Lue keskustelun säännöt.
Katkeruus, kun jäi lapsettomaksi miehen vetkuttelun takia
28.09.2025 |
Joo, viimekädessä oma syy ja nyt kävi näin. Olen vihainen itselleni että olin vuosia parisuhteissa joissa yritin miellyttää miehiä ja luulin että halusimme samoja asioita. Halusin aina perheen mutta ei sitten ikinä päästy siihen pisteeseen. Noissa suhteissa myös jotenkin kadotin itseni ja oman ääneni ja laitoin suoraan sanoen omat toiveeni ja haaveeni piiloon ja tein itsestäni pienemmän mahtuakseni jonkun muun elämään.
Nyt sitten tuli virallinen diagnoosi aikaisesta menopaussista ja munasarjat on kuin 50-vuotiaalla. Miesystävä vaikuttaa helpottuneelta ja huojentuneelta. Minusta taas tuntuu katkeralta. Olen vielä melko nuori enkä oikein tiedä mitä tässä nyt sitten tekee elämällään. Somekin pukkaa kokoajan onnellisten pariskuntien vauvauutisia ja itse vaan käyn töissä katson televisiota. Olen varmaan masentunut. :(
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Täällä kohtalotoveri. Elämä meni niin että jäin lapsettomaksi, vaikka oma perhe oli se mitä aina toivoin yli kaiken."
Meillä kaikilla on toiveita ja haaveita. Ero on siinä että osa pyrkii aktiivisesti ja määrätietoisesti toteuttamaan ne, osa vain odottelee josko ne tapahtuisivat.
No esimerkiksi ydinperhe on sellainen haave joka ei ole ihan vaan omassa kontrollissa. Ei välttämättä löydy kumppania tai kumppani ei halua lapsia. Jokainen ei halua ehdointahdoin yksinhuoltajaksi. Ap
No ei. Varmaan valtaosa haluaisi ensisijaisesti lapsen toisen kanssa. Mutta jos se ei ole vaihtoehto, niin moni mieluummin on sitten yh ja saa kuitenkin lapsen, kuin jää lapsettomaksi vain ydinperheihanteen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Miksi helvetissä aina ensimmäisenä kuulee näissä tapauksissa tätä paskaa, tai että oletteko miettineet adoptiota? Se pointti kaikessa on nimenomaan se oma lapsi, eikä vain että on joku random-lapsi. Sylikoiran voi hankkia, jos haluaa jonkun jota paijata. Lopettakaa nämä paskanjauhannat. Antakaa itse oma lapsenne pois ja ottakaa tilalle joku mukula Afrikasta tai narkkarin laitokselle hylkäämä kersa. Miettikää siinä vaiheessa, että korvaako se sitä omaa lasta, vai onko silti ennemmin ilman.
Niin no moni mieluummin tekee lapsen luovutetuilla sukusoluilla kuin jää kokonaan lapsettomaksi. Kyllähän se lapsi kuitenkin omassa kohdussa kasvaa, vaikka olisi lahjasoluilla saatu alkuun. Mutta tällaisissa asioissa toki jokaisen täytyy itse miettiä ja punnita, mitä haluaa. Ymmärrän, jos joku ei halua käyttää lahjasoluja, mutta jos itselläni ei olisi ollut munasoluja, olisin kyllä mieluummin ottanut ne lahjasolut kuin lapsettoman elämän. Joten siksi näitä vaihtoehtoja ehdotetaan, koska monelle ne olisivat ihan mahdollinen valinta tilanteessa, jossa omilla soluilla ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Koko aloitus on pashaa koska täältä palstalta olen saanut oppia että kaikki miehet haluaa saada sata miljoonaa lasta ja se on vain se miesten 99% vähemmistö joka ei halua ja niistäkin 200% on homoinkkeleitä.
Vain palstainkkelit ei halua lapsia ja heitä on miehistä suurin osa ellei jopa enemmänkin kuin 100%
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
Olet siis liian perfektionisti ja pilaat sillä e
En passiivisesti vaan odotellut vaan toin avioliitto- ja lapsiasiaa esille vuosia eikä mies ikinä sanonut että ei vaan kohta ja kohta. Mistä sitä olisi voinut tietää että se kohta tarkoittikin ettei ikinä. Ei sitä miestä voi väkisinkään viedä alttarille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sisarukseni kanssa läheinen. Ap
Tosi ikävää. Itse suosittelen sitä, että sen sijaan, että vuosikausia odottelee miehen päätöstä, tekee itse päätöksen siitä, mihin asti itsellä on aikaa, halua ja kärsivällisyyttä odottaa. Se voi olla tapauskohtaisesti ja omasta iästä riippuen vaikka 3-5 vuotta, joskus vain 1-2, ja sitten kun se dead line tulee, niin jos miehellä on taas jokin uusi selitys, miksi ei just nyt, ja tyhjä lupaus, että joskus kyllä, voi sitten täyttää ainakin itse itselleen annetun lupauksen ja lähteä itse hedelmöityshoitoihin. Toki jos jo paljon aikaisemmin vaikuttaa siltä, että mies jahkailee tai ei vain saa kerrottua, haluaako lasta vai ei, voi suhteen lopettaakin ja tehdä taas itsensä kanssa päätöksen, kuinka monta vuotta on aikaa etsiä uutta kumppania - ja jos ei sen ajan puitteissa löydy, sitten hedelmöityshoitoihin yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miestä ei voi viedä väkisin alttarille, mutta mihin sitä alttaria tässä tarvitaan? Tuo juuri on sitä haitallista perfektionismia. Haluaa lapsen, mutta vain oikeanlaisten häiden jälkeen oikeanlaisessa talossa ja työsuhteessa ja kun on ostettu oikeanlainen auto. Sitten ihmettelee, kun ei siitä tullutkaan mitään.
Jos mies ei lasta laita alulle ja itse haluaa lapsen tai lapsia, voi aina turvautua lahjoitusspermaan. Mies sitten lähtee tai jää. Ja tuon valinnan edessä moni mies muuttaa mielensä ja haluaakin sen oman lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Miestä ei voi viedä väkisin alttarille, mutta mihin sitä alttaria tässä tarvitaan? Tuo juuri on sitä haitallista perfektionismia. Haluaa lapsen, mutta vain oikeanlaisten häiden jälkeen oikeanlaisessa talossa ja työsuhteessa ja kun on ostettu oikeanlainen auto. Sitten ihmettelee, kun ei siitä tullutkaan mitään.
Jos mies ei lasta laita alulle ja itse haluaa lapsen tai lapsia, voi aina turvautua lahjoitusspermaan. Mies sitten lähtee tai jää. Ja tuon valinnan edessä moni mies muuttaa mielensä ja haluaakin sen oman lapsen.
Ei halua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miestä ei voi viedä väkisin alttarille, mutta mihin sitä alttaria tässä tarvitaan? Tuo juuri on sitä haitallista perfektionismia. Haluaa lapsen, mutta vain oikeanlaisten häiden jälkeen oikeanlaisessa talossa ja työsuhteessa ja kun on ostettu oikeanlainen auto. Sitten ihmettelee, kun ei siitä tullutkaan mitään.
Jos mies ei lasta laita alulle ja itse haluaa lapsen tai lapsia, voi aina turvautua lahjoitusspermaan. Mies sitten lähtee tai jää. Ja tuon valinnan edessä moni mies muuttaa mielensä ja haluaakin sen oman lapsen.
Ei halua
Ei jokainen halua, mutta tiedän monia, kotka ovat halunneet. Ja jos mies ei halua, niin siitä pitääkin tietysti päästä eroon pikimmiten. Eli ei voi menettää yhtään mitään tuossa kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miestä ei voi viedä väkisin alttarille, mutta mihin sitä alttaria tässä tarvitaan? Tuo juuri on sitä haitallista perfektionismia. Haluaa lapsen, mutta vain oikeanlaisten häiden jälkeen oikeanlaisessa talossa ja työsuhteessa ja kun on ostettu oikeanlainen auto. Sitten ihmettelee, kun ei siitä tullutkaan mitään.
Jos mies ei lasta laita alulle ja itse haluaa lapsen tai lapsia, voi aina turvautua lahjoitusspermaan. Mies sitten lähtee tai jää. Ja tuon valinnan edessä moni mies muuttaa mielensä ja haluaakin sen oman lapsen.
Ei halua
Ei jokainen halua, mutta tiedän monia, kotka ovat halunneet. Ja jos mies ei halua, niin siitä pitääkin tietysti päästä eroon pikimmiten. Eli ei voi menettää yhtään mitään tuossa kohtaa.
Ei ne oo halunnu vaan nainen on pakottanu valitsemaan. Haluakko ite hypätä katolta jos saat valita hyppäämisen ja työntämisen väliltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kannustan lapsettomuushoitohin itsellisenä äitinä. Olisit ainakin tehnyt asian eteen sen, mitä vielä tehtävissä on.
Riippumatta siitä, saatko lapsen: pidä kiinni omasta tahdostasi, kun olet sen nyt löytänyt. Jos nykyinen mies on helpottunut lapsettomuudestasi, hän tuskin on sinulle se oikea, empaattinen rinnallakulkija.
Vaan onko hän rannoilla ja veneenalusilla viihtyvä hanslankari
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Minulle se perheyksikkö oli se tärkeä juttu. Mies ei halua lapsia vaikkei sitä myönnä joten mahdollinen lapsi olisi sitten kokonaan luovutetuista soluista tehty. Toisekseen, taloudellinen tilanteeni ja tukiverkostoni ovat sillä tolalla että olisi itsekästä hankkia lapsi yksin. Ajattelen myös että lapsella on oikeus lähtökohtaisesti molempiin vanhempiin tai edes sitten muihin lähisukulaisiin. Omalla lapselleni ei olisi isän puolen sukua ollenkaan, oma elossa asuva vanhempani asuu eri maassa enkä ole sis
Juurikin näin! Itse en vaan tajua ihmisiä, jotka vuodesta toiseen pystyy odottelemaan toisen päätöksiä, eikä laita sitä toista ihmistä selkää seinää vasten. Ja sanon suoraan, että jos vuositolkulla olet odotellut, että milloin se kohta tulee, niin sinulla se peiliin katsomisen paikka. Olet antanut toisen päättää puolestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Miksi helvetissä aina ensimmäisenä kuulee näissä tapauksissa tätä paskaa, tai että oletteko miettineet adoptiota? Se pointti kaikessa on nimenomaan se oma lapsi, eikä vain että on joku random-lapsi. Sylikoiran voi hankkia, jos haluaa jonkun jota paijata. Lopettakaa nämä paskanjauhannat. Antakaa itse oma lapsenne pois ja ottakaa tilalle joku mukula Afrikasta tai narkkarin laitokselle hylkäämä kersa. Miettikää siinä vaiheessa, että korvaako se sitä omaa lasta, vai onko silti ennemmin ilman.
Niin no moni mieluummin tekee lapsen luovutetuilla sukusoluilla kuin jää kokonaan lapse
Adoptiolapsen rinnastaminen "random lapseen" tai "sylikoiraan" on aika rajua. 🤢 Kun omat lapsesi päättävät adoptoida, aiotko lähettää koiranruokapurkin heille lahjaksi?
Tajuatko kuinka idiootilta saat kuulostamaan itsesi?
Toivottavasti lapsesi ja adoptioon turvautuneet ystäväsi saavat tietää millainen ihminen oikeasti olet.
Nyt vaan nauttimaan elämästä ja vapaudesta!
Niin minäkin teen, tosin lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omia munasoluja ei enää ole, niin onhan sulla mahdollisuus tulla raskaaksi vielä luovutetuilla soluilla. Eihän se toki täysin sama asia ole, mutta jos äitiys todella on se mitä haluat niin en heittäisi kirvestä kaivoon vielä.
Miksi helvetissä aina ensimmäisenä kuulee näissä tapauksissa tätä paskaa, tai että oletteko miettineet adoptiota? Se pointti kaikessa on nimenomaan se oma lapsi, eikä vain että on joku random-lapsi. Sylikoiran voi hankkia, jos haluaa jonkun jota paijata. Lopettakaa nämä paskanjauhannat. Antakaa itse oma lapsenne pois ja ottakaa tilalle joku mukula Afrikasta tai narkkarin laitokselle hylkäämä kersa. Miettikää siinä vaiheessa, että korvaako se sitä omaa lasta, vai onko silti ennemmin ilman.
Niin no moni mieluummin tekee lapsen
Ohis, mutta kärkkäästä ulosannista huolimatta tuossa kommentissa on kyllä pointti. Oma lapsi on oma lapsi, eikä juridiikka muuta toisten ihmisten lasta omaksi. Nostan hattua kaikille adoptiovanhemmille, mutta täytyy se aina huomioida että veri on vettä sakeampaa.
Ystäväni kärsii lapsettomuudesta. Hän sanoi joskus että on tosi loukkaavaa saada jatkuvasti kuulla miten kannattaa adoptoida. Nykyään vastaa näille valopäille että hän haluaisi oman lapsen, ei toisten lasta hoidokikseen.
Kannattaa olla tarkkana miksi haluaa tulla vanhemmaksi, ja millä ehdoilla, mihin olosuhteisiin. Riskinä on muuten FOMO-vauva joka kaduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta kärkkäästä ulosannista huolimatta tuossa kommentissa on kyllä pointti. Oma lapsi on oma lapsi, eikä juridiikka muuta toisten ihmisten lasta omaksi. Nostan hattua kaikille adoptiovanhemmille, mutta täytyy se aina huomioida että veri on vettä sakeampaa.
Ystäväni kärsii lapsettomuudesta. Hän sanoi joskus että on tosi loukkaavaa saada jatkuvasti kuulla miten kannattaa adoptoida. Nykyään vastaa näille valopäille että hän haluaisi oman lapsen, ei toisten lasta hoidokikseen.
Ei rakastamiseen ja välittämiseen tarvitse jaettua DNA:ta. Harvempi menee serkkunsa kanssa naimisiin.
Jos ei pysty rakastamaan toista ilman "verisidettä", kannattaisi pohtia omia motiiveja hieman syvemmälle , ja millaista persaukista ajatusmallia opettaa omille lapsilleen, että adoptiolapsi olisi vähemmän oma tai rakas kuin biologinen lapsi. Juuri tuollaiset ajatusmallit johtavat siihen että ihmisiä kiusataan kouluissa ja työpaikoilla, koska koetaan että jotkut ovat huonompaa alemman kerroksen väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla tarkkana miksi haluaa tulla vanhemmaksi, ja millä ehdoilla, mihin olosuhteisiin. Riskinä on muuten FOMO-vauva joka kaduttaa.
Riski on sillä lailla todella pieni, että vauva kasvaa nopeasti ja se isompi lapsi onkin sitten ihan eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla tarkkana miksi haluaa tulla vanhemmaksi, ja millä ehdoilla, mihin olosuhteisiin. Riskinä on muuten FOMO-vauva joka kaduttaa.
Riski on sillä lailla todella pieni, että vauva kasvaa nopeasti ja se isompi lapsi onkin sitten ihan eri juttu.
Ei se kovin pieni riski ole koska 5-14% vanhemmista katuu lapsiaan.
Ties vaikka olis ollu kumitta naapurin pertsan kanssa.
Toivottavasti älys teettää isyystestin ja heittää naisen pihalle.