IS: Näin vapaaehtoisesti lapsettomat hehkuttavat elämäänsä: Voi luojan kiitos
Väitöskirjan mukaan muut suostuttelevat vapaaehtoisesti lapsetonta muuttamaan näkemystään. Hänet myös kyseenalaistetaan, mikä saa vaikenemaan tai kehittämään oman tilannekohtaisen puhumisen strategian.
Välillä mä tuon sitä omaa lapsettomuutta esiin. Jos ei jaksa vaivautua mihinkään väittelyihin, niin sitten on vaan hiljaa, mutta kyllä se lapsellisuus ja lapsettomuus päivittäin vähän nousee esille. Milloin joku on saanut just esikoisensa ja milloin joku on tullut toista kertaa raskaaksi. Onhan se ajankohtainen aihe mun ikäluokan kanssa.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009261066.html
Ajatella jos tuo olisi toisinpäin että vanhemmat joutuisi miettimään uskaltaako kertoa uuden lapsen syntymästä kellekään. Ei olisi reilua kellekään. Miksi ei annettaisi ihmisten vain olla sitä mitä on, olipa kyseessä vela tai ei.
Kommentit (1684)
Minä olen perheellinen, olen todella hyvävarainen, elämä on todella hyvää, lapseni ovat huippuja. Ei kiinnosta ollenkaan mitä kukaan muu tekee elämässään.
Miten joku voi olla noin tohkeissaan jostain mitä ei tee?
Itse olen vapaaehtoisesti kissaton. Kaikki kyselee jatkuvasti miksi mulla ei ole kissaa. Ärsyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Joo naapurin yksinhuoltaja pesee pyykkituvassa löyhkäpesuineillaan tyynyjä ja pehmoleluja kun "täitä perheessä"🤢🤯.Työkaveri töissä päiväkodissa jossa "kihomatoja/täitä.En oo nähnyt yhtään vanhempaa mikä ei olisi puolikuolleen näköinen.Teinit vetää peukkua ja ne jotka ei pumppaa huuliin täytettä.Joo mukuloita mulle.
Missähän wt-landiassa sä oikein asut... Meillä on ollut täitä tasan kerran, kihomatoja ei ollenkaan. Teinejä tunnen paljon, peukkua käyttäviä 0, eikä meidän piireissä arvosteta kumihuuliakaan. Teineillä sen verran hyvät itsetunnot että kokevat olevansa hyviä ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vapaaehtoisesti kissaton. Kaikki kyselee jatkuvasti miksi mulla ei ole kissaa. Ärsyttävää.
Ihan varmasti ärsyttäisi muakin jos siitä joku jankuttaisi jatkuvasti miten kissallisuus antaa elämälle tarkoituksen ja kissattomat eivät voi koskaan tuntea oikeaa rakkautta koska muiden kissat ei ole samoja kuin oma kissa!
Vierailija kirjoitti:
Krääsä tarkoittaa kokemuksiakin...ikään kuin Elämä olisi jotain pakkomielteenomaista kokemusten keräämistä tyyliin matkustelu ja konserteissa juoksemista yms. Näitä sitten esitellään muille kuin metsästäjä jotain voitonmerkkejä. Koskaan niitä kokemuksia ei oo tarpeeksi ja lisää pitää hamuta... epäselväksi jää ketä varten näin eletään? Itseään varten vai muita varten? Henkisesti tyhjän oloista meininkiä.
Puuttuuko sinun elämästäsi kokemuksia? Muista että kateus ja katkeruus ei vie sinua eteenpäin, voit itse halutessasi käydä vaikka konsertissa ja matkustaa johonkin jos toisten kokemukset aiheuttavat mielipahaa. Varaa matka jo tänään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Helppo elämä ei ole synonyymi hyvälle elämälle.
Helppo elämä mahdollistaa hyvää elämää. Ei siitä pääse mihinkään.
Esimerkiksi köyhyydestä lähtöisin vs. rikkaasta perheestä lähtöisin. Rikkaasta perheestä lähtöisin olevalla on helpompi saada hyvä elämä koska onnellisuuden esteitä on vähemmän.
Vela saa lisää vapautta, enemmän resursseja omaan hyvinvointiin ja terveyteen, säästää rahaa pahan päivän varalle, vähemmän stressiä, jne
Nyt tämä meni sivu-urille, mutta melkein uskaltaisin väittää, että meillä on enemmän omaisuutta kuin keskiverto-velalla. Omakotitalo maks
Oma kokemus.
Kun olin sinkku, minulla oli rakkautta, vanhempiani, sisaruksiani ja ystäviäni kohtaan.
Menin naimisiin: edellisten lisäksi minulla oli rakkaus mieheen.
Sain yhden lapsen, edellisten lisäksi rakastin myös lastani.
Sain toisen ja kolmannenkin lapsen, edellisten lisäksi rakastan myös heitä, ja saan heiltäkin vastarakkautta.
Tämä TUNTUU siltä, että rakkautta on aivan mielettömästi enemmän nyt kuin silloin sinkkuna, vaikka silloinkin OLI rakkautta <3
ps. en halua vähätellä kenenkään rakkauden tunteita, ihanaahan se vain, jos kaikki kokevat rakkautta.
On se jotenkin onttoa elämää jos ei ole edes lahjattomia lapsia. Pitää keksiä elämään kaikkea jonninjoutavaa sisältöä ja touhua. Lapset voi olla surkeita mutta kaikki kyllä oppii kun elämä koulii. Itsellä ei ole lapsia mutta viimeistään päälle viiskymppisenä tulee mieleen että olisi tullut tehtyä lapsia, että voisi kysellä edes huonoja neuvoja joltakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinkuin artikkelissa kirjoitettiin, tästä on tulossa normi ja hyvä niin.
Tunnistin myös itseni tuosta artikkelista. Vapaus on velana olemisessa parasta. Itse olen parisuhteessa, mutta lapsia ei haluta. Haluamme vapauden tulla ja mennä miten yhdessä haluamme. Ihanan rauhallista ja mukavaa elämää.
Ehkä ongelma onkin juuri tuossa, miten asian esität. Ihanan vapaata ja rauhallista ja mukavaa. Eli sanot, että elämä ei ole hyvää, jos on lapsia.
Joskus velat tuovat asian esiin väheksymällä vanhemmuutta tai kuten tässäkin ketjussa oikein provosoivasti.
Yhtälailla kuin velan on vaikea ymmärtää, miksi joku haluaa lapsia, sen lapsia haluavan ja saaneen on vaikea kuvitella elämää ilman heitä, omaa perhettään.
Oikeassa elämässä en koskaan ole törmännyt siihen, että lapsettomuutta kyseenalaistetaan. Töissä, tuttavissan
Hauska.
Minä olen vela, enkä ole koskaan törmännyt siihen että lastani kohtaan oltaisiin Suomessa vihamielisiä.
How come.
17 vastaajaa on niin pieni otos, että sillä ei ole minkäänlaista merkitsevyyttä. Ja miten tämä todennäköisesti feministinen tutkija valitsi otoksensa? Kaveripiiristään? :)
Lisäksi minua kummastuttaa otsikko: IS: Näin vapaaehtoisesti lapsettomat hehkuttavat elämäänsä: Voi luojan kiitos
Miksi pitää hehkuttaa, jos on aidosti tyytyväinen valintoihinsa? Se tuntuu turhan vakuuttelevalta. Miksi pitää myyskennellä omaa elämäntapaansa, kun ihmiset ovat yksilöitä ja saavat tyydytystä erilaisista asioista?
Vierailija kirjoitti:
17 vastaajaa on niin pieni otos, että sillä ei ole minkäänlaista merkitsevyyttä. Ja miten tämä todennäköisesti feministinen tutkija valitsi otoksensa? Kaveripiiristään? :)
Lisäksi minua kummastuttaa otsikko: IS: Näin vapaaehtoisesti lapsettomat hehkuttavat elämäänsä: Voi luojan kiitos
Miksi pitää hehkuttaa, jos on aidosti tyytyväinen valintoihinsa? Se tuntuu turhan vakuuttelevalta. Miksi pitää myyskennellä omaa elämäntapaansa, kun ihmiset ovat yksilöitä ja saavat tyydytystä erilaisista asioista?
Miksi lisääntyneet hehkuttavat tässäkin ketjussa lapsiperheen auvoa? Ja kaverit, työkaverit, sukulaiset velan tavatessaan?
Miksi hehkuttaa, jos on aidosti tyytyväinen valintoihinsa?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
On, jos helppoutta hakee! Mutta kun lapsettomia naisia vanhemmiten kuuntelee, löytyy sieltä monesti se äijä, joka on " määrännyt" tulevaisuuden! Pikemminkin katkeria puheenvuoroja siitä kuinka minulla voisi olla jo sen ja sen ikäinen! Sääliksi käy, kun aika on ohi!
Tämä ketju todistaa: velat on lapsellusiä, itsekkäitä luusereita
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju todistaa: velat on lapsellusiä, itsekkäitä luusereita
Tästä taas lisää aineistoa niille jotka jankkaavat että velaus ei kiinnosta ketään eikä aiheuta mitään reaktioita, jokaisen oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Joo naapurin yksinhuoltaja pesee pyykkituvassa löyhkäpesuineillaan tyynyjä ja pehmoleluja kun "täitä perheessä"🤢🤯.Työkaveri töissä päiväkodissa jossa "kihomatoja/täitä.En oo nähnyt yhtään vanhempaa mikä ei olisi puolikuolleen näköinen.Teinit vetää peukkua ja ne jotka ei pumppaa huuliin täytettä.Joo mukuloita mulle.
Äitiyden on pilannut se, että lapset viedään liian varhain päivähoitoon isoihin ryhmiin. Korvatulehdukset, unihäiritöt stressistä jne. Itse hoidin lapseni kotona ja äitinä oleminen oli ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus saa ihmisen möläyttelemään jos vaikka mitä. Väsyneet perheenäidit ja -isät ovat niitä joita muiden toisenlaiset valinnat ahdistavat. Tunnen lähinnä sääliä.
Säästä säälisi. Meillä on kolme melko pientä lasta. Olen vaativassa asiantuntija-töissä, samoin mieheni. Enemmän energiaa minulla on, kuin ennen lapsia. Tylsäksi kävi pitkän päälle se ihan Oma Vapaus. Mistä olisin katkera? Kenelle? En yhdellekään velalle, kuten en muillekaan. Olen tyytyväinen valintoihini. En möläyttele kenellekään mitään asiattomuuksia. Jokainen elää valitsemallaan tavalla, eivätkä nämä valinnat kuulu mitenkään minulle.
Vierailija kirjoitti:
17 vastaajaa on niin pieni otos, että sillä ei ole minkäänlaista merkitsevyyttä. Ja miten tämä todennäköisesti feministinen tutkija valitsi otoksensa? Kaveripiiristään? :)
Lisäksi minua kummastuttaa otsikko: IS: Näin vapaaehtoisesti lapsettomat hehkuttavat elämäänsä: Voi luojan kiitos
Miksi pitää hehkuttaa, jos on aidosti tyytyväinen valintoihinsa? Se tuntuu turhan vakuuttelevalta. Miksi pitää myyskennellä omaa elämäntapaansa, kun ihmiset ovat yksilöitä ja saavat tyydytystä erilaisista asioista?
Miksi lapsiperheiden vanhemmat postaavat someen kuvia upeilta lomamatkoiltaan?
Olisko siksi että heillä on onnellista?
Ihan kuten velalla, joka on onnellinen vapaudestaan. Siitä saa kertoa ääneen.
Onko vanhempien toiminta mielestäsi vakuuttelua? Onko kyseessä kulissit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
On, jos helppoutta hakee! Mutta kun lapsettomia naisia vanhemmiten kuuntelee, löytyy sieltä monesti se äijä, joka on " määrännyt" tulevaisuuden! Pikemminkin katkeria puheenvuoroja siitä kuinka minulla voisi olla jo sen ja sen ikäinen! Sääliksi käy, kun aika on ohi!
Niin koska nämä naiset eivät ole olleet veloja vaan tahattomasti lapsettomia.
Puhut ihan eri asioista!
Childfree = lapsivapaa = ei halua koskaan saada lapsia eikä tule niitä saamaan
Childless = lapseton = ei ole nyt, mutta haluaa saada lapsen joskus
🙄 herätys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus saa ihmisen möläyttelemään jos vaikka mitä. Väsyneet perheenäidit ja -isät ovat niitä joita muiden toisenlaiset valinnat ahdistavat. Tunnen lähinnä sääliä.
Säästä säälisi. Meillä on kolme melko pientä lasta. Olen vaativassa asiantuntija-töissä, samoin mieheni. Enemmän energiaa minulla on, kuin ennen lapsia. Tylsäksi kävi pitkän päälle se ihan Oma Vapaus. Mistä olisin katkera? Kenelle? En yhdellekään velalle, kuten en muillekaan. Olen tyytyväinen valintoihini. En möläyttele kenellekään mitään asiattomuuksia. Jokainen elää valitsemallaan tavalla, eivätkä nämä valinnat kuulu mitenkään minulle.
Ethän sinä sitten kuulu tuohon ryhmään jota säälin, jos et möläyttele veloille asiattomuuksia. Omituinen kommentti.
Ps. Vaativa asiantuntijatyö. :D Pesty jauhenliha ja lasten syödyt vanukkaat.
Tämä. Yksi ystäväni iloitsi ettei hänelle jäänyt mitään vaivoja synnytyksistä (2), niin helppoja olivat ja ennalleen palautui kaikki. Parin vuoden päästä selvisi ettei hän voi hyppiä enää trampoliinilla kusematta housuun.
Jäin miettimään että mikä sitten on sitä huonoa palautumista..