Miksi emme jaksa sosiaalisia tilanteita enää?

Ihmiset on niin v*****tun tyhmiä että ennemmin panostaa omaan hyvään seuraan eli minuun itseeni.

Individualistinen kulttuurin ja kilpailuyhteiskunnan korostuminen. Ennen kaikki oli samassa veneessä, niin oli helppo jutella samoista asioista mitkä koskettavat lähes kaikkia. Tänä päivänä moni eroaa, vaihtaa ammattia ja uraa, on työttömyyttä ja muuta, mikä voi erottaa ihmisiä. 

Totta puhut. En tiedä perussyytä, mutta some on enemmänkin erottanut ihmisiä, kuin yhdistänyt. Ihmiset ovat negatiivisempia nykyään.

Samasta syystä miksi ei nouse 130kg rautaa penkistä.

Älä yleistä.

Ei ole pakko,Suuirn osa ihmisistä on hyödyttömiä ja typeriä miksi kuluttaa aikaa

Tykkäät keskustella tällä palstalla.

Koska ei ole mitään iloista juteltavaa. En viitsi valittaa kaikesta koko ajan. Ilmapiiri vaan on aika ikävä, ratkaisuja ongelmiin ei löydy, mutta muiden syyttely ja riitely käy kuumana. Ikävä kielenkäyttö, tunnepurkaukset ja toisaalta ihan tyhjästä loukkaantuminen. 

Some on paljastanut ihmisten itsekkyyden, mulkkuusen ja tyhmyyden. Kukaan ei jaksa enää tavata livenä, kun tietää että ihmiset ovat oikeasti todellisuudessa myrkyllisiä itsekkäitä kusipäitä. Parempi olla vain oman perheen kanssa ja tavat vian pakosti muita. 

Nykyisen teknologian myötä monet laiskistuvat ja muuttuvat flegmaattisiksi. Sosiaalisia taitoja ei enää osata, eikä viitsitä panostaa ystävyyssuhteisiin ja tapaamisiin. Osa ihmisistä on edelleen sosiaalisia, mutta on vaikea löytää kivaa paikkaa, jossa voi vaan istua ja jutella kaveriporukassa (ilman viinaa ja baari-örveltäjiä). Kahviloissa on ostopakko, eikä niissä notkuminen muutenkaan kiinnosta. En kutsu vieraita kotiini. Itse kuitenkin haluan tuulettumaan ja ihmisten seuraan. Hankala yhtälö.

Eiköhän se ole somen ja tietoyhteiskunnan syytä, ennen ei niitä ollut joten haluttiin jutella kavereille ja vaihtaa kuulumisia, nykyään samaa tehdään netissä.

Työpäivän paras hetki kun pääsee viemään roskia raikkaaseen ulkoilmaan. Liian sosiaalista, ei mitään rauhaa, edes tauoilla. Harkitsen vakavasti irtisanoutumista.

Missä nykyään tapaa ihmisiä?

Ennen perheillä oli lähellä sukua sekä perheystäviä eli koko perheen ystäviä. Ystäviin tutustuttiin ja otettiin ensin kosketuksia joko sukulaisten luona tai töissä tai harrastuksissa.

Nykyään kolmannen sektorin ystäväpalvelusta voi tilata ystävän haluamillaan ominaisuuksilla kotiin.(tosi on) 

Hiukan vierastan kolmannen sektorin toimintaa.

Menisitkö itse tuntemattoman ihmisen kotiin sillä asenteella, että teema on sovittu ja rajattu etukäteen? Mitä jos et kestä sitä mitä kohtaat? 

Itse kuulun siihen sukupolveen, jossa tavataan ensin kodin ulkopuolella. 

Eihän nykyaikana tiedä mihin päätyy lupautuessaan toimintaan. Ei kyllä tiennyt 60-luvullakaan.

Eräs sukulainen kertoi, että hän halusi jonkun kävelemään kanssaan (huono tasapaino) ja sopi asiasta ystäväpalvelun kanssa. Olikin saanut miespuolisen lääppijän riesakseen.

Kerro kokemuksistasi. Onko niitä? 

No kyllä nuo äidit juttelevat tunnin ruokakaupassa ovat niin saatanan tylsää porukkaa, että hyvä, kun ovat jääneet pois. Tällaisia vanhan ajan paskanjauhajia näkee kylläkin vielä välillä, ja voi sitä banaaliuden määrää. Mitä kuuluu, mitä naapurin Helveticalle kuuluu, minkä ikäisiä sun lapset on, minkä ikäisiä sun lapset on, mitä kukin näistä tekee, blaablaablaa. Linnoittautuvat yleensä Prismassa keskelle käytävää jauhamaan tuota paskaa. Ihan hyvä, että nykyään useimmat ihmiset keksivät palkitsevampia aktiviteetteja kuin tuollaiset tyhjänräpättämisen. (Samaa se oli se maaseudun tauoton muiden taloissa ravaaminen ja tyhjänräpättäminen entisaikaankin.)

Vierailija kirjoitti:

Some on paljastanut ihmisten itsekkyyden, mulkkuusen ja tyhmyyden. Kukaan ei jaksa enää tavata livenä, kun tietää että ihmiset ovat oikeasti todellisuudessa myrkyllisiä itsekkäitä kusipäitä. Parempi olla vain oman perheen kanssa ja tavat vian pakosti muita. 

Tämä taitaa ikävä kyllä pitää paikkansa. 

Vierailija kirjoitti:

No kyllä nuo äidit juttelevat tunnin ruokakaupassa ovat niin saatanan tylsää porukkaa, että hyvä, kun ovat jääneet pois. Tällaisia vanhan ajan paskanjauhajia näkee kylläkin vielä välillä, ja voi sitä banaaliuden määrää. Mitä kuuluu, mitä naapurin Helveticalle kuuluu, minkä ikäisiä sun lapset on, minkä ikäisiä sun lapset on, mitä kukin näistä tekee, blaablaablaa. Linnoittautuvat yleensä Prismassa keskelle käytävää jauhamaan tuota paskaa. Ihan hyvä, että nykyään useimmat ihmiset keksivät palkitsevampia aktiviteetteja kuin tuollaiset tyhjänräpättämisen. (Samaa se oli se maaseudun tauoton muiden taloissa ravaaminen ja tyhjänräpättäminen entisaikaankin.)

*minkä ikäisiä sun lapset on, minkä ikäisiä sun lapsenlapset on

Taukoamaton räpätys ihmisistä, joita eivät ole ikinä edes tavanneet eivätkä ikinä aio tavata. Sitten ihmetellään, onko talvella kylmä, kesällä valoisaa, kaupassa ruokaa, autossa pyörät, pää eri puolella kuin perse jne.

Kukaan ei jaksa ihmisiä, joten he makoilevat sohvalla... katsomassa ihmisiä somekanavilla. Some on muuttanut ihmisten sosiaalista käytöstä. Kuka siinä enää jaksaa ihmisten seuraa, jos on töllänyt niitä 6 tuntia päivässä Instagramissa ja Facebookissa. 

Enää ei ole sosiaalisia tilanteita kun kaikki voi hoitaa netin kautta tai viesteillä. Sitten kun joutuu kasvokkain jonkun kanssa puhumaan niin mennään ihan lukkoon, koska ei saa rauhassa miettiä vastausta. Sitten vuoropuhelu kuo'lee ennen kuin on alkanutkaan kun toinen osapuoli vastaa parilla sanalla.

Some ja puhelimet. Feikkielämän ylläpito somessa vie energian. 

Vierailija kirjoitti:

Totta puhut. En tiedä perussyytä, mutta some on enemmänkin erottanut ihmisiä, kuin yhdistänyt. Ihmiset ovat negatiivisempia nykyään.

Nykyään monet ottavat positiivisuuden jopa loukkauksena. Ainoastaan naama norsunvitulla valittaminen ja voivottelu on hyväksyttävää. Enpä jaksa tuhlata positiivista energiaani tuollaisiin, olen mieluummin itsekseni sitten.