Asuntokuplaa arvostelevat: Mikä teistä olisi sitten se vaihtoehto asunnonostolle?
Meillähän tämä asuntotilanne on päällä. Talo ostettu hieman halvempien hintojen aikaan kuusi vuotta sitten, nyt pistetty muuton takia myyntiin ja pyynti kaksinkertainen (eikä edes pääkaupunkiseudulla.) Taidetaan saada tämä tähän hintaan myös myytyä. Olisimme siis asuntokuplan voittajia. Mutta, mutta... Meidän kun pitäisi asua tästä eteenkin päin jossakin.
Uudella paikkakunnalla talojen hinnat ovat aivan samalla tavalla katossa ja täysin mahdollista, että tulevat alas ennen kuin seuraava muutto on ajankohtainen kolmen tai neljän vuoden kuluttua. Ei siis missään nimessä " kannattaisi" ostaa taloa, mutta missä me sitten asuisimme? Vuokralla kolmiossa tai korkeintaan neliössä 13- ja 4-vuotiaiden ja kahden vauvan kanssa? Seuraavat kolme tai neljä vuotta? Saisimme toki ehkä näin enemmän rahaa jätetyksi perinnöksi, mutta samalla asumisen tason kannalta merkittävimmistä vuosista iso osa menisi läävässä. Paljon sitten lohduttaisi, että joskus sitten kun olemme mieheni kanssa kahdestaan meillä on nyt voitetuilla rahoilla varaa asua 400 neliön huoneistossa kivalla paikalla. Paljonpa siitä silloin olisikin iloa.
On helppo viisastella sillä, mikä pitkällä aikavälillä olisi edullisinta, mutta kun ihmisten asumistarve on yleensä tässä ja nyt ja vaativimmillaan silloin, kun perhe on isoimmillaan.
Kommentit (56)
että tuo on jotenkin _järkevää_ toimintaa. Sitä se ei ole.
Se että nyt noususuhdanteen aikaan ostaa kalliin talon väliaikaisesti jostakin, jossa ei aio asua muutamaa vuotta pidempää aikaa on typerää.
Rahat voi sijoittaa sellaisiin kohteisiin, joissa niiden arvo säilyy tai nousee. Jos teillä on paljon sijoitettavaa, eikä omat rahkeet riitä, tehkää niille sijoitussuunnitelma ammattilaisen kanssa.
materiaa ison kodin muodossa jossain Nurmijärvellä. Ei me huonosti asuta nytkään, mutta kun valintoja pitää tehdä, niin kyllä matkustelu korkeammalle nousee kuin lisäneliöt. Lisäksi tykkään tästä rivariasunnostamme ja naapureista vieläpä ;O
Minusta taas ei ole mitään järkeä hankaloittaa omaa elämäänsä muutamaksi tärkeäksi ja jo muutenkin potentiaalisesti hankalaksi vuodeksi. Olemme täysin vieraassa kaupungissa ilman tukiverkkoa, heti aluksi minä jään kotiin kaksosvauvojen kanssa, leikki-ikäinen aloittaa osapäivähoidossa ja vanhin nihkeästi muutoksiin suhtautuva yläasteella, josta ei tunne ketään. Miehellä hyvin haasteellinen vaihe urallaan.
Minusta ei ole yhtään järkevää vaikeuttaa tätä muutenkin haastavaa elämänvaihetta sillä että hankkii asunnon, jota vanhin lapsi inhoaa, kun ei enää saa omaa huonetta, jossa on liian vähän tilaa ja jokainen käy toistensa hermoille ja jossa ei ole omaa pihaa, johon voi päästää koirat pissille, jos juuri sillä sekunnilla ei kykene irrottautumaan vauvanhoidosta lenkille.
Mitä tulee rahojen sijoittamiseen, niin taantumassa kuin taantumassa yksi jos toinen asiantuntijakin aina menettää rahaa. Meillä vapaat sijoitukset on hajautettu ja jo siirretty taantumanalusvaihtoehtoihin. Siis pitkiin osakesijoituksiin yhtiöissä, jotka ovat vakaalla pohjalla ja maksavat kivasti osinkoa, mutta joiden kurssit eivät ole olleet erityisen nousujohteisia, maahan ja metsään alueilla, jossa ne eivät ole ylihinnoiteltuja, valtion obligaatioihin jne jne. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että asunto ei ikinä ole ensisijaisesti sijoitus, jos siis kyse on perheen kodista eikä sijoitusasunnosta, eikä sitä pidä tarkastella pelkästään sijoituksena.
Vierailija:
että tuo on jotenkin _järkevää_ toimintaa. Sitä se ei ole.Se että nyt noususuhdanteen aikaan ostaa kalliin talon väliaikaisesti jostakin, jossa ei aio asua muutamaa vuotta pidempää aikaa on typerää.
Rahat voi sijoittaa sellaisiin kohteisiin, joissa niiden arvo säilyy tai nousee. Jos teillä on paljon sijoitettavaa, eikä omat rahkeet riitä, tehkää niille sijoitussuunnitelma ammattilaisen kanssa.
4-5h+k+s tokihan näissäkin taitaa asumiskustannukset nousta melkein yhtä koviksi kun vuorka-asunnoissa...? ja onko näissä tulorajoja?
niin koirien kuin lastenkin kannalta. Tokihan tässä on kyse siitäkin, että on vaikeaa sopeutua reilusti vaatimattomampaan asumistasoon kuin ennen, varsinkin kun ei varsinaisesti ole pakko. Vaikka kuten sanoin, niin kyllähän me hieman vaatimattomampaa etsimme kuin nykyinen. Ero pudotuksessa johonkin pieneen kerrostaloasuntoon vain olisi aivan liian suuri meidän mielenterveydellemme ;)
Vierailija:
4-5h+k+s tokihan näissäkin taitaa asumiskustannukset nousta melkein yhtä koviksi kun vuorka-asunnoissa...? ja onko näissä tulorajoja?
En ihan ymmärtänyt tämän ketjun pointtia. Toisaalta ap ymmärtää, että hänen toimensa ovat sellaisia, että niillä mitä luultavimmin heittää taivaan tuuliin rahaa ja toisaalta on valmis selkeästi sen uhrauksen tekemään omiin haluihin ja mieltymyksiin perustuen. Jos joku ehdottaa jotain, niin ap:llä on taatusti hyvä pointti siihen miksei sitä ehdotusta voi toteuttaa, koska hänellä on jo selvä kuva siitä, miten asiat tulevat menemään. Hakeeko ap oikeutusta tuhlata omia rahojaan? Ihan vapaasti vaan ;-)
Kukaan ei oikeasti tiedä, että miten talous tulee viime kädessä etenemään. Itse olen sitä mieltä että 200000 euron asunnon hinta tulee seuraavan 5-6 vuoden aikana tippumaan noin 30% eli käytännössä 800 euroa kuussa ja lisäksi omistusasumisessa lienee ainakin 200 euron asumiskustannukset päälle. Jos lainaa ei asunnosta ole, niin muita kuluja ei tietty ole, me asuntovelalliset ollaan sitten erikseen, joilta juoksee vielä korkoja tai oikeastaan n. 70% niistä.
Mikä sitten oikeasti olisi realistinen vaihto alkuperäiselle? Missä sen rahan arvo ei sitten laskisi, jos menisi vuokralle? Ostaisiko joku nyt osakkeita yhden talon hinnalla? Sijoittaisiko rahastoihin? Laittaisiko korkeakorkoiselle tilille? Paljonko rahan arvo sinä aikana laskisi?
Väitän, että jos noista ei kovin paljon ymmärrä, niin asunnon ostaminen voi olla ihan hyvinkin kannattavaa nytkin, kunhan ei ole ostamassa sitä kokonaan lainarahalla. Itse haluaisin ainakin näinä aikoina, että se ainakin 30% olisi omaa rahaa ja jos ei olisi, niin sitten voisi odottaa ostamista ja säästää.
Aika hankalaksi saattaa tavalliselle pulliaiselle olla se, että menee vuokralle ja sijoittaa rahansa rahan arvon tippumista vastaan kultaan...
eikä sijoita rahoja, on kaksi kehnoa puolta.
1) Se iso asunto voi olla vaikea myytävä, kun muuttaa parin vuoden päästä eli se seuraava muutto on tätäkin hankalampi - kannattaa siis laittaa johonkin, josta rahat saa helpommin pois.
2) Jos ostaa asunnon vieraalta paikkakunnalta, maksaa helposti ylihintaa. Sen sijaan jos sijoittaa asiantuntijan avulla, tätä ongelmaa ei ole.
vuokrat olivat lähempänä 2000 euroa kuin tuhatta. Ja se vain on hirveän paljon asumiskuluiksi.)
Oikeasti pointtini oli kritisoida sitä, miten täällä asumiseen suhtaudutaan pääsääntöisesti pelkkänä sijoituksena, kun se ei sitä ainakaan kaikille ole. toki on hyvä tuoda esille kalliin asunnon oston riskit, mutta minusta on hyvä muistaa se toinenkin puoli, eli että jossain pitää asuakin. Kultaan (ja maahan) nyt aina voi sijoittaa, mutta se sopivan vuokra-asunnon löytäminen isolle perheelle on paljon isompi haaste.
Rahojeni tuhlaamisen olen aina osannut ja ajattelin sitä tosiaan ihan vapaasti jatkaakin ;)
Loppujen lopuksi onko sillä niin väliä, jos sattuu suhdanteiden vuoksi jotain häviämään. Pääasia on ettei ihan taivasalle ja mieron tielle joudu. Ja jos joutuukin, sitten saa kaupungilta ISON halvan vuokra-asunnon...
ihan yleinen.
Neljä lasta ja muuttoja ihan ympäri ämpäri Suomea nopeassa tahdissa.
Edelleenkään en ihan luota niiden asiantuntijoidenkaan sijoitusneuvoihin. Ylihinnan maksaminen vieraalla paikkakunnalla on mahdollista, mutta niin on toisaalta ylihinnan maksaminen vuokra-asunnosta tai pienemmästä omistusasunnostakin. Muutto vieraalle paikkakunnalle ei vain ole koskaan ihan helppoa, mutta ei siltä aina voi välttyäkään.
Toisaalta näin ison sakin muuttokin on sellainen urakka, että sitä ei mielellään vähän väliä tee. Puhumattakaan siitä, että koulunvaihto ja asuma-alueen vaihto on aina niin iso asia lapselle, että kun nyt kerran muutetaan, on syytä pysyä sillä samalla alueella. En voi vaatia, että lapset etsisivät uudet kaverit aina vuoden välein.
jota täällä on nyt moneen kertaan ehdotettu olisi paljon järkevämpi. Jos se ei mene kaupaksi, sen voi laittaa vuokralle (ja vuokratkin ovat kovat, kuten sanoit).
Sen sijaan sen talon vuokraaminen on uudella paikkakunnalla edelleen yhtä vaikeaa kuin tämän nykyisenkin. Jos itse asuu ihan muualla.
Paria ihan lupaavaa kolmen makuuhuoneen rivitalohuoneistoa olemme menossa viikonloppuna katsomaan, mutta toinen on uudiskohde, joten joutuu maksamaan ylimääräistä siitä, että saa olla ensimmäiset asukkaat ja lisäksi molemmat ovat tasoltaan korkeampia, kuin olisi välttämätöntä, joten siitä myös ylimääräistä hintaa, jota ei välttämättä saa takaisin.
Ostimme tämän vielä, kun olimme kahdestaan. Tässä on 4 makuuhuonetta, olohuone, ruokailutila, keittiö, takkahuone, saunatilat ja pari alkovityyppistä tilaa, joista toinen työtilana toinen " kirjastona." Neliöitä reilu parisataa.
Se on kyllä totta, että hieman isompituloisille perheille vuokralla-asumismahdollisuudet ovat rajatummat varsinkin isommissa asunnoissa.
kasassa, kun kituutamme kolme vuotta kolmiossa? Mutta toisaalta harvassapa rahankulutustavassa sitä järkeä varsinaisesti on. Minulla tuskin olisi hevosta, jonka karsinavuokra on enemmän kuin monin paikoin siinä " pienessä perheasunnossa" , jos ajattelisin raha-asioissa ainoastaan sijoitusten kannattavuutta ja " järkeä."
Vierailija: