Lue keskustelun säännöt.
IS: Näin vapaaehtoisesti lapsettomat hehkuttavat elämäänsä: Voi luojan kiitos
Väitöskirjan mukaan muut suostuttelevat vapaaehtoisesti lapsetonta muuttamaan näkemystään. Hänet myös kyseenalaistetaan, mikä saa vaikenemaan tai kehittämään oman tilannekohtaisen puhumisen strategian.
Välillä mä tuon sitä omaa lapsettomuutta esiin. Jos ei jaksa vaivautua mihinkään väittelyihin, niin sitten on vaan hiljaa, mutta kyllä se lapsellisuus ja lapsettomuus päivittäin vähän nousee esille. Milloin joku on saanut just esikoisensa ja milloin joku on tullut toista kertaa raskaaksi. Onhan se ajankohtainen aihe mun ikäluokan kanssa.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009261066.html
Ajatella jos tuo olisi toisinpäin että vanhemmat joutuisi miettimään uskaltaako kertoa uuden lapsen syntymästä kellekään. Ei olisi reilua kellekään. Miksi ei annettaisi ihmisten vain olla sitä mitä on, olipa kyseessä vela tai ei.
Kommentit (395)
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen oma elämä, valinnat ja sattumat joka ei toisille kuulu piirun vertaa.
Kyllästynyt kuulemaan perheellisten tilityksiä äpäröistään..ei jaksa kuunnella taapero-elämästä enää piirun vertaa.
Itseä kiinnostaa deittailu, yhteiskunta, liikunta, työt ja muut asiat. Ei jonkin random nulikan pulkannatu ja kuppitornit.
Heti kun on nappuloita, ei ajatella että maailmassa on enää muuta.
Et tainnut huomata, miten ristiriitainen olit, eka lause versus muut ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon miten vanhenevat vanhempani ovat aika yksinäisiä muuten ja pitävät vain toisilleen seuraa ja tuntuvat haluavan että me lapset käydään usein kylässä, tuleehan sitä mietittyä että mites sitten itsellä siinä 70v kieppeillä kun ketään kyläilijöitä ei ole ja virun vain yksikseni vaivoineni. Vaikka nyt nuorena ja terveenä onkin mukavaa. Mutta eipä niitä lapsia väkisin kannata tehdä jos todellakin tuntuu siltä että ei.
Ehkä niistä omista ystävistä tulee pidettyä kiinni kun ei kadota siihen lapsiperhehommaan, silloinhan monet yhteydet katkeaa.
Onneksi on tullut pidettyä kiinni ystävistä, vaikka kaikilla onkin lapsia <3
Todennäköisesti ei kuolla samaan aikaan, eli aina joku on se vika... Tätä ollaan lähimpien ystävieni kanssa mietittykin, et kuka o
Niin mistäpä sitä kukaan tietää saako edes elää vanhaksi. Lapset voi muuttaa ulkomaille, puoliso kuolla. Ei kellään ole takeita siitä että saisi elää vanhaksi muiden ihmisten seurassa ja tukena. Ystäviin kannattaa satsata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Helppo elämä ei ole synonyymi hyvälle elämälle.
Mutta ihmissuku degeneroituu. Helppous on se mitä haetaan, nautinto toisena.
Ei siinä, oma valinta. Kunhan antaa toisten valita toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen oma elämä, valinnat ja sattumat joka ei toisille kuulu piirun vertaa.
Kyllästynyt kuulemaan perheellisten tilityksiä äpäröistään..ei jaksa kuunnella taapero-elämästä enää piirun vertaa.
Itseä kiinnostaa deittailu, yhteiskunta, liikunta, työt ja muut asiat. Ei jonkin random nulikan pulkannatu ja kuppitornit.
Heti kun on nappuloita, ei ajatella että maailmassa on enää muuta.
Et tainnut huomata, miten ristiriitainen olit, eka lause versus muut ;)
Mikä tuossa kommentissa oli ristiriitaista?
Jokaisen valinnat on jokaisen omia. Ok.
Ei jaksa kuunnella muiden ihmisten tilityksiä? Ok, ei ole ristiriidassa aiemman kanssa. Eri asioita.
Itsellä omat mielenkiinnon kohteet? Ok, ei ole ristiriidassa aiemman kanssa. Eri asioita.
Kokee ärsytystä siitä että joidenkin ihmisten käytös voi muuttua koppavaksi vanhemmuuden myötä? Ok, ei sekään ole ristiriidassa aiemman kanssa. Eri asioita.
Kommenttisi oli siis aivopieru koska tuossa ei ole ristiriitaa.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon miten vanhenevat vanhempani ovat aika yksinäisiä muuten ja pitävät vain toisilleen seuraa ja tuntuvat haluavan että me lapset käydään usein kylässä, tuleehan sitä mietittyä että mites sitten itsellä siinä 70v kieppeillä kun ketään kyläilijöitä ei ole ja virun vain yksikseni vaivoineni. Vaikka nyt nuorena ja terveenä onkin mukavaa. Mutta eipä niitä lapsia väkisin kannata tehdä jos todellakin tuntuu siltä että ei.
Ehkä niistä omista ystävistä tulee pidettyä kiinni kun ei kadota siihen lapsiperhehommaan, silloinhan monet yhteydet katkeaa.
Onneksi on tullut pidettyä kiinni ystävistä, vaikka kaikilla onkin lapsia <3
Todennäköisesti ei kuolla samaan aikaan, eli aina joku on se vika... Tätä ollaan
Juuri näin, oli lapsia tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Helppo elämä ei ole synonyymi hyvälle elämälle.
Mutta ihmissuku degeneroituu. Helppous on se mitä haetaan, nautinto toisena.
Ei siinä, oma valinta. Kunhan antaa toisten valita toisin.
Elätkö sinä kuten opetat, eli asut risukasassa, syöt pettuleipää ja joka aamu avantouinnille? Koska ihmissuvun degeneraation välttäminen?
Löytyykö sinulta tv, pehmeä sänky, ilmastointi? Oletko huolissasi että sinä degeneroidut näiden helpon elämän mahdollistavien asioiden vuoksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen oma elämä, valinnat ja sattumat joka ei toisille kuulu piirun vertaa.
Kyllästynyt kuulemaan perheellisten tilityksiä äpäröistään..ei jaksa kuunnella taapero-elämästä enää piirun vertaa.
Itseä kiinnostaa deittailu, yhteiskunta, liikunta, työt ja muut asiat. Ei jonkin random nulikan pulkannatu ja kuppitornit.
Heti kun on nappuloita, ei ajatella että maailmassa on enää muuta.
Et tainnut huomata, miten ristiriitainen olit, eka lause versus muut ;)
Mikä tuossa kommentissa oli ristiriitaista?
Jokaisen valinnat on jokaisen omia. Ok.
Ei jaksa kuunnella muiden ihmisten tilityksiä? Ok, ei ole ristiriidassa aiemman kanssa. Eri asioita.
Itsellä omat mielenkiinnon kohteet? Ok, ei ole ristiriidassa aiemman kanssa. Er
Ekan lauseesi loppu: "joka ei toisille kuulu piirun vertaa."
Tuntui varsin kuuluvasti kuuluvan, kun tänne ihan jaksoit annattaa, suorastaan haukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Helppo elämä ei ole synonyymi hyvälle elämälle.
Mutta ihmissuku degeneroituu. Helppous on se mitä haetaan, nautinto toisena.
Ei siinä, oma valinta. Kunhan antaa toisten valita toisin.
Elätkö sinä kuten opetat, eli asut risukasassa, syöt pettuleipää ja joka aamu avantouinnille? Koska ihmissuvun degeneraation välttäminen?
Löytyykö sinulta tv, pehmeä sänky, ilmastointi? Oletko huolissasi että sinä degeneroidut näiden helpon elämän mahdollistavien asioiden vuoksi?
Elän, monen kirjoittajan logiikalla, koska mulla on lapsia :D
Elämähän on miljoona kertaa vaikeampaa kuin veloilla, ei siinä edes risukasoja tarvita kun ne pennut on NIIN elämää vaikeuttavia.
Suomi ajautumassa sotaan ja lisääntyä vaan pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika jännä juttu, minulta ei ole ikinä edes kysytty miksi olen lapseton.
Sisarukseni kyllä tietävät että olemme vela- pariskunta mutta eivät ole ihmetelleet asiaa.
Anoppi jonka molemmat lapset jäivät lapsettomiksi joskus harmitteli ettei hänestä tullut mummua.
Vierailija kirjoitti:
Ekan lauseesi loppu: "joka ei toisille kuulu piirun vertaa."
Tuntui varsin kuuluvasti kuuluvan, kun tänne ihan jaksoit annattaa, suorastaan haukkua
Olen eri joten ei ole mun lause.
Mitä kohtaa et ymmärtänyt asiassa?
Jokainen saa päättää oman lapsiluvun. Jokaisella kannattaa olla myös käytöstavat. Nämä ovat kaksi eri asiaa.
Ei ole hyvä jos ihmisistä muuttuu koppavia muita ihmisiä (veloja) kohtaan vanhemmuuden myötä, koska silloin ylimielinen käytös koskettaa myös muita. Se että vastustaa veloihin kohdistuvaa huonoa käytöstä, ei ole toisten lisääntymisvalintojen kyseenalaistamista vaan käytöstapojen vaatimista. Ei tätä asiaa voi tämän selvemmin rautalangasta vääntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä juttu, minulta ei ole ikinä edes kysytty miksi olen lapseton.
Sisarukseni kyllä tietävät että olemme vela- pariskunta mutta eivät ole ihmetelleet asiaa.
Anoppi jonka molemmat lapset jäivät lapsettomiksi joskus harmitteli ettei hänestä tullut mummua.
Outoa harmitella asiaa, joka tekisi oman lapsen elämästä onnettomampaa. Selvästikin anoppi ei ajattele mikä tekee lapsen onnelliseksi vaan miettii mikä tekee itsensä onnelliseksi. No helppo olla vaatimassa ja surkuttelemassa marttyyrina kun ei itse edes synnyttäisi eikä maksaisi lasta. Joten siksi tällaiset passiivisaggressiiviset surkuttelut kannattaa katkaista heti poikki eikä jäädä kuuntelemaan.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta joku on ilmeisesti kertonut jonkun miehen jättäneen velanaisen?
No, niin ei käynyt minulle. Olen puolitoista kuukautta vaille 60-vuotias, mies on 62-vuotias. Olemme olleet yhdessä 36 vuotta, joista 33 naimisissa. Heti suhteemme aluksi ilmoitin, että minä en sitten lapsia tee, jos niitä haluat, voit ihan hyvin lähteä käpöttelemään nyt heti. Ei lähtenyt, on pysynyt. Aina silloin tällöin huokaisee, miten mukavaa on kun ei ole lapsia tai lastenlapsia, mies tykkää yhtä paljon hiljaisuudesta kuin minäkin. Ei ole ollut ongelmia uhmaiästä, ei teininuoren haistatteluista eikä poliisi ole tuonut kotiin huumeista tokkurassa olevaa yhteiskunnan nuorta toivoa. Eikä ole tarvinnut myöskään pelätä huumepsykoosissa riehuvaa lasta - yläasteen aikainen kaverini menetti sellaisessa päänsä ja henkikin lähti.
Entinen esimies joka naimisissa ollut 30 vuotta eikä omia lapsia,sanoi että anoppi alussa itki kun poikansa meni hänen kanssaan naimisiin ja vielä enemmän kun ilmoittivat etteivät aio hankkia lapsia,anoppi ollut vihainen ja pitänyt kaunaa sen 30 vuotta,on katkera kun ei ole lapsenlapsia vaikka molempien henkilökohtainen päätös ja molemmat myös rakastavat yksinoloa,rauhaa ja tietenkin toisiaan,eivät ole katuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entinen esimies joka naimisissa ollut 30 vuotta eikä omia lapsia,sanoi että anoppi alussa itki kun poikansa meni hänen kanssaan naimisiin ja vielä enemmän kun ilmoittivat etteivät aio hankkia lapsia,anoppi ollut vihainen ja pitänyt kaunaa sen 30 vuotta,on katkera kun ei ole lapsenlapsia vaikka molempien henkilökohtainen päätös ja molemmat myös rakastavat yksinoloa,rauhaa ja tietenkin toisiaan,eivät ole katuneet.
Anoppi vain miettii omaa napaa, ei pojan onnea. Kuvottavaa itsekkyyttä anopilta. 🤮 Anopille porttikielto kunnes tajuaa pyytää anteeksi junttimaisuuttaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekan lauseesi loppu: "joka ei toisille kuulu piirun vertaa."
Tuntui varsin kuuluvasti kuuluvan, kun tänne ihan jaksoit annattaa, suorastaan haukkua
Olen eri joten ei ole mun lause.
Mitä kohtaa et ymmärtänyt asiassa?
Jokainen saa päättää oman lapsiluvun. Jokaisella kannattaa olla myös käytöstavat. Nämä ovat kaksi eri asiaa.
Ei ole hyvä jos ihmisistä muuttuu koppavia muita ihmisiä (veloja) kohtaan vanhemmuuden myötä, koska silloin ylimielinen käytös koskettaa myös muita. Se että vastustaa veloihin kohdistuvaa huonoa käytöstä, ei ole toisten lisääntymisvalintojen kyseenalaistamista vaan käytöstapojen vaatimista. Ei tätä asiaa voi tämän selvemmin rautalangasta vääntää.
? Velahan se tässä oli koppava, häntäkö ei käytöstavat koske?
t. Äiti-ihminen joka myös vastustaa veloihin (tai kehen tahansa) kohdistuvaa huonoa käytöstä
Miksi ihmisiä kiinnostaa muiden elämä niin paljon?
Esim minulla on lapsia, koska halusin lapsia. Minulla on myös koira, koska halusin koiran. Kaveripiiriin kuuluu ihmisiä, joilla ei ole lapsia eikä välttämättä lemmikkejäkään. Vaikuttaa ihan ok elämältä sekin. Itse vietin lapsetonta ja lemmikitöntä elämää ennen lapsien ja lemmikkien hankkimista. Se oli omaan makuuni todella tylsää, mutta ymmärrän jos jotkut haluaa elää niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Helppo elämä ei ole synonyymi hyvälle elämälle.
Helppo elämä mahdollistaa hyvää elämää. Ei siitä pääse mihinkään.
Esimerkiksi köyhyydestä lähtöisin vs. rikkaasta perheestä lähtöisin. Rikkaasta perheestä lähtöisin olevalla on helpompi saada hyvä elämä koska onnellisuuden esteitä on vähemmän.
Vela saa lisää vapautta, enemmän resursseja omaan hyvinvointiin ja terveyteen, säästää rahaa pahan päivän varalle, vähemmän stressiä, jne
Nyt tämä meni sivu-urille, mutta melkein uskaltaisin väittää, että meillä on enemmän omaisuutta kuin keskiverto-velalla. Omakotitalo maksettu, satsataan omaan (sekä lasten) hyvinvointiin, reissataan Suomessa ja ulkomailla, syödään mitä halutaan ym.
Totta että lapsista on enemmän stressiä kuin jos heitä ei olisi. Mutta on sitä rakkauttakin nyt enemmän, kuin jos näitä rakkaita lapsia ei olisi.
Koen eläväni oikein ihanaa ja hyvää elämää. Olen onnellinen myös sinun puolestasi, enkä halua väittää, ettetkö olisi onnellinen. Ethän sinäkään vähättele tai kiistä kokemustani.
Krääsä tarkoittaa kokemuksiakin...ikään kuin Elämä olisi jotain pakkomielteenomaista kokemusten keräämistä tyyliin matkustelu ja konserteissa juoksemista yms. Näitä sitten esitellään muille kuin metsästäjä jotain voitonmerkkejä. Koskaan niitä kokemuksia ei oo tarpeeksi ja lisää pitää hamuta... epäselväksi jää ketä varten näin eletään? Itseään varten vai muita varten? Henkisesti tyhjän oloista meininkiä.
En ihmettele kun edesmennyt proffani totesin, että yhteiskunnalliselta alalta valmistuneet eivät kelpaa julkisen sektorin virkoihin, otetaan mieluummin juristin koulutuksen saaneita. Kun tutkimus on tätä tasoa ei henkilöitä millään voi palkata vaativiin ja vastuullisiin töihin.
En lukenut koko ketjua, mutta joku on ilmeisesti kertonut jonkun miehen jättäneen velanaisen?
No, niin ei käynyt minulle. Olen puolitoista kuukautta vaille 60-vuotias, mies on 62-vuotias. Olemme olleet yhdessä 36 vuotta, joista 33 naimisissa. Heti suhteemme aluksi ilmoitin, että minä en sitten lapsia tee, jos niitä haluat, voit ihan hyvin lähteä käpöttelemään nyt heti. Ei lähtenyt, on pysynyt. Aina silloin tällöin huokaisee, miten mukavaa on kun ei ole lapsia tai lastenlapsia, mies tykkää yhtä paljon hiljaisuudesta kuin minäkin. Ei ole ollut ongelmia uhmaiästä, ei teininuoren haistatteluista eikä poliisi ole tuonut kotiin huumeista tokkurassa olevaa yhteiskunnan nuorta toivoa. Eikä ole tarvinnut myöskään pelätä huumepsykoosissa riehuvaa lasta - yläasteen aikainen kaverini menetti sellaisessa päänsä ja henkikin lähti.