IS: Näin vapaaehtoisesti lapsettomat hehkuttavat elämäänsä: Voi luojan kiitos
Väitöskirjan mukaan muut suostuttelevat vapaaehtoisesti lapsetonta muuttamaan näkemystään. Hänet myös kyseenalaistetaan, mikä saa vaikenemaan tai kehittämään oman tilannekohtaisen puhumisen strategian.
Välillä mä tuon sitä omaa lapsettomuutta esiin. Jos ei jaksa vaivautua mihinkään väittelyihin, niin sitten on vaan hiljaa, mutta kyllä se lapsellisuus ja lapsettomuus päivittäin vähän nousee esille. Milloin joku on saanut just esikoisensa ja milloin joku on tullut toista kertaa raskaaksi. Onhan se ajankohtainen aihe mun ikäluokan kanssa.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009261066.html
Ajatella jos tuo olisi toisinpäin että vanhemmat joutuisi miettimään uskaltaako kertoa uuden lapsen syntymästä kellekään. Ei olisi reilua kellekään. Miksi ei annettaisi ihmisten vain olla sitä mitä on, olipa kyseessä vela tai ei.
Kommentit (788)
Vierailija kirjoitti:
"Se on salaliitto Pilluminati, johon kuuluvat miehet pyrkii saamaan naiset toimintakyvyttömiksi jos ei muuten niin persiit repeyttämällä. Ja Pilluminatiin kuuluvat naiset tasapuolisuuden vuoksi, kun heidänkin persiit on revenneet. "
Olen siis itsekin synnyttänyt ja ihmettelen, miksi minun pitäisi olla hiljaa näistä asioista? Miksi mä en sais puhua omista kokemuksista liittyen raskauteen, synnyttämiseen ja näiden haittoihin?
Ekan synnytyksen jälkeen riskit vasta itse tajusin, koska niistä ei missään juuri puhuttu. Olis ollu kiva, että ois puhuttu, ettei ois tarvinnut yksin miettiä asioita..
En ajatellut tehdä toista lasta, kun tässä vaikenemisen kulttuurissa.
- Se, jota kommentoit.
En tiedä milloin olet saanut lapsesi, onko silloin ollut nettiä saatavilla tai tykkäätkö yleensä hakea tietoa. Minä taas ihmettelen sitä miten ihmiset eivät hanki tietoa, aiemmin oli ehkä eri asia mutta nyt kyllä löytyy kertomuksia raskaudesta ja synnytyksistä, niitä on netti pullollaan. Tuntuu kummalta jos nykyään sanotaan että ei tiennyt - on varmasti monia monia asioita mitkä yllättää ja voi olla harvinaisia ongelmia juuri omalla kohdalla mutta jos vaan hakee ja kysyy niin luulisi saavan jonkinlaisen käsityksen mahdollisista riskeistä. Minä olen nimenomaan hankkinut tietoa ja todennut että vaikka se ei täysin ratkaiseva tekijä ole niin kyllä raskaus ja synnytys ja sen jälkeinen aika kuulostaa sellaiselta mitä en ole innokas kokemaan. Jos aivan ehdottomasti haluaisin lapsen niin sitten olisi ollut pakko (käytännössä) käydä se läpi. En tiedä olisinko sitten pistänyt pääni pensaaseen, ja onko tästä ilmiöstä kyse niiden kohdalla jotka eivät ota selvää - mennään tunteella, ei ajatella rationaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Mutta myös paljon tylsempää. 35-vuotiaaksi asti luulin etten halua lapsia. Nyt minulla on 12-vuotias poika ja olen ihan älyttömän onnellinen että hänet sain. Olen huomannut että nykypäivänä monet haluavat elää vain itselle, luoda uraa kivassa työpaikassa ilman mitään vastuita ja velvollisuuksia muita kuin itseään kohtaan. Materia, matkustelu ja harrastukset ovat perhettä tärkeämpiä.
Taas tämä sama.
Olit siis tahattomasti lapseton tai aidallaistuja 35-vuotiaaksi asti. Et ollut vapaaehtoisesti lapseton eli lapsivapaa.
Se että juuri sinun elämäsi tuntui niin tylsältä ilman lapsia, johtuu juuri siitä, että sinä halusit vanhemmaksi ja koit siksi tyhjyyden tunnetta. Mutta kun velalla ei ole tätä tyhjyyden ja
No niin. Me emme tehneet lapsiamme täyttämään jotain tyhjiötä. Ei ollut mitään tyhjiötä ennen lapsiakaan. Nyt äitinä sanon, että elämä oli erilaista ennen lapsia. Siis vain erilaista. Lapsettomina meillä oli hyvä, nyt lapsellisina meillä on hyvä. Mutta onhan selvä, ettemme lapsettomina voineet tietää, että vanhemmuus on meille! arvokas ja upea juttu. Puhun meistä, en siis muista.
En ymmärrä. Oikeestiko useiltakin lapsettomilta vaaditaan syytä ja selitystä lapsettomuuteensa? En ole koskaan tivannut keneltäkään syytä lasten tekoon tai tekemättä jättämiseen. Enkä ole koskaan todistanut tällaista tapahtumaa missään. Enkä ole kuullut keneltäkään, että olisivat tällaista nähneet/kuulleet. Onko muka kovinkin yleistä?? Vai kokevatko lapsettomat suureksi loukkaukseksi, jos toiset puhuvat lapsistaan, raskaudestaan tai synnytyksestään? Jos näin on, niin kukas se tässä toisten valintoja tuomitsee?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Oikeestiko useiltakin lapsettomilta vaaditaan syytä ja selitystä lapsettomuuteensa? En ole koskaan tivannut keneltäkään syytä lasten tekoon tai tekemättä jättämiseen. Enkä ole koskaan todistanut tällaista tapahtumaa missään. Enkä ole kuullut keneltäkään, että olisivat tällaista nähneet/kuulleet. Onko muka kovinkin yleistä?? Vai kokevatko lapsettomat suureksi loukkaukseksi, jos toiset puhuvat lapsistaan, raskaudestaan tai synnytyksestään? Jos näin on, niin kukas se tässä toisten valintoja tuomitsee?
Kyllä sitä tapahtuu. Mahtavaa jos sinä et sitä öyhötystä/tivaamista ole joutunut todistamaan. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Se vaan sattuu olemaan niin että tämä länsimaisten ihmisten joukko alkaa olemaan katoava luonnonvara. Nyt on jo Euroopassa kansakuntia joissa maahan muuttajat määrää kaiken. Tähän ollaan menossa Suomessakin alkaa jostain pienestä kuten suvivirrestä mistä me kohteliaasti ollaan jo luovuttu. Jos itse saisin olla diktaattori määräisin että se lapsen teko on työntekoon verrattava asia josta pitäisi palkita. Ja vielä kunnolla eiköhän alkaisi lapsien teko kiinnostaa kun pottunokka suomalaiselle tuplattaisiin eläke kun tehnyt oikein kunnolla niitä lapsia.
Jaa että lapsista tulis bussinestä, joka kannattaa paremmin, kuin uran uurtaminen?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Oikeestiko useiltakin lapsettomilta vaaditaan syytä ja selitystä lapsettomuuteensa? En ole koskaan tivannut keneltäkään syytä lasten tekoon tai tekemättä jättämiseen. Enkä ole koskaan todistanut tällaista tapahtumaa missään. Enkä ole kuullut keneltäkään, että olisivat tällaista nähneet/kuulleet. Onko muka kovinkin yleistä?? Vai kokevatko lapsettomat suureksi loukkaukseksi, jos toiset puhuvat lapsistaan, raskaudestaan tai synnytyksestään? Jos näin on, niin kukas se tässä toisten valintoja tuomitsee?
Ei minulta juuri koskaan ole kyselty. Kerran työkaveri kännissä kyseli perheenlisäykseni perään, ja sitten vähän ihmetteli ja painosti, kun sanoin etten halua lapsia. Nyt minä, vela, olen 42-vuotias. Joko elän fiksujen ihmisten keskellä, tai sitten minä olen sen oloinen, että muiden on vaikea kuvitella minua äidiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vaan sattuu olemaan niin että tämä länsimaisten ihmisten joukko alkaa olemaan katoava luonnonvara. Nyt on jo Euroopassa kansakuntia joissa maahan muuttajat määrää kaiken. Tähän ollaan menossa Suomessakin alkaa jostain pienestä kuten suvivirrestä mistä me kohteliaasti ollaan jo luovuttu. Jos itse saisin olla diktaattori määräisin että se lapsen teko on työntekoon verrattava asia josta pitäisi palkita. Ja vielä kunnolla eiköhän alkaisi lapsien teko kiinnostaa kun pottunokka suomalaiselle tuplattaisiin eläke kun tehnyt oikein kunnolla niitä lapsia.
Jaa että lapsista tulis bussinestä, joka kannattaa paremmin, kuin uran uurtaminen?
Mietipä tuon ehdotuksen seurauksia. Ihmiset alkaa hankkia lapsia tienatakseen rahaa. Ei siksi, että haluavat olla vanhempia. Mikä voisi mennä pieleen, kun aletaan lahjoa rahalla, että lisäännytään? Mietipä mitä tämä tulisi tarkoittamaan lastensuojelulle? Saisi varmaan saman tien satakertaistaa lastensuojelun resurssit, koska lapsia syntyy epävakaisiin oloihin. Lapset siinä kärsii eniten. Kuka sitä haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Mutta myös paljon tylsempää. 35-vuotiaaksi asti luulin etten halua lapsia. Nyt minulla on 12-vuotias poika ja olen ihan älyttömän onnellinen että hänet sain. Olen huomannut että nykypäivänä monet haluavat elää vain itselle, luoda uraa kivassa työpaikassa ilman mitään vastuita ja velvollisuuksia muita kuin itseään kohtaan. Materia, matkustelu ja harrastukset ovat perhettä tärkeämpiä.
Taas tämä sama.
Olit siis tahattomasti lapseton tai aidallaistuja 35-vuotiaaksi asti. Et ollut vapaaehtoisesti lapseton eli lapsivapaa.
Se että juuri sinun elämäsi tuntui niin tylsältä ilman lapsia, johtuu juuri siitä, että sinä halusit vanhemmaksi ja koit siksi tyhjyyden tunnetta. Mutta kun velalla ei ole tätä tyhjyyden ja
Merkillisen myhkäistä termistöä: lapsivapaa, tahattomasti, tahallaan, tai jotain-lapseton. Aidallaistuja? Jotain sisäpiirin juttuja?
Lapsen synnyttäminen oli aikanaan täysin vaimoni päätös. Raskaus oli vahinko, ja olin järjettömän rakastunut. Hyväksyin hänen päätöksensä, ja olin varmaan vähän ylpeäkin siitä. Ei tulevaisuus paljoa huolettanut, vaikka olimme kumpikin kolmannen vuoden yliopisto-opiskelijoita.
Lapsi tuo leivän, niin sanotaan. Tehtiin töitä tutkimusapulaisina, valmistuttiin sitten aika äkkiä. Nuoremmatkin syntyivät siinä humussa. Olimme olleet aika kovia bilettäjiä, mutta se jäi hiljalleen. Toki lastemme lapsuus oli aika kostea.
Jos jälkikäteen mietin, niin lähes ainoa asia, jota en elämässäni kadu on lasten tekeminen. Ensimmäiset pari vuotta ovat kieltämättä raskaita, mutta sen jälkeen lapset ovat tuoneet eläämäni aivan valtavasti iloa. Nyt nautin lastenlapsistani. Toivottavasti osaan olla parempi ukki kuin aikanaan isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Mutta myös paljon tylsempää. 35-vuotiaaksi asti luulin etten halua lapsia. Nyt minulla on 12-vuotias poika ja olen ihan älyttömän onnellinen että hänet sain. Olen huomannut että nykypäivänä monet haluavat elää vain itselle, luoda uraa kivassa työpaikassa ilman mitään vastuita ja velvollisuuksia muita kuin itseään kohtaan. Materia, matkustelu ja harrastukset ovat perhettä tärkeämpiä.
Taas tämä sama.
Olit siis tahattomasti lapseton tai aidallaistuja 35-vuotiaaksi asti. Et ollut vapaaehtoisesti lapseton eli lapsivapaa.
Se että juuri sinun elämäsi tuntui niin tylsältä ilman lapsia, johtuu juuri siitä, että sinä halusit vanhemmaksi ja koit siksi tyhjyyden tun
Ihan normaaleja nuo ilmaukset on, paitsi "aidallaistuja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
On, mutta miksi siitä pitää muiden pahoittaa mieltään, kun lisääntyminen on vapaaehtoista eikä siihen ole pakkoa...? Miksei ihmiset pahoita samalla tavoin mieltä siitä että joku ei pelaa jalkapalloa tai ei harrasta hiihtoa?
"Lisääntyminen on vapaaehtoista"? Varmaan on vanhemmille, jotka päättävät lisääntyä, mutta onko se vapaaehtoista lapsille joiden suostumusta pahimmassa tapauksessa yli sadan vuoden elinkautiseen ei kysytä? Niin kauan kun ei voi saada tietoista suostumusta syntymättömältä lapselta tämän tuottamiseen, ainoa moraalisesti ja eettisesti kestävä valinta on olla tuottamatta uutta potentiaalisesti ja hyvin suurella todennäköisyydellä kärsivää elämää.
Kärsitkö sinä noin kovin elämästäsi? Lienet vihainen vanhemmillesi?
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on kun moni "lapsi" aikuisena vihaa vanhempiaan, puhuu pahaa heistä ja on todella katkera?
T: Vela
Ihmisiä on erilaisia. Kaikki eivät ole hyviä vanhempia, vaikka osa taas on erinomaisia. On myös keskinkertaisia vanhempia. Tällöin tottakai osa lapsista vihaa aikuisena vanhempiaan, ja osa taas on todella hyvissä ja lämpimissä väleissä. Mikä tässä on ihmeellistä?
Kärjistettynä myös alkoholiongelmaiset tai muu-ongelmaiset voivat saada lapsia, ja osa tällaisista henkilöistä purkavat nämä ongelmansa lapsiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Mutta myös paljon tylsempää. 35-vuotiaaksi asti luulin etten halua lapsia. Nyt minulla on 12-vuotias poika ja olen ihan älyttömän onnellinen että hänet sain. Olen huomannut että nykypäivänä monet haluavat elää vain itselle, luoda uraa kivassa työpaikassa ilman mitään vastuita ja velvollisuuksia muita kuin itseään kohtaan. Materia, matkustelu ja harrastukset ovat perhettä tärkeämpiä.
Taas tämä sama.
Olit siis tahattomasti lapseton tai aidallaistuja 35-vuotiaaksi asti. Et ollut vapaaehtoisesti lapseton eli lapsivapaa.
Se että juuri sinun elämäsi tuntui niin tylsältä ilman lapsia, johtuu juuri siitä, että sinä halusit vanhemmaksi ja koit siksi tyhjyyden tun
Minulla on lapsia, elämässäni on aivan varmasti ainakin samat "täyteyden" tunteet kuin veloillakin. Tahallisesti lapseton (vai mitä termiä pitää tässä käyttää?) olen ollut 37 vuotiaaksi saakka, joten tiedän takuulla lapsettoman vapaudet ja onnet. Ja on päivänselvää, ettei yksikään vela voi tietää, millaista laadultaan on tahallisesti lapsellisen (menikö oikein?) elämä.
Vela . Ei löydy sanakirjasta . Google tiedoista viisain yhdisti näin :
Vajaa ihmisenä
Elämästä tietämätön
Lajinsa viimeinen (onneksi)
Auttamattomasti turhake
Vela .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua kaikille infertiliteeteille ja tuhkamunille jotka eivät voi saada lapsia ja esittävät, etteivät niitä muka halua, kun eivät voi niitä saada. Miltä tuntuu olla lisääntymiskyvytön luuseri?
Olisinpa hedelmätön. Ei tarvitsisi säätää ja stressata ehkäisyn kanssa jatkuvasti.
Tai en tiedä vaikka olisinkin, en aio kokeilla.
Hedelmättömyys ja steriiliys ovat kaksi eri asiaa. Älä kokeile.
Velan ei ole mikään pakko säätää ehkäisyn kanssa. Hommaa vain torvet tukkoon. Pieni operaatio. Kas, kun velat eivät tätä hyödynnä.
Minua ei mitenkään vaivaa toisten lapsettomuus. Mutta kieltämättä ottaa päähän ihmiset, jotka suhtautuvat alentuvasti niihin, jotka ovat päättäneet hankkia lapsia, ja puhuvat heidän elämästään kuin se olisi aivan hirveää. Miksi ei voi vain elää omaa elämäänsä ilman, että sitä pitää verrata muiden elämään ja vaintoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Ei ole, se on kurjaa ja sisällötöntä ilman lapsia.
Elämä ilman merkitystä.
Juuri näin. KAIKKIEN eliöiden tarkoitus maapallolla on lisääntyä ja välttää kuolemista. Opetettiin peruskoulun biologiassa.
Aivan pomminvarmasti ei opetettu. Ihminen on pohtinut elämän tarkoitusta iät ajat. Joillekin se on lisääntyminen, joillekin jotain muuta.
Sillä aikaa kun sinä pohdit niin muut eläimet keskittyvät olennaiseen eli lisääntymiseen.
Jep, kuin paviaanit konsanaan. Minä kesk
Uh, kuinka etovaa kielenkäyttöä: paviaani, porsas, porsia, paskoa....lapsia tai ei, voi sentään vähän fiksummin sanoja käyttää.
lisääntykäähän nyt hyvät naiset niin saadaan porukkaa rintamalle
Mikäs syy sitten on millään kansalla olla olemassa?
Miksi lapsettomuutta pitäisi millään tavoin tivaajille selittää? Olimme mieheni kanssa yli kolmekymppisiä lapsettomia. Joku saattoi sanoa, etteikö vauva kiinnostaisi. Vastasin vain, että se asia lienee vain meidän. Ei meiltä kukaan tivaamalla tivannut, miksei-miksei-miksei teillä ole lapsia. Jos joku on noin törppö, että inttää syytä lapsettomuuteen, voinee hänen inttämisensä sivuuttaa vaikka hymähtämällä. Teimme lapset sitten liki nelikymppisinä. Sitäkään emme kenellekään selitelleet.