Lue keskustelun säännöt.
Lueskelin lapseni 8.luokan historian kirjaa Suomen työllisyyden ja talouden kehittymisestä 1800-luvulta ja miten työntekijöitä kohdeltiin
01.10.2025 |
Pähkinänkuoressa:
Työnantajat riistivät työntekijöitä, teettivät pitkiä päiviä, palkat olivat surkeat jne.
Sitten 1900-luvulle tultaessa työläiset alkoi kapinoida, perustettiin näitä järjestöjä, jotka ajoivat työntekijöille parannuksia: eläkkeet, 8 h työpäivä, la ja su vapaana, kunnon palkka jne.
Siis nämä asiat kehittyivät tosi hyviksi vuosikymmenten saatossa. Niiden eteen on taisteltu.
Siellä myös kerrottiin, että Suomi nousi köyhyydestä sen takia, kun tuli niitä tehtaita ja työpaikkoja ja kun ihmiset saivat rahaa, he kuluttivat ja positiivinen kierre syntyi. Kehitettiin myös sosiaaliturvaa.
**************
Sitten työnantajat siirsivätkin tehtaansa ja tuotantonsa Kiinaan ahneuksissaan ja nyt kun sekään ei riitä, kun jengi tilaa ulkomailta kamaa, niin nyt raahataan Suomeen kielitaidotonta porukkaa tekemään työt halvemmalla heitä riistäen. Suomalaisia paljon työttömänä. Sosiaaliturvaa heikennetään.
Tuntuu, että nyt taas taannutaan jonnekin 1800-luvulle.
Tähden jälkeen oleva teksti ei ole historian kirjasta, vaan oma toteamukseni.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Mitenkä sinä Ap et muista noita juttuja omilta kouluajoiltasi?
Siis sanoiko hän, ettei muistanut?
Kirjaan törmääminen sai vain hänet juuri nyt pohdiskelemaan asiaa nykypäivän näkökulmasta. Ap ei sanallakaan sanonut, että tieto olisi hänelle jotenkin täysin uutta. Projisoit nyt muihin ihan omaa negatiivista asennettasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä palkallisia lomiakaan tunnettu 1800-luvulla. Työläisten elämä oli todella surkeaa, he saattoivat tehdä töitä riistopalkalla aamukuudesta iltakymmeneen vaarallisissa olosuhteissa.
Tämmöistä se oli, kun ei ollut vielä kehittynyt mitään lakeja eikä työläisiä puolustavia liittoja.
Kerro nyt vielä miten töitä tehtiin pimeässä kun sähkökin tuli Suomeeen joskus 1880 paikkeilla. Miten talvella tehtiin pimeässä töitä aamukuudesta iltakymmeneen? Ja mitä töitä ne mahtoivat olla?
Luuletko, että vasta sähkö toi valoa iltojen pimeyteen? Esim. kaasuvalot olivat pitkään ennen sähkövalon keksimistä.
Vierailija kirjoitti:
Eikä ne sunnuntain tuplapalkat, suoja mielivaltaiselta irtisanomiselta, suoja raskaaksi tuleville, sairausajan palkka jne. niin eivät ne tyhjästä ole syntyneet. Aiemmin näitä ei ollut lainkaan. Nyt romutetaan kaikki pikkuhiljaa. Miksi?
1800-luvulla oli yhteiskunnassa muutamia rikkaita, jonkin verran kohtalaisesti toimeentulevia tilallisia, jotka selvisivät katovuosistakin, mutta suurin osa kansansta köyhää, asuivat maalla tai kaupungeissa.
Joksikin aikaa tulo- ja omaisuuserot kaventuivat teollistumisen, kaupungistumisen ja demokratian myötä.
Nyt on taas maailmanlaajuisestikin käymässä niin, että rikkaimman prosentin osuus omaisuudesta on kasvamassa.
Työllistäähän ne rikkaatkin juu, voidaan rakentaa niille vaikka ökyristeilijöitä. Mutta samalla työmäärällä voitaisiin järkätä myös vaikka vanhustenhoitoa kaikille, jos asiakkailla olisi rahaa maksaa. Nyt menee suuri osa maailman työpanoksesta turhaan ylellisyyteen, vaikka se voitaisiin perustarpeisiinkin käyttää. Tämä siksi, että tuloerot ovat niin valtavat.
Jätit aika ison osan historiasta unholaan eli tehdas huolehti niin koulusta kuin vanhustenhoidosta, aika monella lapsella olisi oppi jäänyt väliin ilman patruunankoulua. Orvot ja lesket saivat hekin elatusta tehtaalta, vaikka puoliso oli kuollut. Hautahaisetkin järjesti työnantaja, joka muuten tarjosi asunnonkin.
Hirveää riistoa oli 1800-luku, sehän on selvää kun kirjassakin niin sanotaan. Samaan aikaan suutari, räätäli ja kannunvalaja elivät aika mukavaa elämää ilman riistoa. Heillä oli osaamista, heillä oli ahkeruutta, tehtaantyöläisillä oli mahdollisuutensa, mutta ei viitsimistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ne sunnuntain tuplapalkat, suoja mielivaltaiselta irtisanomiselta, suoja raskaaksi tuleville, sairausajan palkka jne. niin eivät ne tyhjästä ole syntyneet. Aiemmin näitä ei ollut lainkaan. Nyt romutetaan kaikki pikkuhiljaa. Miksi?
1800-luvulla oli yhteiskunnassa muutamia rikkaita, jonkin verran kohtalaisesti toimeentulevia tilallisia, jotka selvisivät katovuosistakin, mutta suurin osa kansansta köyhää, asuivat maalla tai kaupungeissa.
Joksikin aikaa tulo- ja omaisuuserot kaventuivat teollistumisen, kaupungistumisen ja demokratian myötä.
Nyt on taas maailmanlaajuisestikin käymässä niin, että rikkaimman prosentin osuus omaisuudesta on kasvamassa.
Työllistäähän ne rikkaatkin juu, voidaan rakentaa niille vaikka ökyristeilijöitä. Mutta samalla työmäärällä voitaisiin järkätä myös vaikka vanhustenhoitoa kaikille, jos asiakkailla olisi rahaa maksaa.
1800-luvulla oli suhteessa vähemmän köyhiä kuin nyt, jos laskentamalli on sama eli olet köyhä, jos tulosi ovat alle 60% mediaanista. Silloin hullu oli aidosti hullu eikä muodikkaasti ahdistunut etsiessään identiteettiään. Ruokaa riitti niille, jotka viitsivät sitä kasvattaa, mutta jo tuolloin oli niitä, jotka olettivat ihmeen tapahtuvan ja mannaa satavan taivaasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätit aika ison osan historiasta unholaan eli tehdas huolehti niin koulusta kuin vanhustenhoidosta, aika monella lapsella olisi oppi jäänyt väliin ilman patruunankoulua. Orvot ja lesket saivat hekin elatusta tehtaalta, vaikka puoliso oli kuollut. Hautahaisetkin järjesti työnantaja, joka muuten tarjosi asunnonkin.
Hirveää riistoa oli 1800-luku, sehän on selvää kun kirjassakin niin sanotaan. Samaan aikaan suutari, räätäli ja kannunvalaja elivät aika mukavaa elämää ilman riistoa. Heillä oli osaamista, heillä oli ahkeruutta, tehtaantyöläisillä oli mahdollisuutensa, mutta ei viitsimistä.
Tämäkin on totta. Meidän kylällä on iso tehdas, joka on rakennettu 1800-luvulla. Tehdas on nyt jo lakkautettu.
Aikanaan tehtaalla oli oma puutarha, josta työntekijät saivat vihanneksensa. Tehtaalla oli myös navetta, josta työntekijät saivat maitonsa. Tehdas huolehti, että työntekijällä oli kaikki mitä he tarvitsevat, ja ettei heidän tarvinnut työpäivänsä päälle pitää vielä kasvimaata ja paria lehmää. Työntekijöiden työpanos kohdistui tehdastyöhön, ja työnantaja huolehti työntekijöistään.
Nyt meillä on yhteiskunta, joka on ottanut huolehtiakseen, että jokainen saa ostaa ruokaa kasvattamatta sitä itse. Mutta toisaalta työnantajat tarjoavat työntekijöilleen muita etuja edelleenkin. Hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni.
Mun esi-isä oli valtiolla töissä 1800-luvulla, kesälomalla oli mittaa 6 kk!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen työnantaja. Meillä pidetään kiinni hyvistä työntekijöistä. Työntekijä, joka hajotti koneita ja oli väkivaltainen myös ihmisiä kohtaan, ei saanut jatkosopimusta työlleen. Hän ei myöskään ollut hyvä työssään. Palkkaa hän kyllä osasi vaatia, mutta vaatimuksiin ei suostuttu. Kyllä hän siitä valitti, kuinka epäreilua on, ettei työt hänestä johtuvista syistä enää jatkuneet. Mutta ei se ollut hallituksen vika, ei edes työnantajan vika. Kyllä tuon valittajan olisi ollut aika katsoa peiliin. Mutta sitä hän ei tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä palkallisia lomiakaan tunnettu 1800-luvulla. Työläisten elämä oli todella surkeaa, he saattoivat tehdä töitä riistopalkalla aamukuudesta iltakymmeneen vaarallisissa olosuhteissa.
Tämmöistä se oli, kun ei ollut vielä kehittynyt mitään lakeja eikä työläisiä puolustavia liittoja.
Kerro nyt vielä miten töitä tehtiin pimeässä kun sähkökin tuli Suomeeen joskus 1880 paikkeilla. Miten talvella tehtiin pimeässä töitä aamukuudesta iltakymmeneen? Ja mitä töitä ne mahtoivat olla?
Luuletko, että vasta sähkö toi valoa iltojen pimeyteen? Esim. kaasuvalot olivat pitkään ennen sähkövalon keksimistä.
En luule mitään. Olen lukenut ja opiskellut historiaa. Ei pelkällä valolla, oli se sitten kaasu tai kynttilä ehkä pärekin navetassa, paljon kummoisiakaan töitä tehty. Siis mitä töitä ne mahtoivat olla, muuta kuin maataloustöitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt oli kerrankin järkipuhetta aloituksessa! Kiitos tästä!
Todellakin ahneus on yksi juurisyistä Suomen talousahdinkoon. Tuottajien lyhytnäköinen tuotannon siirtäminen ulkomaille ja halpatuonti ulkomailta.
Lisäksi yksityishenkilöiden holtiton krääsäshoppailu ulkomailta. Ennen sanottiin "Suosi suomalaista" ja suomalaisia tuotteita tuotettiin ja kulutettiin ylpeydellä. Arvostettiin suomalaista suunnittelua, tuotantoa ja työtä. Nykyään ylpeillään kiinalaisilla Labubuilla, Temukrääsällä ja suorastaan halveksitaan omaa kotimaata. Suomalaisista marjoista suomessa tuotettua metsämarjamehuakin saa oikein etsimällä etsiä kaupoista. Ananasta, appelsiinia ja banaaneja kyllä ostetaan ja joulunakin syödään Afrikasta saakka tuotuja mansikoita! Se on ihan täysin kokonaan itseaiheutettua tämä tilanne mikä nyt on.
Muita juurisyitä on sitten epäonnistunut koulutuspolitiikka ja pas
Niin, juuri se kun kukaan ei niitä suomalaisia tuotteita osta! Se tässä on se ongelma. Ei niitä kukaan voi tuottaa, jos niitä ei osteta.
Täydellisyyteen ei voi kukaan päästä, mutta omia kulutustottumuksiaan voi tarkastella ja pyrkiä muuttamaan vähitellen. Omat valintamme vaikuttavat enemmän, kuin haluaisimme myöntää. Pienikin muutos arjessa vaikuttaa, jos sen tekee tarpeeksi moni suomalainen.
Tarvittaisiin kansanliike suomalaisen työn ja tuotannon arvon palauttamiseksi!
En todellakaan ole täydellinen, mutta voin kertoa, että hiilijalanjälkeni on keskivertoa pienempi ja pyrin aktiivisesti muuttamaan kulutustottumuksiani päivä päivältä. Vähävaraisuus on haaste, mutta osaan tarvittaessa myös säästää. Istuskelen tässä kirjoittaessani lattialla, itse kierrätysmatonkuteesta virkatulla matolla, nojailen itse virkkaamaani tyynyyn ja juon kahvia suomessa valmistetusta vanhasta arabian kahvikupista. Pöytänä on 50 vuotta vanha kauniisti patinoitunut aaltojakkara. Puhelimeni on kaikista pahin omistamani krääsä ja heittäisin tämän lärpäkkeen kaivoon epäröimättä, jos se olisi mahdollista ilman siitä koituvia vakavia taloudenhoitoa vaikeuttavia seuraamuksia.
Ammattiliitot ovat aikanaan ajaneet työntekijöille ihan asiallista turvaa ja hyvinvointia. Mutta jo 60 vuoden ajan kaikki työntekijöiden asiat ovat olleet vallan hyvin. Ammattiliitot eivät kuitenkaan osanneet lopettaa, vaan heidän on siitä lähtien pitänyt todistaa olemassaolonsa tärkeys vaatimalla lisää ja lisää. Eli ovat olleet ahneita. 80-luvulta lähtien nuo vaatimukset ovat ylittäneet sen mihin työnantajilla on ollut varaa.
Eli tuolta 80-luvulta lähtien ammattiliittojen vaatimukset eivät ole enää lisänneet hyvinvointia vaan nakertaneet sitä ja voimistaneet tuota jo edellä mainittua työmarkkinoiden kahtiajakautuneisuutta. Nykyään on ne ammattiliittojen etujen piirissä olevat työmarkkinat, joilla työntekijät ovat vakituisissa työsuhteissa paljolti julkisella puolella. Toinen puoli työmarkkinoita on epätyypilliset työsuhteet eli pätkätyötä, määräaikaiset työt, tuuraukset, freelance-työt, kevytyrittäjät, jne. Näitä ammattiliittojen ajamat edut eivät koske. Heille ei myöskään hallituksen päätöksillä ole kielteisiä vaikutuksia, sillä heillä ei ole ollut työsuhdeturvaa eikä työttömyyskorvausta tähänkään asti. Eikä tämä ole mikään pieni ryhmä vaan noin puolet työvoimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä palkallisia lomiakaan tunnettu 1800-luvulla. Työläisten elämä oli todella surkeaa, he saattoivat tehdä töitä riistopalkalla aamukuudesta iltakymmeneen vaarallisissa olosuhteissa.
Tämmöistä se oli, kun ei ollut vielä kehittynyt mitään lakeja eikä työläisiä puolustavia liittoja.
Kerro nyt vielä miten töitä tehtiin pimeässä kun sähkökin tuli Suomeeen joskus 1880 paikkeilla. Miten talvella tehtiin pimeässä töitä aamukuudesta iltakymmeneen? Ja mitä töitä ne mahtoivat olla?
Luuletko, että vasta sähkö toi valoa iltojen pimeyteen? Esim. kaasuvalot olivat pitkään ennen sähkövalon keksimistä.
En luule mitään. Olen lukenut ja opiskellut historiaa. Ei pelkällä valolla, oli se sitten kaasu tai kynttilä e
Samoja töitä mitä päiväsaikaankin, mutta siristeltiin silmiä että nähtiin siinä valossa mitä mahtoi saada
Vierailija kirjoitti:
Pirkkalan monistettako se aloittajan koulu sitten käyttää. En muista että edes meidän kouluaikaan stalinistiaikojen jälkilämmössä 70-80 luvulla olisi väännetty ihan noin suoraan oppikirjassa kommunistipropagandaa.
Toki trollialoitushan tääkin on selvästi. Huvittavaa miten moni ei sitä huomaa vaikka aloittaja tietty vastailee itse ketjussa omaa lässyään tukien.
Historian kirja on Forum niminen sarja ja kasiluokkalaisille
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ammattiliitot ovat aikanaan ajaneet työntekijöille ihan asiallista turvaa ja hyvinvointia. Mutta jo 60 vuoden ajan kaikki työntekijöiden asiat ovat olleet vallan hyvin. Ammattiliitot eivät kuitenkaan osanneet lopettaa, vaan heidän on siitä lähtien pitänyt todistaa olemassaolonsa tärkeys vaatimalla lisää ja lisää. Eli ovat olleet ahneita. 80-luvulta lähtien nuo vaatimukset ovat ylittäneet sen mihin työnantajilla on ollut varaa.
Eli tuolta 80-luvulta lähtien ammattiliittojen vaatimukset eivät ole enää lisänneet hyvinvointia vaan nakertaneet sitä ja voimistaneet tuota jo edellä mainittua työmarkkinoiden kahtiajakautuneisuutta. Nykyään on ne ammattiliittojen etujen piirissä olevat työmarkkinat, joilla työntekijät ovat vakituisissa työsuhteissa paljolti julkisella puolella. Toinen puoli työmarkkinoita on epätyypilliset työsuhteet eli pätkätyötä, määräaikaiset työt, tuuraukset, freelance-työt, kevytyrittäjät, jne. Näitä ammattiliit
Työmarkkinat pitäisi saada yhtenäistettyä siten, että kaikille on samat ehdot. Voisiko olla jonkinlainen yleis- työehtosopimus? Työehtosopimus lienee epäonnistunut silloin, kun työ loppuu sen myötä käytännössä lähes kokonaan, vai kuinka? Näin on jo käynyt monilla aloilla. Työehtojen on oltava järjen ja realismin rajoissa ja työntekijälläkin tulee olla omaa vastuuta pärjäämisestään.
Halpatuotantoa ja krääsänostoa ulkomailta pitäisi voida suitsia jotenkin. Tulleilla, verotuksella tai vaikka kielloilla. Kovat sanktiot vaarallisten esineiden maahantuonnista ja levittämisestä voisivat auttaa.
Ulkomailla tapahtuvaa tuotantoa pitäisi valvoa tarkemmin.
Passivointi pitäisi poistaa sosiaaliturvasta siten, että korkeasti koulutetut tutkijat, taiteilijat ja kulttuurialan asiantuntijat vapautuisivat kehittämään ja markkinoimaan omaa osaamistaan ja voisivat lopulta työllistää itsensä. On absurdia että KELA voi tulkita yrittäjäksi henkilön joka ei tienaa euroakaan ja joka ei ole edes perustanut yritystä ja jota verottajakin kohtelee harrastelijana.
..Samoin yhtä absurdia on se, että KELA voi pitää työkykyisenä henkilöä, jolla on useita lääkärinlausuntoja, joissa todetaan työkyvyttömyys. Työkyvyttömien ihmisten vahtaaminen ja turha paperinpyörittely käy kalliiksi.
Sosiaaliturvajärjestelmästä pitäisi poistaa systeemit, jossa paremmin elämässään pärjännyt saa isommat tuet. Esim äitiyspäiväraha ja työkyvyttömyyseläke tulisi miettiä uusiksi. Hyvätuloisen voisi olettaa voivan varautua ja säästää, mutta silti hän saa isompaa sosiaaliturvaa, miksi?
Työntekijöiden palkat eivät voi olla liian suuria, koska tuloerot ovat Suomessakin räjähtäneet ennennäkemättömän suuriksi, rikkaat rikastuvat nopeammin kuin koskaan ennen ja köyhät ovat köyhempiä kuin ennen, keskiluokkakin vain köyhtyy ja kurjistuu koko ajan.
Tämä on taas työnantajien sumutusta ja valehtelua.
Suosittelen lukemaan seuraavaksi Täällä pohjantähden alla.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen lukemaan seuraavaksi Täällä pohjantähden alla.
No eiköhän sen ole kaikki lukeneet?
Vierailija kirjoitti:
Pirkkalan monistettako se aloittajan koulu sitten käyttää. En muista että edes meidän kouluaikaan stalinistiaikojen jälkilämmössä 70-80 luvulla olisi väännetty ihan noin suoraan oppikirjassa kommunistipropagandaa.
Toki trollialoitushan tääkin on selvästi. Huvittavaa miten moni ei sitä huomaa vaikka aloittaja tietty vastailee itse ketjussa omaa lässyään tukien.
Tai sitten hän on takertunut aiheeseen ja jankuttaa sitä eri kohdissa.
Sosiaaliturvajärjestelmästä pitäisi poistaa systeemit, jossa paremmin elämässään pärjännyt saa isommat tuet. Esim äitiyspäiväraha ja työkyvyttömyyseläke tulisi miettiä uusiksi. Hyvätuloisen voisi olettaa voivan varautua ja säästää, mutta silti hän saa isompaa sosiaaliturvaa, miksi?
Mitä helv? Että työssäkäyvä ihminen jäisi ilman sosiaaliturvaa, mutta tukielätti saisi aina taatusti omansa. Onko todella sinusta reilua? Ihminen, joka tekee työtä ja maksaa veroja on äitiyspäivärahansa ansainnut etenkin kun ajatellaan sitä, että niitä lapsia syntyy tähän maahan muutenkin liian vähän.
Pirkkalan monistettako se aloittajan koulu sitten käyttää. En muista että edes meidän kouluaikaan stalinistiaikojen jälkilämmössä 70-80 luvulla olisi väännetty ihan noin suoraan oppikirjassa kommunistipropagandaa.
Toki trollialoitushan tääkin on selvästi. Huvittavaa miten moni ei sitä huomaa vaikka aloittaja tietty vastailee itse ketjussa omaa lässyään tukien.