Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lueskelin lapseni 8.luokan historian kirjaa Suomen työllisyyden ja talouden kehittymisestä 1800-luvulta ja miten työntekijöitä kohdeltiin

Vierailija
01.10.2025 |

Pähkinänkuoressa:

Työnantajat riistivät työntekijöitä, teettivät pitkiä päiviä, palkat olivat surkeat jne.

Sitten 1900-luvulle tultaessa työläiset alkoi kapinoida, perustettiin näitä järjestöjä, jotka ajoivat työntekijöille parannuksia: eläkkeet, 8 h työpäivä, la ja su vapaana, kunnon palkka jne.

Siis nämä asiat kehittyivät tosi hyviksi vuosikymmenten saatossa. Niiden eteen on taisteltu.

Siellä myös kerrottiin, että Suomi nousi köyhyydestä sen takia, kun tuli niitä tehtaita ja työpaikkoja ja kun ihmiset saivat rahaa, he kuluttivat ja positiivinen kierre syntyi. Kehitettiin myös sosiaaliturvaa.

**************

Sitten työnantajat siirsivätkin tehtaansa ja tuotantonsa Kiinaan ahneuksissaan ja nyt kun sekään ei riitä, kun jengi tilaa ulkomailta kamaa, niin nyt raahataan Suomeen kielitaidotonta porukkaa tekemään työt halvemmalla heitä riistäen. Suomalaisia paljon työttömänä. Sosiaaliturvaa heikennetään.

Tuntuu, että nyt taas taannutaan jonnekin 1800-luvulle.

Tähden jälkeen oleva teksti ei ole historian kirjasta, vaan oma toteamukseni.

Kommentit (113)

Vierailija
61/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikä palkallisia lomiakaan tunnettu 1800-luvulla. Työläisten elämä oli todella surkeaa, he saattoivat tehdä töitä riistopalkalla aamukuudesta iltakymmeneen vaarallisissa olosuhteissa.

Tämmöistä se oli, kun ei ollut vielä kehittynyt mitään lakeja eikä työläisiä puolustavia liittoja.

 

Silloin kun viinan kotipoltto oli vielä laillista, ennen ~1860, osa rengeistä jne maaseudulla sai / halusi palkan viinana...

Vierailija
62/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko aloittaja tyhmä kun ei tiedä 8. luokalla opetettuja perusasioita?:D Itselläni oli koulussa historia 10.

Tiesitkö, että Suomi on ollut Ruotsin ja Venäjän vallan alla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se tuntuu menevän.

Ja ehkä netti on sekoittanut ihmisiä, kun niin moni tuntuu kuvittelevan olevansa itse joku herra ja johtaja, niin että omat oikeudet työntekijänä pitäisi saada vesitettyä, ammattiliitot nurin ja ääniä kokoomukselle jne. Vähän kuin se sanonta "älä pukeudu kuten töihin joita teet vaan töihin joita haluat tehdä"tms, mutta nyt käytös on se pukeutuminen..

Kokoomuksen äänestäminen on aivan älytöntä, jos kuukausipalkka on alle 5000€.

Kokoomuksen äänestäminen ei ole järkevää kenellekään joka on palkkatuloista riippuvainen. 

Vierailija
64/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikä palkallisia lomiakaan tunnettu 1800-luvulla. Työläisten elämä oli todella surkeaa, he saattoivat tehdä töitä riistopalkalla aamukuudesta iltakymmeneen vaarallisissa olosuhteissa.

Tämmöistä se oli, kun ei ollut vielä kehittynyt mitään lakeja eikä työläisiä puolustavia liittoja.

Toisaalta Suomi ei ollut 1800-luvulla, ainakaan ennen vuosisadan aivan loppua, samanlainen teollisuusmaa kuin esim. Iso-Britannia (tai Ranska, tai Alankomaat, tai Saksa), vaan oltiin maatalousvaltaisia vielä tuonne 1940-50-luvuille asti. 

Lisäksi pitäisi selvittää, millaista todella oli suomalaisen työläisen elämä esim. 1850- tai vaikkapa 1870-luvun tehtaassa Suomessa. Aihetta on varmasti joku ammattihistorioitsija tutkinut. Ja miten tuo muuttui sitten vaikkapa 1890-luvulle ja sitten taas 1910-luvulle tultaessa.

Aikoinaan oli tapana, että "patruuna" eli tehtaan omistaja rakensi työläistensä asumukset. Esim. Imatralla on aika hieno työväenluokkaisen asumisen museo (en muista oikeaa nimeä), josta käy ilmi elintaso ja muu elämä. Siellä oli ihan kauniille paikalle joen rantaan rakennettu puisia kerrostaloja, pihassa leipomo, sauna ja pyykkitupa, ja ympärillä lisää asuntoja, ja tehdas on järjestänyt kaupat sun muut alueelle. 

Oliko tuo sitten riistoa vai ei? Toki ilmeisesti 1910-luvulle tultaessa tilanne oli jo muuttunut, mutta kaipa se oli se ensimmäisen maailmansodan aikainen pula-aika ja konkreettinen nälkä, joka sai osan suomalaisista työläisistä uskomaan itäisten bolshevikkien ja omien agitaattoreiden asiaan ja ottamaan aseet esille ja verta vuodattamaan.

Vierailija
65/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap ja muutkin,  jos aihe kiinnostaa enemmänkin,  suosittelen lukemaan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogian.  

Minä suosittelen lukemaan Kalle Päätalon Iijoki sarjasta niitä alkupään kirjoja. 

Vierailija
66/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt, että miksi vasemmisto ei perusta näitä eettisiä yrityksiä, joissa ei ole mitään orjatyötä ja tekijöillekin maksetaan reilusti ottamatta mitään itse yritykselle tai omistajille.

Kun sen pitäisi olla helppoa muille, niin miksi ei heille itselleen?

No aika moni valtionyhtiö on jonka suomen valtio on perustanut on ollut hyvä työpaikka. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä palkallisia lomiakaan tunnettu 1800-luvulla. Työläisten elämä oli todella surkeaa, he saattoivat tehdä töitä riistopalkalla aamukuudesta iltakymmeneen vaarallisissa olosuhteissa.

Tämmöistä se oli, kun ei ollut vielä kehittynyt mitään lakeja eikä työläisiä puolustavia liittoja.

Toisaalta Suomi ei ollut 1800-luvulla, ainakaan ennen vuosisadan aivan loppua, samanlainen teollisuusmaa kuin esim. Iso-Britannia (tai Ranska, tai Alankomaat, tai Saksa), vaan oltiin maatalousvaltaisia vielä tuonne 1940-50-luvuille asti. 

Lisäksi pitäisi selvittää, millaista todella oli suomalaisen työläisen elämä esim. 1850- tai vaikkapa 1870-luvun tehtaassa Suomessa. Aihetta on varmasti joku ammattihistorioitsija tutkinut. Ja miten tuo muuttui sitten vaikkapa 1890-luvulle ja sitten taas 1910-luvulle tultaessa.

Aikoinaan oli tapana, että "patruuna" eli tehtaan omista

No Amurin työläismuseokorttelista saa tästä jonkilaisen käsityksen. Kannattaa käydä katsomassa.

Vierailija
68/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No hyvä. Oli jo aikakin, että teillä junnuilla silmät aukeavat. Kokoomus/peruslaiset hönkivät, että kyllä hyvästä työntekijästä pidetään huolta!!! No ei pidetä. Miksi kukaan ei tajua, että - varsinkin suomalaiset - yritykset ovat sisäistäneet Nalle Wahlroosin sanat, ettei yrityksellä ole, eikä tarvitse olla, yhteiskunnallista vastuuta. Yrityksen ainoa vastuu on omistajille mahdollisimman messevän osingonjaon muodossa. TÄKSI me tarvitsemme ammattiliittoja. Juuri täksi.  

Niin, mutta miksei samointein voitaisi tehdä kuin sata vuotta sitten ja perustaa erilaisia ko-operatiiveja? Ja miksei voitaisi ideoida ja innovoida jonkunlainen valtiollinen yleistuotantolaitos, joka työllistäisi ihmisiä. Jos se olisi valtakunnan laajuinen - eikä kunta- tai lääniperustainen - pystyttäisiin paremmin kohdistamaan työvoimaresursseja alueille joita niitä tarvitaan. Valtio voisi esim. järjestää marjanpoiminnat niin, että ei tarvitsisi lennättää toiselta puolelta maapalloa ihmisiä eikä kukaan olisi orjatyöllä metsässä. Tuo ei olisi välttämättä sosialismia vaan kirjaimellisesti valtiokapitalismia.

Se on oikeastaan vain meistä äänestäjistä kiinni, minkälaista politiikkaa haluamme. Ko-operatiivit ovat merkittävä toimija monessa maassa, meillä kaikkein suosituin - ja ilmeisesti kaikkein edullisin - kauppaketju on osuuskuntapohjainen S-ketju. Samalla innolla kun ostamme prismoista ja käymme syömässä ja tankilla abc:llä, voitaisiin hoitaa muitakin yhteisiä asioita. Ihan riippumatta siitä, mitä joku ex sosialisti - nyk kapitalisti wahlroos sanoo tai on sanomatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Palkat ja työehdot ovat menneet ehkä joissakin asioissa taaksepäin, mutta toisaalta taas historia ei toista itseään. Emme joudu huhkimaan yksitoikkoisessa, raskaassa tehdastyössä, emme lapion varressa maatilalla, emme tukkimetsässä tai uitossa, emme käsin lehmiä lypsäen.

Palkat ja työolot olivat huonot, koska työnantajilla ei myöskään ollut rahaa maksaa isompia palkkoja. Tehdastyökin oli hyvin paljon käsin tehtävää, työvaltaista työtä. Käykää Verlassa katsomassa, miten ns. käsipahvia tehtiin: joka ikinen puupölkky oli käsin syötettävä hiomokoneeseen, ja kokoomakoneelta arkit oli taas käsin koottava, leikattava, vietävä kuivaamoon ja ripustettava kuivumaan, otettava kuivumasta, punnittava, pakattava, kuljetettava. Ette voi verrata työn tuloksia nykyiseen pahvi- tai kartonkitehtaaseen, joka on usein varastoaan myöten lähes täysin automatisoitu; ihmiset ovat kirjaimellisesti lähinnä prosessia valvomassa.

Ei ollut liittoja e

Hyvä kommentti, kiitos siitä. Sen verran kyllä lisään, että omistava luokka on ollut kykenevä pitämään yllä aika loistokastakin elintasoa kartanoissaan perheineen ja sukuineen. Rouvat ja neidit etenkin ovat kulkeneet silkeissään ja arvokkaissa koruissaan melko lailla tyhjänpäiväisiä kahvikutsuja pitäen. Rahaa on ollut, eikä sen jako erityisen reilua ollut.  Mutta onhan moni patruuna kyllä parantanut työläistensä asemaa mm. kouluttanut lapsia lukemaan yms. 

Ruumiillisesti raskas työ on enimmäkseen jäänyt pois ja hyvä niin. Mutta henkinen työ kuormittaa myös yhtä lailla. 

Vierailija
70/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pirkkalan monistettako se aloittajan koulu sitten käyttää. En muista että edes meidän kouluaikaan stalinistiaikojen jälkilämmössä 70-80 luvulla olisi väännetty ihan noin suoraan oppikirjassa kommunistipropagandaa.

Toki trollialoitushan tääkin on selvästi. Huvittavaa miten moni ei sitä huomaa vaikka aloittaja tietty vastailee itse ketjussa omaa lässyään tukien. 

Kyllä nuo samat jutut oli kasiluokan hissankirjassa 30+ vuotta sittenkin. Miten muuten voitaisiin käsitellä Karl Marx ja sosialismi? Olipa Marxista ja marxilaisuudesta (eivät sama asia) ja sitten vielä marxilaisuuden myöhemmistä versioista mitä mieltä tahansa, nuo kuitenkin olivat historiallisia tosiasioita. Jotkut pedagogit on jo vuosikymmeniä sitten ajatelleet, että 13-14-vuotiaat ovat jo riittävän kypsiä oppimaan perusasioita siitä, mitä Euroopassa tapahtui 1800-luvulla. 

 

Ei historiallisten faktojen kirjaaminen ja niiden opettelu ole vielä ideologista. Ideologia näkyy vasta siinä, miten faktoihin suhtautuu. 

Lisäksi, Pirkkalan moniste on aika kulunut olkiukko. Jos olet vilkaissut sitä prujua niin tiedät itsekin, että sellaista ei opetusmateriaalina olisi voinut käyttää, eikä sitä käytettykään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

User877950 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista jollet tiennyt tätä ilman lapsen kirjaa. Aika monelta suomalaiselta on vissiin jäänyt ne koulukirjat lukematta, kun kuuntelee ja lukee keskusteluja.

Minulta ei jäänyt. Keskiarvo lukiosta 9.33, lukuaineissa varmaan vieläkin kovempi. Lukion historiasta kaikki kurssit kymppejä ja hissan maikkakin kysyi, että olenko ajatellut kirjoittaa sen ylppäreissä ja lukea laajan oppimäärän.

No miten olet hyödyntänyt saamaasi koulutusta? 

Vierailija
72/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin sanottu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä vasemmisto mitään työtä tekevän etua aja. He korottavat entisestään korkeita veroja joita tuhlataan mmuuttajien elättämiseen ja miljoonaan typerään asiaan. Ovat paisuttaneet budjetin tuhlailulla joka ajaa koko kansan kohti konkurssia ja romahdusta. Tämän palstan vassarit jaksaa selittää että talousongelmat alkoivat vasta tämän hallituksen aikana, kun ne ovat syntyjään sosialistisesta politiikasta.

Vierailija
74/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Niin, juuri se kun kukaan ei niitä suomalaisia tuotteita osta! Se tässä on se ongelma. Ei niitä kukaan voi tuottaa, jos niitä ei osteta.

Täydellisyyteen ei voi kukaan päästä, mutta omia kulutustottumuksiaan voi tarkastella ja pyrkiä muuttamaan vähitellen. Omat valintamme vaikuttavat enemmän, kuin haluaisimme myöntää. Pienikin muutos arjessa vaikuttaa, jos sen tekee tarpeeksi moni suomalainen. 

Tarvittaisiin kansanliike suomalaisen työn ja tuotannon arvon palauttamiseksi! 

En todellakaan ole täydellinen, mutta voin kertoa, että hiilijalanjälkeni on keskivertoa pienempi ja pyrin aktiivisesti muuttamaan kulutustottumuksiani päivä päivältä. Vähävaraisuus on haaste, mutta osaan tarvittaessa myös säästää. Istuskelen tässä kirjoittaessani lattialla, itse kierrätysmatonkuteesta virkatulla matolla, nojailen itse virkkaamaani tyynyyn ja juon kahvia suomessa valmistetusta vanhasta arabian kahvikupista. Pöytänä on 50 vuotta vanha kauniisti patinoitunut aaltojakkara. Puhelimeni on kaikista pahin omistamani krääsä ja heittäisin tämän lärpäkkeen kaivoon epäröimättä, jos se olisi mahdollista ilman siitä koituvia vakavia taloudenhoitoa vaikeuttavia seuraamuksia."

Tuo juuri on ongelma. Kun katsoo vanhoja 1990-luvun (laman?) aikaisia mainoksia, siellä on Heikki Kinnunen mainostamassa kotimaisia vihanneksia. 

Jos jokainen suomalainen ostaisi 90%-sesti vain suomalaista, me onnistuisimme työllistämään aika monta suomalaista enemmän. Ja tuotantoa tulisi takaisin Suomeen, kun kysyntää kerran olisi. 

Mutta kun ei. Olen sitä mieltä, että tehokkuudeltaan kaikkein paras (pahin) propagandalause suomalaisille on viime vuosikymmeninä ollut "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa". Jos katsoo sen seuraukset, että suomalaiset metsästävät "Kaikkein Halvinta Kaikkea", tutkisi ihan, mitä siitä on seurannut - temutukset ja muut kiinakrääsät - niin voisi todeta, että h''vetin kalliiksi on tullut, niin yksilöille, ympäristölle kuin yhteiskunnallekin. 

Mutta kun halvalla pitää saada! Vaikka sitten täysin eettisesti kestämätöntä ja ympäristölle haitallista. Ja vaikka ei edes tarvitsisi, mutta jos vaan haluaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt, että miksi vasemmisto ei perusta näitä eettisiä yrityksiä, joissa ei ole mitään orjatyötä ja tekijöillekin maksetaan reilusti ottamatta mitään itse yritykselle tai omistajille.

Kun sen pitäisi olla helppoa muille, niin miksi ei heille itselleen?

Minä myös. Luulisi olevan yksinkertaista perustaa vaikka se reilun teollisuuden tehdas, jonne pääsee kouluttamatta ja, jossa kädestä pitäen jeesataan työn alkuun ja maksetaan reilut palkat ja pidetään pulju myös pystyssä ilman yritystukia seuraavat vaikka 100 vuotta. 

Liikaa vaivaa kun massiivisesti massia saa ihan vaan kahmimalla sitä verovaroista suoraan eikä tarvitse muuta kuin kahmia sen minkä vaan kehtaa. Loppupäivän voikin sitten länkyttää joka keskustelupalstan joka ketjun täyteen valeita, olkiukkoja ja muuta kaasuvalotusta kokoomuksesta ja persuista. 

Vierailija
76/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap ja muutkin,  jos aihe kiinnostaa enemmänkin,  suosittelen lukemaan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogian.  

Teos on klassikko suomalaisen kirjallisuuden keskellä, mutta on syytä huomioida sen fiktiivinen luonne. Siitä on useampikin ammattihistorioitsija todennut, että se antaa väärän kuvan Suomen sisällissodan syistä ja taustoista. Eli romaanina voi lukea, mutta todellisuuskuvauksena sitä ei misään nimessä pidä ottaa. Historian oppikirjat - tietenkin myös tietokirjat - ovat parempi lähde, jos ja kun haluaa ymmärtää Suomen yhteiskuntaluokkien tilannetta 1900-luvun alkupuolella.

Vierailija
77/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt, että miksi vasemmisto ei perusta näitä eettisiä yrityksiä, joissa ei ole mitään orjatyötä ja tekijöillekin maksetaan reilusti ottamatta mitään itse yritykselle tai omistajille.

Kun sen pitäisi olla helppoa muille, niin miksi ei heille itselleen?

Vasemmisto kai perusti ja ne pärjäsivätkin hyvin aina 1980-luvulle asti, kunnes vasemmiston kapitalistijohto meni mukaan pankki- ja muihin sotkuihin. Siihen loppui aika pian Eka-markettien olemassaolo. Puhutaan punapääoman menetyksestä. Siitä ei kotimainen vasemmisto näköjään ole vieläkään toipunut, kun ei ole ryhtynyt uuteen yritykseen vaikka aikaa on jo kulunut ja on uudet ihmisetkin päättämässä.

Vierailija
78/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Trumpin parjatut tullit Kiinaa kohtaan ja muuallekin ovat juuri sitä oman maan tuotannon tukemista. Kiinasta saa kaiken halvimmalla ja Suomikin voisi nostaa tulleja sinne jotta kotimainen tuotanto olisi kilpailukykyistä. Sen sijaan jeesustellaan vain että Trump tekee väärin ja me ollaan muka parempia, vaikka täällä menee oikeasti kaikki päin helvettiä. Olisi aika avata silmät totuudelle, sille että me ei tehdä mitään oikein.

Vierailija
79/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt, että miksi vasemmisto ei perusta näitä eettisiä yrityksiä, joissa ei ole mitään orjatyötä ja tekijöillekin maksetaan reilusti ottamatta mitään itse yritykselle tai omistajille.

Kun sen pitäisi olla helppoa muille, niin miksi ei heille itselleen?

Vasemmisto kai perusti ja ne pärjäsivätkin hyvin aina 1980-luvulle asti, kunnes vasemmiston kapitalistijohto meni mukaan pankki- ja muihin sotkuihin. Siihen loppui aika pian Eka-markettien olemassaolo. Puhutaan punapääoman menetyksestä. Siitä ei kotimainen vasemmisto näköjään ole vieläkään toipunut, kun ei ole ryhtynyt uuteen yritykseen vaikka aikaa on jo kulunut ja on uudet ihmisetkin päättämässä.

Mikään ei estä vaikka heti tänä päivänä vasemmistolaisia perustamasta omia yrityksiä. He väittävät että kapitalistit yritysomistajat kierivät rahassa. No eikö sama raha kelpaa? Kyllä kelpaa, mutta he eivät ole päteviä. Vassarit koostuu luusereista, jotka elävät verorahoista, eli kapitalistien maksamista veroista. Ei luuseri osaa eikä jaksa perustaa yritystä. Se vaatii paljon työtä ja osaamista. Ne jotka siihen pystyvät eivät ole kiinnostuneita verovarkaudesta joka vasemmisto edustaa. 

Vierailija
80/113 |
24.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä palkallisia lomiakaan tunnettu 1800-luvulla. Työläisten elämä oli todella surkeaa, he saattoivat tehdä töitä riistopalkalla aamukuudesta iltakymmeneen vaarallisissa olosuhteissa.

Tämmöistä se oli, kun ei ollut vielä kehittynyt mitään lakeja eikä työläisiä puolustavia liittoja.

Toisaalta Suomi ei ollut 1800-luvulla, ainakaan ennen vuosisadan aivan loppua, samanlainen teollisuusmaa kuin esim. Iso-Britannia (tai Ranska, tai Alankomaat, tai Saksa), vaan oltiin maatalousvaltaisia vielä tuonne 1940-50-luvuille asti. 

Lisäksi pitäisi selvittää, millaista todella oli suomalaisen työläisen elämä esim. 1850- tai vaikkapa 1870-luvun tehtaassa Suomessa. Aihetta on varmasti joku ammattihistorioitsija tutkinut. Ja miten tuo muuttui sitten vaikkapa 1890-luvulle ja sitten taas 1910-luvulle tultaessa.

Aikoi

"No Amurin työläismuseokorttelista saa tästä jonkilaisen käsityksen. Kannattaa käydä katsomassa."

Kyllä, olen käynyt Imatran museon lisäksi myös Amurissa. Meni kolme tuntia hurahtaen. Elintaso ja sen nousut (ja sodanjälkeisen pula-ajan lasku) tulivat hyvin selville ennen muuta arkielämän esineistön kautta. Mutta en jaksa muistaa, oliko siellä kerrottu tarkemmin tuosta, kokivatko työläiset itsensä miten sorretuiksi vai eivät. Eikä tainnut myöskään olla mitään konkreettisia tietoja suhteellisesta elintasosta eri vuosikymmeninä. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän kuusi