Asuntokuplaa arvostelevat: Mikä teistä olisi sitten se vaihtoehto asunnonostolle?
Meillähän tämä asuntotilanne on päällä. Talo ostettu hieman halvempien hintojen aikaan kuusi vuotta sitten, nyt pistetty muuton takia myyntiin ja pyynti kaksinkertainen (eikä edes pääkaupunkiseudulla.) Taidetaan saada tämä tähän hintaan myös myytyä. Olisimme siis asuntokuplan voittajia. Mutta, mutta... Meidän kun pitäisi asua tästä eteenkin päin jossakin.
Uudella paikkakunnalla talojen hinnat ovat aivan samalla tavalla katossa ja täysin mahdollista, että tulevat alas ennen kuin seuraava muutto on ajankohtainen kolmen tai neljän vuoden kuluttua. Ei siis missään nimessä " kannattaisi" ostaa taloa, mutta missä me sitten asuisimme? Vuokralla kolmiossa tai korkeintaan neliössä 13- ja 4-vuotiaiden ja kahden vauvan kanssa? Seuraavat kolme tai neljä vuotta? Saisimme toki ehkä näin enemmän rahaa jätetyksi perinnöksi, mutta samalla asumisen tason kannalta merkittävimmistä vuosista iso osa menisi läävässä. Paljon sitten lohduttaisi, että joskus sitten kun olemme mieheni kanssa kahdestaan meillä on nyt voitetuilla rahoilla varaa asua 400 neliön huoneistossa kivalla paikalla. Paljonpa siitä silloin olisikin iloa.
On helppo viisastella sillä, mikä pitkällä aikavälillä olisi edullisinta, mutta kun ihmisten asumistarve on yleensä tässä ja nyt ja vaativimmillaan silloin, kun perhe on isoimmillaan.
Kommentit (56)
järkevä... Kuvaava kyllä, mutta ei ainakaan toiminut perusteena moiselle toiminnalle.
Ja selvästi on kyse kyllä siitä, että lääkäri rouvineen ei mahdu mihinkään standarditönöön...
jos kerran samaan aikaat myytte: saatte tuplahinnan ja maksatte seuraavasta tuplahinnan. Eri juttu olisi, jos olisitte nyt ensiasunto-ostoksilla.
JOS voisitte perheenä kadota jonnekin asumistarpeiden ulottumattomiin, kunnes lama tulee, voisitte tehdä kodillanne businesta.
Minä pistän rahani mieluummin kotiini, kuin annan elämyksiä lapsilleni (esim. ulkomaanmatkat) tai siihen hienoon farmariautoon.
Kotini on linnani, ja sori nyt vaan en halua asua ahtaasti.
Kun kyse kuitenkin on aika väliaikaisesta kodista, sen ei tarvitse olla rannalla, kuten nykyinen, siinä ei tarvitse olla yhtä paljon tilaa, eikä yhtä upeaa pihaa. Sen ei myöskään tarvitse olla yhtä priimakunnossa. Yritämmekin löytää hieman vanhempaa, mutta tilavaa taloa, tontin ei tarvitse olla kummoinen, mutta alueen koulujen olisi suotavaa olla hyviä. Se sitten tietysti on toinen juttu, mihin sijoittaa mahdolliset välirahat mahdollisimman järkevästi ja turvallisesti.
Vierailija:
jos kerran samaan aikaat myytte: saatte tuplahinnan ja maksatte seuraavasta tuplahinnan. Eri juttu olisi, jos olisitte nyt ensiasunto-ostoksilla.JOS voisitte perheenä kadota jonnekin asumistarpeiden ulottumattomiin, kunnes lama tulee, voisitte tehdä kodillanne businesta.
osin. Myytiin osakkeita, joiden arvo oli noussut huikeasti alkuperäisestä ja sittemmin laski kuin lehmän häntä. Ostettiin velaton koti.
Rakennuskustannukset ovat nousseet valtavasti. Uuden talon rakentaminen maksaa nyt niin paljon, että kyllä niistä saa pulittaa vaikka pakkohuutokaupassakin aika paljon.. Koskaan ei palata niihin aikoihin kuin talon sai ostaa 100 000 markalla.
Ap, sinuna ostaisin myös sen uuden talon. Mitä järkeä asua ahtaasti ja köyhästi, jos ei ole pakko. Mitä niistä hyvistä tuloista on hyötyä, jos ei raaski maksaa elämisestä. Eikö koti oli kuitenkin eniten koti, eikä vain sijoitus.
jos se on paras vaihtoehto (mitä se tässä tapauksessa näyttää olevan)! Mitä sitä sen kummemmin perustelemaan.
Kaikilla ei kuitenkaan ole noin hyviä perusteluita, vaan lainaa otetaan vain " koska kaikilla muillakin on" . Tällöin ei välttämättä jakseta/viitsitä/haluta laskea mukaan riskitekijöitä ja sitten jonkun vähäistä suuremman mullistuksen johdosta tajutaan, ettei olekaan mahdollista maksaa kohtuullista lyhennystä joka ikinen kuukausi vuosikausia (25-35 vuotta) eteenpäin.
Katsoo vaan, että ei nyt mitään älytöntä kuplaa käy maksamaan hinnassa.
Aina voi tehdä järkeviä ja tyhmiä kauppoja.
Teillä ap, on minusta nyt jo tarve " kunnon" asunnolle, vähintään neljälle huoneelle. Eri asia, kun meillä on kaksi pientä vaan vielä, ja he ei tarvitse vielä niin paljon tilaa, kolmioon mahdutaan hyvinkin.
Eipä siinä vuokralla asumisessakaan ole kummallista, jos löytää sopivan kokoisen sopivaan hintaan. Isommissa vuokra-asunnoissa taitaa vaan olla tiukkaa tuon tarjonnan kanssa.
Siinä kehoitettiin odottamaan asunnon ostoa. Nyt kannattaa myydä jos haluaa hyvät voitot, mutta ostoa ei kannata tehdä kuplahinnalla ja nousevien korkojen aikana.
Vierailija:
Siinä kehoitettiin odottamaan asunnon ostoa. Nyt kannattaa myydä jos haluaa hyvät voitot, mutta ostoa ei kannata tehdä kuplahinnalla ja nousevien korkojen aikana.
jonka voi laittaa itse vuokralle odottamaan lasten aikuistumista.
Teidän tilanteessanne ostaisin asunnon, sillä teillä on selkeä tarve. Jos teillä on rahat olemassa, tuskin joudutte mihinkään pulaan vaikka uuden asunnon hinta tippuisikin ja joutuisitte seuraavan kerran myymään halvemmalla. Onhan silloin seuraavakin asunto todennäköisesti halvempi
Itse uskon, että asuntojen hinnat joko polkevat paikallaa lähitulevaisuudessa tai notkahtavat. Kukaan ei kuitenkaan voi taata teille noin käyvän. Tai vaikka kävisi, voi olla, että ennustukset menevät pieleen pari vuotta ja hinnat laskevat hitaasti. Joten huonolla tuurilla olette siellä vuokralla pienessä asunnossa vuosikausia. (Tämä on mielestäni ihan realistinenkin mahdollisuus.) Tai vielä huonomalla asuntojen hinnat vain jatkavat nousemista, jolloin ette saakaan enää asuntoa. (En tähän vaihtoehtoon usko, mutta sekin kannattaa ottaa huomioon, koska se ei ihan mahdotonta kuitenkaan olisi, vaikka tällä hetkellä ei näytä kovin todennäköiseltä.)
Ja mitä ne lapset sitten isompina tekevät perheasunnolla, joka sijaitsee aivan eri puolella maata, kuin missä he todennäköisesti haluavat asua?
Jos hinnat tulevat kunnolla alas ja meille jää mukavasti väliä näissä asuntokaupoissa, niin todennäköisesti ostamme pari sijoitusyksiötä tai -kaksiota Helsingistä, maksatamme vuokralaisilla niihin tarvittavat lainat ja niistä voi oikeastikin olla iloa lapsillemme heidän tuosta kasvaessa, mutta se nyt taas on ihan eri asia, kuin omistaa joku " pieni perheasunto" jostain hevonkuusesta.
Tässä Tapiola-ryhmän pääekonomistin suora lainaus:
Entä jos tähtäimessä on oma ensiasunto?
¿Ensiasunnon ostaja on asuntomarkkinoilla tiukimmassa asemassa. Hankintaa voisi nyt olla paikallaan lykätä, jos se vain on mahdollista.¿
Pointti on se, että tämä on ensimmäinen kerta kun lainanantaja (eli se taho joka hyötyy kuplahintaisten asuntojen ostosta velkarahalla) kehoittaa laittamaan jäitä hattuun!
Itse menisin vuokralla mielummin kun ostaisin asunnon (mikäli ei ole vanhaa rahaa ja paljon)
kuin isossa talossa.
Ja lapset voivat vaikka myydä sen pois, jos eivät tarvitse tai te voitte muuttaa siihen itse joskus.
Tai panette vuokralle, jos on tarpeeton ja myytte, kun hinnat on taas korkealla.
Mutta silloin kaikki rahat eivät olisi yhdessä korissa, vaan fiksusti sijoitettuna.
Ja se mikä on hyvä pieni perheasunto on jo kerrottu monta kertaa täällä, 3 - 5 h 0 k.
Ja edelleen, miksi me haluaisimme muuttaa hevonkuuseen sitten joskus myöhemmin sen enempää kuin lapsemmekaan? Kuten jo alussa mainitsin, kyse on n. kolmen vuoden keikasta paikkakunnalle, johon meillä ei ole mitään siteitä ja johon tuskin palaamme. 5 huoneen + keittiön asunnot muuten maksavat saman tai enemmän kuin hieman vanhemmat omakotitalot, joten mitään merkittävää eroa ei synny. Fiksut sijoitukset taantumaa pelätessä ovat muuten aika rajatut.
Mutta peruskysymys oikeastaan edelleen on, että onko elämän tarkoitus ainoastaan kerätä mahdollisimman iso perintö jälkipolville? Itse uskon enemmän elämänlaatuun silloin, kun vielä eletään, vaikka toki varsinkin saamamme perinnöt pyrimme välittämään myös eteenpäin, vaikka haluamme itsekin nauttia elämästämme mm. siten, että asumme riittävänkokoisessa asunnossa.
Vierailija:
kuin isossa talossa.Ja lapset voivat vaikka myydä sen pois, jos eivät tarvitse tai te voitte muuttaa siihen itse joskus.
Tai panette vuokralle, jos on tarpeeton ja myytte, kun hinnat on taas korkealla.
Mutta silloin kaikki rahat eivät olisi yhdessä korissa, vaan fiksusti sijoitettuna.
Ja se mikä on hyvä pieni perheasunto on jo kerrottu monta kertaa täällä, 3 - 5 h 0 k.
Eikö silloin kannattaisi pistää nykyinen asunto vuokralle ja maksaa niillä rahoilla sitten vuokraa uudella paikkakunnalla?
Jos olisikin ollut edes jonkinlainen todennäköisyys, että tulisimme takaisin, ei tätä olisi pistetty myyntiin. Talo on ihana, kaupunki kiva ja täällä on paljon ystäviä. Mutta silti tuskin olisimme tänne ennen eläkepäiviä palanneet, joten päätimme myydä.
ostaa taloa nyt. 3 - 4 h ja k väliaikaiseksi asunnoksi, loput rahat tuottamaan, sitten voitte vaikka sen väliaikaisasunnon vuokralle, jos se ei mene järkevästi kaupaksi.
Siis haloo.
Sijoituksena elämänlaatuun me juuri niitä mahdollisesti menettämiämme rahoja ajattelemme. Ja kun seuraava muutto tulee, niin mietimme sen hetkisen tilanteen mukaan talon kohtaloa. Jos hinnat ovat pohjassa, niin ehkä jätämme sen itsellemme ja pistämme vuokralle. Siinä vain on se, että omakotitaloa on vähän tylsä jättää vuokralle vieraille ihmisille toiselle puolelle maata kuin missä itse asuu. Siinä mielessä olemmekin innolla katselleet myös rivitaloja, mutta niissäkin isoja huoneistoja on vähän. Asuntojen hinnoissa on aina aaltoliikettä ja pidän itsekin täysin todennäköisenä, että olemme nyt harjalla tai hyvin lähellä sitä ja muutamana lähivuonna hinnat laskevat, kunnes taas kääntyvät nousuun. Meillä ongelmana vain tosiaan se, että ostamme asunnon aallonharjalla ja mahdollisesti päädymme myymään sen aallonpohjalla eli huonoin mahdollinen sijoitus, mutta nimenomaan siksi tämän topicin aloitin, kun itse en näe asuntoa niinkään sijoituksena kuin kotina ja välttämättömyytenä.
Vierailija: