Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun kaveri palaa erottuaan toistuvasti satuttavaan ihmissuhteeseen. Missä menee raja auttamisen kanssa?
03.10.2025 |
Kysymys otsikossa. Mies kohtelee kaveria toistuvasti huonosti, käyttää henkistä väkivaltaa, pitää talutusnuorassaan, manipuloi ja ei kunnioita naista eikä hänen rajojaan. Ns. hylkää niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Tilanteet kärjistyy ja eroja on tapahtunut useita kertoja sen vuoksi, jolloin kaveri kaipaa paljon tukea, kuuntelijaa ja apua. Joka kerta on viimeinen ja sitten ei aio enää palata miehen luo. Kunnes mies ottaa jälleen yhteyttä, selittää asiat parhain päin, alkaa rakkauspommittamaan. Ja niin kaveri kohta taas palaa takaisin, kaikki on ihanaa ja ongelmat unohtuu samalla sekunnilla, tai ne on puhuttu taas parhaillaan päin. Sitten kaverista ei taas juuri kuulukaan. Kunnes tilanteet taas kärjistyy ja tukea taas tarvitaan.
Missä menee raja, jolloin voi vaan sanoa, että aikuisen ihmisen pitää seistä omien valintojensa takana ja omilla jaloillaan? Väsyn itsekin, kun huoli ok tietenkin kaverista ja koittaa olla tukena ja apuna. Sekä valaa häneen uskoa ja rohkeutta päästää viimein irti satuttavasta miehestä ja suhteesta. Ja kohta siihen taas palataan. En vaan jaksaisi enää.
Kommentit (181)
Jokainen tavallaan päättää omasta elämästään.
Vaikka yrität auttaa niin ei se lopulta toimi jos tämä nainen ei vaan lopeta tätä itsensä satuttanista itse. Ja muuta muualle eikä palaa enää tämän Jätkän siis narsistin luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten olisi todella tärkeää rakentaa elämänsä autonomisiksi ja vasta tästä hyvinvoinnin ja turvan tilasta harkita miessuhteita. Miehellä ei ole mitään mitä ei olisi saatavissa muitakin reittejä. Yhteiskunta tarjoaa paljon, hellyyttä, lämpöä ja läheisyyttä saa muitakin keinoja, ihan niinkuin tiskitkin tiskaa nykyään tiskikone eikä tarvita anoppia hommiin.
Oma kokemukseni on, että kun nainen on sinkku, hänen elämänsä on pientä jatkuvaa nousujohtoa. Hän kasvaa kuin kasvi. Hitaasti, mutta varmasti. Kun mies tulee elämään, hän tulee rekrybudjetilla, mutta ei suinkaan lähde pois kun budjetti on käytetty, vaan jää loisimaan, ja silloin alkaa väkivalta. Miehen luonto vaan ei ole mikään "nurturing" ja ravitseva, vaan käyttävä, tuhoava, ja siittävä. Sen vuoksi naisten tulisi rakentaa elämänsä perusta ja toimeentulo muille asioille, ja mies voi olla tuossa ehkä maksimissaan jonkinlaisen mausteen roolissa, jos sitäkään
Tämä.
Voiko tämmöistä auttaa edes terapeutti? Kaverien puheet ja neuvot ovat yhtä tyhjän kanssa ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Voiko tämmöistä auttaa edes terapeutti? Kaverien puheet ja neuvot ovat yhtä tyhjän kanssa ainakin.
Kyseessä on päihdeaddiktioon verrattavissa oleva hormonicoctail kun puhutaan rakkaudesta ja draamasta. Voihan siinä auttaa, mutta henkilön pitää itse haluta päästä siitä eroon. Siis aidosti. Ja sellainen halu syntyy yleensä siitä, kun menee överiksi tai kyllästyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti naisten ei kannata puhua ystävilleen parisuhteen ongelmista. Olla hiljaa vain, kuten menneiden vuosikymmenten vaimot.
Ei vaan naisten ei kannata hakeutua väkivaltaisiin suhteisiin, niin kuin menneiden vuosikymmenten vaimot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se raja on jo mennyt.
Kaverisi pitää sinua hätävarana, sitten kun menee "hyvin", unohtaa sinut.
Kaveriltasi puuttuu itsekunnioitus, mutta pidä sinä omastasi kiinni ja seuraavalla kerralla jätä vastaamatta hänelle kun tulee taas ryppy rakkauteen.
Olin itse vuosia samassa tilanteessa kuin sinä. Siksi annan tämän neuvon.
No mitäs sille kaverille kävi?
Mua ei ainakaan kavereiden häviäminen auttanut eroon väkivaltaisesta miehestä.
Käytit siis useamman kaverin loppuun oman pakkomielteesi hoitamiseen? Mikä ihme sinut sitten sai eroamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei voi näitä naisia auttaa. Ei edes terapeutti. Ei auta, että näille naisille puhuu satoja tunteja järkeä, se on hukkaan heitettyä aikaa.
Pitää tapahtua niin paljon pahaa, että pikku hiljaa tunteet kuolevat ja kun ne ovat kuolleet, sitten on helpompi lähteä. Mutta sekin vaatii sen, että todella haluaa lähteä. Monethan tyytyvät ihan paskoihinkin suhteisiin, koska ovat läheisriippuvaisia eivätkä osaa olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei voi näitä naisia auttaa. Ei edes terapeutti. Ei auta, että näille naisille puhuu satoja tunteja järkeä, se on hukkaan heitettyä aikaa.
Pitää tapahtua niin paljon pahaa, että pikku hiljaa tunteet kuolevat ja kun ne ovat kuolleet, sitten on helpompi lähteä. Mutta sekin vaatii sen, että todella haluaa lähteä. Monethan tyytyvät ihan paskoihinkin suhteisiin, koska ovat läheisriippuvaisia eivätkä osaa olla yksin.
Niin tai kuolevat noihin suhteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos näkisitte muuten ja tekisitte kivoja juttuja? Et vaan suostuisi puhumaan kaverin parisuhteesta?
Helpommin sanottu kuin tehty. Kaveri tietenkin puhuu suhteesta nähdessämme. Miten siitä on puhumatta; ei vastaa tai lähde keskusteluun? Saattaahan se vähän tunnelmaan vaikuttaa
Minä sanoisin että sanoinhan jo että en aio enää osallistua keskusteluun miehestä, miksi et kuuntele minua? Jos kaveri ei sittenkään lopeta, kerään kamani ja häivyn.
Paskasta miehestä jauhaminen ei johda mihinkään eikä auta kaveria. Pelasta siis edes itsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näen tällaisen niin, että kaveri ruokkii toiminnallaan omaa a) intohimoisen rakkauden/romantiikan/seksin tarvettaan b) tuskan tarvettaan ja c) hoivatuksi tulemisen tarvettaan. Hänellä on selvästi hylkäämiskokemuksia lapsuudesta tai muuten epäluotettava huoltaja, joka ajaa hänet etsimään repivää ihmissuhdetta ja lisäksi tällä ihmisellä on kyvyttömyys ottaa vastuuta. Hän ei ota vastuuta itsestään, muttei myöskään siitä, että muut joutuvat ottamaan hänestä kopin eli hoitamaan ja terapioimaan häntä aina kun kakka TAAS osuu tuulettimeen. Epäkypsä, itsekeskeinen ja edesvastuuton ihminen.
Sinun ei tarvitse (eikä pidä!) valaa häneen enää yhtään mitään. Sano hänelle, että olet väsynyt tukemaan häntä, joten ollut tullut lopputulokseen, että jos vielä palaa yhteen, teidän kaveruutenne loppuu siihen. Ehkäpä hän myös jättää sinut tämän myötä. Mutta laittaapa hänet oikeasti miettimään millaista elämää haluaa elää. Sinä taas näytät kärsivän jonkinlaisesta rajojen asettamisen vaikeudesta ja liiallisesta kiltteydestä. Tuo ihminenhän käyttää sinua hyväkseen, en kutsuisi häntä ystäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Näen tällaisen niin, että kaveri ruokkii toiminnallaan omaa a) intohimoisen rakkauden/romantiikan/seksin tarvettaan b) tuskan tarvettaan ja c) hoivatuksi tulemisen tarvettaan. Hänellä on selvästi hylkäämiskokemuksia lapsuudesta tai muuten epäluotettava huoltaja, joka ajaa hänet etsimään repivää ihmissuhdetta ja lisäksi tällä ihmisellä on kyvyttömyys ottaa vastuuta. Hän ei ota vastuuta itsestään, muttei myöskään siitä, että muut joutuvat ottamaan hänestä kopin eli hoitamaan ja terapioimaan häntä aina kun kakka TAAS osuu tuulettimeen. Epäkypsä, itsekeskeinen ja edesvastuuton ihminen.
Tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tekee tuen hakemisesta kaverilta itsekeskeisen ja epäkypsän ihmisen?
Sekö, että tekee sen monta kertaa? Kun aina menee terapoinnin lopuksi takaisin tähän toksiseen suhteeseen.
Olen itse ollut juuri tuollaisessa myrkyllisessä on/off-suhteessa vuosia sitten. Osa kavereista jaksoi tilannetta paremmin kuin toiset. kyllähän tommoinen sekoilu helposti etäännyttää läheisistä, vähän kuin joku huumeriippuvuus. Pahimmillaan loittonevat ystävät vain vahvistavat ajatusta omasta huonoudesta, jolloin sitoudut yhä tiukemmin huonosti kohtelevaan kumppaniin.
Itsekin "katosin" välillä kun suhde taas jatkui, en siksi, etteivät kaverit kiinnostaneet, vaan koska häpesin syvästi että olin taas langennut. Olen syvästi kiitollinen heistä, jotka jaksoivat yhä kuunnella sen lopullisen eronkin jälkeen. Nykyään nuo ystävyyssuhteet ovat onneksi tasapuolisempia ja vastavuoroisempia.
Itse olen kertonut toksisessa suhteessa kipuilevalle ystävälle sen, että on tosi raskasta kuunnella samalla kaavalla toistuvaa tarinaa. Neuvot on annettu moneen kertaan sukulaisten, kaverien, terapeutin ja jopa miehen sukulaisten taholta, mutta kun hän ei toimi (tai uskalla toimia) niin ei voi sitten mitään. Kaikki on jo sanottu.
En kuitenkaan voi/halua häntä hylätä, koska se on nimenomaan koko ajan ollut miehen tavoite Että kaverini jättäisi muut ihmisuhteet ja olisi täysin vain hänen päätäntävaltansa alla, ilman omia mielipiteitä. Säästä saisi keskustella kerran kuukaudessa äitinsä kanssa ja mieluiten miehen ollessa kuulemassa. Onneksi tämä ei ole vielä toteutunut ja nyt näyttää siltä, että muutos voisi olla tulollaan. No, en pidättele hengitystä odotellessa kuitenkaan!
laita välit poikki kunnes on oikeasti lähtenyt pois väkivaltaisesta suhteesta.sama kaikki addiktit,alkoholi,kaaos,huono suhde jne. joskus läheisten auttaminen ,vain jatkaa huonoa tapaa.
osa ei halua parantua alkoholismista,kaaosmaisesta elämästä. laita välit katki, sano että itse olet vastuussa,itse valitset.vastuuta älä paapo.
Vierailija kirjoitti:
No se raja on jo mennyt.
Kaverisi pitää sinua hätävarana, sitten kun menee "hyvin", unohtaa sinut.
Kaveriltasi puuttuu itsekunnioitus, mutta pidä sinä omastasi kiinni ja seuraavalla kerralla jätä vastaamatta hänelle kun tulee taas ryppy rakkauteen.
Olin itse vuosia samassa tilanteessa kuin sinä. Siksi annan tämän neuvon.
Just näin. Voisit seuraavalla kerralla vaikka sanoa hänelle ihan suoraan, että olet saanut tarpeeksesi hänen auttamisestaan, koska se on täysin turhaa, kun lopputulos on kuitenkin aina sama.
Esim. väkivaltaisesta suhteesta lähteminen vaatii keskimäärin seitsemän yritystä väkivallan syklin takia.
Alue: Aihe vapaa
Miksi vain naiset miettii ja vatvoo tällaisia? Ei miehet mieti ikinä mitään tällaisia. Lopettakaa jo. Antakaa ihmisten elää omaa elämäänsä, älkää sotkeentuko. Eroaminen on tätä päivää, kyllä siitä selviää.
🇺🇦🇮🇱