea apua ja turvaa niistä kavereista siinä kohtaa, kun mies on ollut sika ja kaveri on jättänyt miehen. Näitä tapahtumia sitten puidaan viikkokausia ja nainen on vakuuttunut, että nyt on jättänyt miehen vikaa kertaa. Ja kuinkas ollakkaan, kun naisesta ei enää kuulukaan mitään, hän on palannut miehen luo takaisin. Eli nää terapiasessiot eivät ole ikinä auttaneet. Miten auttaisi sitten sellainen, että kaveri on ihan yksin siinä jättötilanteessa?
Silloinhan miehen on vielä helpompi manipuloida yksinäinen nainen takaisin toksiseen suhteeseen.
Ilmeisesti naisten ei kannata puhua ystävilleen parisuhteen ongelmista. Olla hiljaa vain, kuten menneiden vuosikymmenten vaimot.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti naisten ei kannata puhua ystävilleen parisuhteen ongelmista. Olla hiljaa vain, kuten menneiden vuosikymmenten vaimot.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti naisten ei kannata puhua ystävilleen parisuhteen ongelmista. Olla hiljaa vain, kuten menneiden vuosikymmenten vaimot.
Tässä nyt ei ole kysymyksessä ihan normaali parisuhteen ongelmien jakaminen.
Kaffebulla kirjoitti:
Nimenomaan silloin se menee takaisin kun aina joku vaan nostaa jaloilleen.
Siis en ymmärrä tätä. Eli kun kaveri on voimaantunut ja sisuuntunut, että nyt on lopullinen ero. On jaloillaan. Niin siinä kohtaa mies osaa manipuloida kaverin takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti naisten ei kannata puhua ystävilleen parisuhteen ongelmista. Olla hiljaa vain, kuten menneiden vuosikymmenten vaimot.
Niin semmoisessa tilanteessa ei kannatakaan puhua ystäville parisuhteen ongelmista, jos ei ole kuitenkaan ikinä valmis eroamaan. Siis jos ne ongelmat ovat niin vakavia, että ystävien mielestä se on eron paikka. Eli on väkivaltaa, rahojen varastamista ja tuhlausta, hyväksikäyttöä, henkistä väkivaltaa, alkoholismia ym. huumeita. Jos haluaa elää siinä, niin suu kiinni sitten vain.
Kyllä ne jäävät. Mutta en halua puhua näistä.